Muistatko luennoilla myötähäpeää aiheuttaneita tilanteita?

pahinta on jonkun aineen perusopinnoilla, kun siellä on juuri yliopistoon tulleita pellejä, joiden käsitys yliopistoluennoilla olemisesta perustuu jenkkisarjoihin... nää on juuri heitä, jotka "haastavat" proffia ja jauhavat ja ovat äänessä... aaaarrgrghhhg!!!!

En ole opiskellut Suomessa. Meillä ei ollut tapana kommunikoida tuolla tavalla luennolla. Ainoastaan seminaareissa. Tehdäänkö tuollaista Suomessa kaikissa tiedekunnissa?

Opiskelin Sveitsissä ja silmälasini oli vanhat. Menin sitten istumaan eturiville, jotta näkisin taululle. Ihmettelin siinä miksi kaikki muut menivät takarivistoille ja suppuun. Proffa oli kova kyselemään opiskelijoilta kysymyksiä ja minä siinä eturivissä sain sitten yrittää vastata niihin. Ko. proffa siis osoitti kysymyksen jollekin suoraan ilman viitausta. Seuraavalla luennolla sitten istuinki takarivissä mahdollisimman kaukana proffasta mutta se oikein etsimällä etsi mut ja kysy taas niitä kammo kysymyksiä, joihin en osannut vastata.

Aika törkeätä. Proffallahan tossa oli valta-asema. Ei sitten kyennyt hienotunteisuuteen. Olisi jatkanut luentoaan ja jättänyt oppilaan oivaltamaan yksinään. Aika noloa, ettei kyennyt olemaan nolaamatta..:(



Sääliksi käy tuota yli-innokasta haastajaa, vaikka olisi sitten ollut kuinka väärässä tahansa.



Ja eipä tuo vallanköyttö nyt ihan kasvatusfilosofisiin jäsennyksiinkään istu...eli aika paskasti proffalta..

kun suomalainen luennoitsija luennoi englanniksi eikä kieli ole lainkaan hallussa. Tosin ihan yhtä kamalaa on kuunnella ulkomaalaista luennoitsijaa, joka luennoi hoonolla soomella.

kerran yhdellä psykan luennolla oli sellainen hissukka luennoitsija. En muista mikä oli aihepiiri, mutta organismeista ainakin jotain höpötti. Luki suoraan kalvoilta asiansa, ja sanan organismi kohdalla sanoi tietenkin orgasmi..:) Oli hieman nolon näkönen.



Sit kerran oli niin surkea luennoitsija, että kaikki häipyivät salista. Oli pakko olla loppuun asti, kun en sit enää kehdannut lähteä pois..