Miehen kanssa menee huonosti... ongelma tilanteessa...

Miksi sun pitää kysyä siihen mieheltä lupa??

ollaan tässä vähän suunniteltu, että käytäis toi leffa kattomassa :), mutta kyllä houkuttais mennä kattoon jonkun kanssa joka ei KOKO ajan valita



ap

Itse varmaan lähtisin miehen kanssa.

Jos te muutenkin tarvisitte yhteistä aikaa niin miksi että menisi miehesi kanssa?

kun valittaa koko ajan! Siis ihan koko ajan. En osaa tehdä mitään oikein ja koko ajan vain hankaloitan miehen elämää.

Tuntuu pahalta tehdä mitään mukavaa miehen kanssa kun seuraavassa lauseessa mies jo sanoo jotain, että olitpas tyhmä kun söit kaikki popparit leffassa... tai jotain ihan yhtä vastaavaa.



ap

ellet mene kaverin kanssa. Se on kuitenkin vain leffa, ei pelasta eikä kaada teidän parisuhdetta, mutta saattaa antaa sulle kivan illan kaverin kanssa. Ostakaa omat popparit :)

kyllä oletkin tyhmä jos syöt kaikki popparit leffassa, minäkin valittaisin.



Miksette voi mennä porukalla kattoon sitä leffaa?

ja mullakin on tylsä ilta tulossa kun sitten kökötän vaan kotona :)



Poppari esimerkki nyt oli vaan esimerkki :) Ostan kyllä miehelle omat popparit, mutta kyse on siitä että yritän viimeiseen asti miellyttää miestä ja silti keksii aiheen josta valittaa.



No taidan silti mennä miehen kanssa leffaan ja kekisä tälle illalle jotain muuta, ehkä tuo kaverikin vois lähteä joku toinen päivä leffaan...



ap

kyse on siitä että yritän viimeiseen asti miellyttää miestä ja silti keksii aiheen josta valittaa.

p

Mies valittaa juuri siksi, että sun käytös ärsyttää sitä. Älä miellytä, pidä puolesi.

Ellet asu ihan pienessä kaupungissa, jossa vain yksi teatteri ja yksi mahdollinen leffa, niin mene nyt edes sen kaverisi kanssa katsomaan jotain muuta tai vuokraa itsellesi (ja kaverille) joku kiva leffa ja katsokaa se. Tee jotain OMAA!

ja mullakin on tylsä ilta tulossa kun sitten kökötän vaan kotona :) Poppari esimerkki nyt oli vaan esimerkki :) Ostan kyllä miehelle omat popparit, mutta kyse on siitä että yritän viimeiseen asti miellyttää miestä ja silti keksii aiheen josta valittaa. No taidan silti mennä miehen kanssa leffaan ja kekisä tälle illalle jotain muuta, ehkä tuo kaverikin vois lähteä joku toinen päivä leffaan... ap

mutta olenkin nainen

Kuka semmoisen kanssa jaksaa elää, joka koko ajan yrittää miellyttää toista.



On eri asia ottaa toinen huomioon ja tehdä yhdessä kivoja asioita kuin yrittää miellyttää.

Mutta miten pidän puoleni? Mies puhuu mulle tosi alentavasti välillä. Ei hauku mutta kuitenkin tyyliin "mieti nyt vähän" tai "ajattele ite". Olen sanonut tiukkaankin, että minulle ei puhuta noi, mutta mies vaan jatkaa...

Mies itsekin jotenkin oudossa olossa... Siis pahalla tuulella koko ajan. Eilen hermostui kun mausteet ei ole hyllyssä niin, että sieltä löytyisi jotain... (mä kyllä löydän suolan ja pippurin) sitten valitti, että syön kalapihviä väärin :D jotkut jutut on aivan älyttömiä.



Tiedän että on turhaa miellyttää, mutta kun ollaan puhuttu asioista mies kokee, että en edes yritä miellyttää tai olla miehen mieliksi... tehdä asioita niinkuin hän haluaa.



Esim. jos jätän juuston pöydälle niin hirveä vinkuna ja valitus, jos mies jättää juuston pöydälle niin laitan kaappiin enkä sano mitään.



ap

Koita laajentaa horisonttiasi vähän. Älä ajattele koko ajan miestä ja mitä hän ajattelee, millainen on, miten voi, miltä tuntuu ja mikä on kenenkin mielestä mausteiden ja juuston oikea paikka. Ajattele ja tee omia asioitasi, älä pyydä kaikkeen lupaa tai hyväksyntää, vaan mene ja tee. Unohda ainakin vähäksi aikaa "parisuhdekeskustelut".

Parisuhde on kahden itsenäisen aikuisen ihmisen vapaaehtoinen liitto, jossa yhteisten asioiden lisäksi on omia asioita.

Ehkä tarvitsen tuollaisia kommentteja, mutta toimisivatpa ne miehellekin.



Miten saan miehen hyvälle tuulelle ja unohtamaan ihme pikku riidat. En ymmärrä että parisuhde kariutuu kotityö riitoihin.



Lapsen tulon jälkeen oma-aika on molemmilla kortilla. Minä teen opinnäytetyötä ja mies painaa töitä entiseen tahtiin. Molemmilla pinna välillä kireellä, mutta yritän oikeasti vähän hellittää. Tiedän, että olen nipo, mutta olen tietoisesti pyrkinyt tästä pois, mutta mies vaan jatkaa...



ap

Mutta miten pidän puoleni? Mies puhuu mulle tosi alentavasti välillä. Ei hauku mutta kuitenkin tyyliin "mieti nyt vähän" tai "ajattele ite". Olen sanonut tiukkaankin, että minulle ei puhuta noi, mutta mies vaan jatkaa...

Mies itsekin jotenkin oudossa olossa... Siis pahalla tuulella koko ajan. Eilen hermostui kun mausteet ei ole hyllyssä niin, että sieltä löytyisi jotain... (mä kyllä löydän suolan ja pippurin) sitten valitti, että syön kalapihviä väärin :D jotkut jutut on aivan älyttömiä.

Tiedän että on turhaa miellyttää, mutta kun ollaan puhuttu asioista mies kokee, että en edes yritä miellyttää tai olla miehen mieliksi... tehdä asioita niinkuin hän haluaa.

Esim. jos jätän juuston pöydälle niin hirveä vinkuna ja valitus, jos mies jättää juuston pöydälle niin laitan kaappiin enkä sano mitään.

ap

ehkä voisit kokeilla olla välittämättä? eli niin kuin joku jo sanoi, irroittaudu miehestä vähän. Anna mennä valitukset toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Miehelläsi on ehkä jotain omia ongelmia, joita purkaa sinuun - hymistele vaan ja elä omaa elämääsi niin kuin parhaaksi katsot, näin miehesi voisi joutua kohtaamaan ongelmansa kun ei saa "siirrettyä" harmitustaan sinuun. Mutta sinun täytyy yrittää vakuuttaa itsesi siitä, että miehesi ilkeilyllä ei ole merkitystä.

Mutta miten pidän puoleni? Mies puhuu mulle tosi alentavasti välillä. Ei hauku mutta kuitenkin tyyliin "mieti nyt vähän" tai "ajattele ite". Olen sanonut tiukkaankin, että minulle ei puhuta noi, mutta mies vaan jatkaa...

Mies itsekin jotenkin oudossa olossa... Siis pahalla tuulella koko ajan. Eilen hermostui kun mausteet ei ole hyllyssä niin, että sieltä löytyisi jotain... (mä kyllä löydän suolan ja pippurin) sitten valitti, että syön kalapihviä väärin :D jotkut jutut on aivan älyttömiä.

Tiedän että on turhaa miellyttää, mutta kun ollaan puhuttu asioista mies kokee, että en edes yritä miellyttää tai olla miehen mieliksi... tehdä asioita niinkuin hän haluaa.

Esim. jos jätän juuston pöydälle niin hirveä vinkuna ja valitus, jos mies jättää juuston pöydälle niin laitan kaappiin enkä sano mitään.

ap

Sai aikaiseksi kamalan kohtauksen siitäki, jos leikkasin leipää hänen mielestään väärin (vinoon) tai jos olin ostanut vääränmerkkistä mikroruokaa, saattoi raivostua ja heittää koko ruoan lattialle jne. Yritin aikani olla mieliksi, mutta onneksi älysin erota ajoissa, ennen kuin lapsia ehti tulla. Ei tuollaista jaksa, siinähän joutuu olemaan henkisesti koko ajan varuillaan, kun miettii, että mitä tuo toinen nyt mahtaa tehdä tai sanoa, kun itse teen näin tai noin. Tai että suuttuuko tuo nyt kun sanon näin. Ei ole normaalia sellainen, tajusin vasta nykyisen miehen kanssa, että olin elänyt aikaisemmin aivan sairaassa ihmissuhteessa.

olen siis harjoitellut tätä. Ja ei mies onneksi raivostu totaalisesti tai heittele ruokaa jos en osaa syödä sitä oikein :) Piikittelee vain ilkeästi välillä.



Mietin oikeasti, että miehellä on jotain hätänä, mutta en ymmärrä mitä, eikä hän itsekään näytä tietävän.



Yleensä yritän olla kuulematta mitä mies valittaa, mutta välillä suutun... tiedän, että se on ilmeisesti tarkoituskin. Jos miestä suututtaa, valittaa mulle niin että saa mut raivostuun. Olen tietoisesti yrittänyt hillitä itseni, mutta joskus se sammakko loikkaa minunkin suusta.



Nyt juttelin miehen kanssa ja sanoi, että mene vaan kaverin kanssa leffaan niin hän voi mennä sitten oman kaverinsa kanssa katsomaan sen leffan. Sekin vois tehä hyvää meille, että vietettäis molemmat aikaa omien kavereiden kanssa :) Toivottavasti mies vaan pysyy tässä päätöksessä eikä huomenna kitise, että miks menin kaverin kanssa...



huoh!



ap