No niin, nyt keskusteluvinkkejä tännepäin!
Jos joku vois neuvoa, miten mä menettelen tuon meidän jääräpään kanssa.
Tilanne on siis seuraava:
Vajaa tunti sitten oli ruoka pöydässä tai välipala siis. Poika närppi ehkä lusikallisen. Laitoin ruuan pois, kun poika ilmoitti syöneensä ja sanoi kiitos. Häipyi leikkimään. Nyt sitten kärttää tuossa muroja.
Kerroin pojalle, että ruoka-aika oli just ja koska poika lähti pöydästä laitoin ruuat pois. Seuraava sapuska on sitten päivällinen kunhan isä on tullut töistä. Seurauksena välitön ja varsin kovaääninen raivari. Paineli omaan huoneeseen raivoamaan ja tuli hetken päästä takaisin hiukan rauhoittuneena. Meni pöytään istumaan ja ilmoitti, että nyt on pöydässä ja syö nätisti. Kerroin tosiasiat uudelleen ja ehdottelin leikkejä ja erilaisia puuhia, joita voisi tehdä. Seurauksena välitön ja edellistä kovaäänisempi raivari... Nyt karjuu tuolla omassa huoneessa vaihteeksi.
No niin. Mitenkäs mä nyt sitten menen keskustelemaan kirkuvan pojan kanssa? Voisko joku neuvoo?
Kommentit (3)
Kyllä maailmaan ääntä mahtuu eikä se siihen kuole. =)
Älä vain mene antamaan periksi. Tee asia nyt kerralla lapselle selväksi. Hän teitää jo tilanteen, että ruokaa saa seuraavan kerran ruoka-aikana ja vaikka kuinka huutaisi ja kärttäisi, niin sitä vasta silloin! Toki varmasti koettelee sua ja sun herrmojasi, mutta helpommalla pääset tulevaisuudessa, kun nyt pidät pintasi ja jaksat!
en lähtenyt keskustelemaan.
Jäi sit kirkumaan puoleksi tunniksi tuonne, ettei oo mun kaveri :p
Mä vaan aattelin, että olisin saanut kovastikin vinkkejä näiltä, jotka keskustelevat uhmisten kanssa asiat halkipoikki ja pinoon noissa muissa ketjuissa... Ettei pojan tarttis kiljua kurkku suorana ja kokea suurta turvattomuutta tai mitä ikinä...
sä olet jo kaksi kertaa selittänyt tilanteen.
JOs ei huuto haittaa (esim kerrostalo) niin anna pojan olla.