Ihana kun on tullut nuorena äidiksi

On tää vaan niin loistava palsta! Mut miks tästäkin piti tehdä oma aloitus? Eiks olis voinut kommentoida sinne, mihin piikki on tarkoitettu?? ;)

Ihana kun on tullut nuorena äidiksi eivät lapsillakaan tarvitse hävetä vanhaa äitiä :)

aina nuori äiti esikoiselleni, seuraaville sitten normi-ikäinen kai... sain kakkosen ja kolmosen 27 ja 29 vuotiaana. Neloselle olen jo jonkin av-mittapuun mukaan vanhahko äiti, kun olin hänen syntyessään melkein 34 ja jos lisää lapsia minulle vielä suodaan niin tulenkin olemaan jo mummoäiti, kun ikää on sitten ainakin vähintään liki 36. Tosin en enää tässä iässä tunnu tulevan millään raskaaksi, joten ehkä en mummoäidiksi päädy.

aina nuori äiti esikoiselleni, seuraaville sitten normi-ikäinen kai... sain kakkosen ja kolmosen 27 ja 29 vuotiaana. Neloselle olen jo jonkin av-mittapuun mukaan vanhahko äiti, kun olin hänen syntyessään melkein 34 ja jos lisää lapsia minulle vielä suodaan niin tulenkin olemaan jo mummoäiti, kun ikää on sitten ainakin vähintään liki 36. Tosin en enää tässä iässä tunnu tulevan millään raskaaksi, joten ehkä en mummoäidiksi päädy.

perustellen, että kaikki pitävät äitiä horona =)



En ymmärtänyt silloin, mitä merkitystä (tai varsinkaan häpeämistä) vanhempien iässä on. Mutta kaipa ne lapset häpeää vanhempiaan jokatapauksessa jostain syystä, jos ei iän takia, niin sitten koulutuksen, kouluttamattomuuden, muusikkimaun, pukeutumismaun, puhetavan, "ikiteiniyden"...just name it.

tällä hetkellä olen 20v, lokakuussa 21. Olemme avomieheni kanssa yrittämässä lasta. aina ollut kummankin "haaveena", että lapsi tehdään ennen kuin ollaa 25. ollaan siis molemmat samanikäisiä. Tietenkin on eri jos lasta ei kuulu, siksipä siis nyt alkoi yritys, koska lapsi on jo nyt tervetullut :)

perustellen, että kaikki pitävät äitiä horona =)

En ymmärtänyt silloin, mitä merkitystä (tai varsinkaan häpeämistä) vanhempien iässä on. Mutta kaipa ne lapset häpeää vanhempiaan jokatapauksessa jostain syystä, jos ei iän takia, niin sitten koulutuksen, kouluttamattomuuden, muusikkimaun, pukeutumismaun, puhetavan, "ikiteiniyden"...just name it.

hassua, oma äitini sai minut 22-vuotiaana. en koskaan ole hävennyt häntä millään tapaa :)

ystäväni äiti sai hänet n. 17 vuotiaana ja ystäväni häpeää nyt äitiään joka on noin 38v, lapset kolmelle eri miehelle ja elää nyt nuoruuttaan.

noh, kaikilla se ei nyt onneksi todellakaan mene noin.. mutta tietenkin ymmärtäähän sen että kun on vapaa vihdoin menemään, niin menee, joka viikonloppu eri äijä.

En koskaan hävennyt hänen ikäänsä.

äitiä joka ei osaa kirjoittaa suomea???

että lapsia voisi hävettää kun on nuori äiti!? Me halusimme lapsemme nuorena. Mutta en kyllä ikinä ajatellut asiaa tuolta kantilta :)

Oletteko ikinä ajatelleet, että vanhemmat ova viimeistään teini-ikäisen lapsen mielestä ikäloppiuja pystyynkuolleita kalkkiksia, eri sukupolvea ja eri aikakaudesta - teidän tapauksessa myös eri vuosikymmeneltä ja VANHOJA !



Olin 20 v kun sain ensimmäiseni. Ja 23 v kun toinen synty. Kun lapset olivat murrosiässä kuulin olevani ikivanha kääkkä. Miten nuorena minun olisi heidät pitänyt tehdä, että olisin ollut nuori tai edes nuorekas äiti, jota ei tarvitse hävetä?! 9-10 vuotiaana esikoinen ei todellakaan halunnut minun kanssani mäkkäriin, hän halusi sinne kavereiden kanssa. Puhumattakaan mihinkään muualle menosta ja hengailusta.



Niin, tietysti ehkä se, etten ollut mikään kaveri-vanhempi, olin aikuinen ja asetin rajat, kielsin ja määräsin ja käskin. Olin tosi tylsä.



Mutta se, että on kaveri-äiti/isä ei ole iästä kiinni.



Nyt lapseni ovat jo 25 ja 22 v, eikä heitä kiinnosta ottaa mutsia mukaan tupereiden ryyppyjuhlaosoihin.

Olen aina heidän äiti, olen aina heille ÄITI ja heille vanha.

Ja olen iloinen etten ole mummo - olen iloinen että omat nuoreni viettävät nuoruuden nuorena. Tehkööt lapsia sitten kun opinnot on käyty ja kunnon kumppani vierellä, parisuhde vakaa.



Ja olen nyt äiti myös kahdelle iltatähdelle. Tänä aamuna heräsin klo 05.

En ole sen jaksavampi tai väsyneempi kuin kukaan muukaan äiti.

Ei se ole iästä kiinni.



Teillä on aika suppea kaveripiiri. Laajentakaa vähän ja olkaa ennakkoluulottomia, ottakaa mukaan vanhempaakin äiti-ainesta! Voitte yllättyä - ehkä ette pysy heidän aktiivisuuden ja menojen tahdissa!

Ja voisitte yllättyä, että ne tiukkakantaiset ennakkoluuloiset ja asenteelliset ajattelumallit onkin just teillä nuorilla äideillä, jotka kuvittelette olevanne niin avrakatseisia ja NUORIA..



Ja kun tässä iässä ei enää tarvitse todistella mitään, voi ottaa vanhemmuudenkin rennommin.

joka sai mut 23-vuotiaana...ja työkaveri, joka sai lapset nuorena, sanoi, että murkkuikäiset lapset ei suostu näyttäytymään yleisellä paikalla hänen kanssaan, vaikka hän on tosi nuorekkaan oloinen ja näköinen vieläkin..

turha tapella tällaisesta aiheesta, joka ei todellakaan riipu pelkästään iästä. Tunnen ihmisiä, jotka olis olleet loistavia vanhempia jo alle kaksikymppisinä ja sitten myös niitä, jotka ei ole sopivia koskaan... Kyseenalaistan myös teidänlaisenne itsekehujat, tunnetusti hyvän ei tarvitse kyvyistään pitää meteliä, vaan heikommat ne huutelee...

Jaksaakin paremmin lasten kanssa touhuta nuorena ja yövalvomiset ei oo niin justiinsa. Esim. mäkin tässä vielä valvon, vaikka lapsi on nukkunut jo puoli yhdeksästä ja herää todennäköisesti noin kello viis syömään!



Ja munkin mielestä oli lapsena kiva, kun oli nuori äiti! :)

Lapsiparoilla olisi nyt joko narkkari-isi tai väkivaltainen isi... Oletettavasti etäsellainen

jos olet tuollaisissa porukoissa nuorena liikkunut...



Meillä ainakin lapsen isä ei ole nuori, vaan kolmekymppinen. Ja en minäkään mikään teiniäiti ole, mutta verraten nuori äiti. Useamman vuoden nuorempi kuin keskiverto ensisynnyttäjä Suomessa. Se ikä on muuten tosi korkea, melkein 30 (oliko nyt 28 vai 29). Kyllä itse koen silti olevani normaali-ikäinen äiti. Vaikka tilastollisesti olen nuori! :) Ja olisin varmaan nuorempanakin jo halunnut lapsia, mikäli olisi elämäntilanne sallinut!