Huonokäytöksiset lapset

Tosin kotioloissa tulen joskus väsyneenä täysin sokeaksi lasteni huonolle käytökselle. En vain näe mitä silmieni edessä tapahtuu esim ruokapöydässä!

Joskin tavallaan ymmärrän myös vanhempia, mutta ei tuollainen hyväksyttävää silti ole. Itsekin kotiäitinä olen elänyt aika tasaisen tylsää elämää, ja sen kerran kun menee kyläpaikkaan (ei lapsiperhe) saa JATKUVASTI juosta 1-vuotiaan perässä, ettei hän revi alas lukuisia lasitavaroita matalilta pöydiltä jne. Noista kyläilyistä ei välttämättä jälkikäteen muista mitään, että keskusteltiinko jostakin. Mutta vastuu on silti vanhemmille, ei sille mitään voi.

Itse joskus mietin, että olenko sokea lapsen remuamiselle. Pian 2-vuotias poikani on eloisa, mutta OMASTA MIELESTÄNI rauhallinen. En oikein tiedä, kuinka paljon häneltä voi odottaa. Näin me teemme, olisi kiva kuulla muiden kokemuksia:

-Lapsi syö aikuisten kanssa. Ei ole pakko syödä, mutta jos heittää ruokaa tms 2 kertaa, poistuu pöydästä. Sitten voi saada toisen mahdollisuuden kyllä vielä, jos haluaakin syödä.

-Kun ruokailu menee leikiksi, pojalle tuodaan leluja pöydän lähelle ja hän siirtyy pois pöydästä. Hän saa esimerkiksi ottaa hyllystä dvd:tä kunhan ei paisko niitä. Kylässä kielletään toki moinen. Ei tarvitse siis istua pöydässä hiljaa jos ei syö.

-Kotisohvalla saa pomppia, jos näyttää hallitsevan homman (ei ole aivan villinä eikä lentämässä päistikkaa) Kylässä kannustetaan isäntiä sanomaan, jos käytös häiritsee.

-Kädet pestään jos näyttävät tahraisilta, ei joka leivän hipaisun jälkeen.

-saa "häiritä" kohtuudella keskenään seurustelevia aikuisia, esim. tuoda leluja näytille tai tulla syliin välillä.

-Lyömisestä tai paiskomisesta tulee heti "jäähy", siirtäminen kauemmas kohteesta ja tuima toruminen (tosin harvinaista). Yksinään lapsi saa välillä kiukuta rauhassa (parkua lattialla, kun mikään ei kelpaa, sitten otetaan kyllä syliin lohtua saamaan)

*Asumme ulkomailla ja joillain paikallisilla on vielä kovempi kuri yhtä pienille. Minusta 2-vuotiaalta ei vielä voi hirveästi vaatia, etenkään kun tyyppi ei ole agressiivinen, vaan eloisa lähinnä.

Pakko oli kirjoittaa tänne ja toivoa että edes joku vanhempi ottaisi onkeensa tästä jutusta.

Minua suorastaan raivostuttaa monen vanhemman tapa katsoa kaikki lapsensa temput läpi sormien, esim. ruokapöydässä sikailu (esim. nuollaan ja maistellaan kaikki mahdollinen ja osa laitetaan jopa takaisin tarjouluastiaan jos ei maistukaan), mitä ihmettä liikkuu päässäsi sillä hetkellä kun olet kylässä kahvilla tai kutsunut omaan kotiin vieraita kahville ja lapsesi käyttäytyy kuin sika etkä edes vaivaudu kieltämään???? Luuletko että kaikki haluaa syödä lapsesi kertaalleen nuolemia pullia?

Tai se että räkä roikkuu nenässä 24/7, eikö se okseta sinua itseäsi, minua ainakin kuvottaa ja se antaa teistä molemmista todella vastenmielisen kuvan.

Tai mikset kiellä lastasi kiusaamasta toisia ja hajoittamasta paikkoja? Minusta vastuu lasten käytöksestä kuuluu vanhemmille, ei minulle kenen kodissa te olette vieraana. Olen kyllästynyt siihen että minun pitää komentaa muidenkin lapsia, eikö teillä itsellänne ole järkeä päässä yhtään??? Vaikka meidän astiat ovat mallia Ikea, en silti halua että niitä paiskotaan lattialle, koiraa revitään karvoista ja hännästä, tyynynpäälliset sohvalla ovat enemmän suklaassa kuin sitä meni naperosi suuhun tai että kaikki kirjahyllyni tavarat löytyvät vessan lavuaarista tai pesukoneesta sen tunnin vierailunne päätteeksi?!???!?

Kiitos ja anteeksi.

ja olen kyllä kanssasi samaa mieltä.

Tälläiset edellämainitun kaltaiset vieraat voi hyvin jättää kutsumatta.

Tosin kotioloissa tulen joskus väsyneenä täysin sokeaksi lasteni huonolle käytökselle. En vain näe mitä silmieni edessä tapahtuu esim ruokapöydässä!

Niihin lapsen temppuihin tottuu niin ettei niitä aina huomaa :(

Onneksi meidän perheessä lasten isä puuttuu silloin tilanteeseen :) Hän kun on päivät töissä niin huomaa selvemmin ei-toivottavan käytöksen.

Näin on kuulemma myös kaveriperheissä. Isän merkitys lapsen käytökselle taitaakin olla yllättävän suuri.

eli ruokapöydässä ei meillä temppuilla tai siota-muuten lähtee pöydästä pois ja ruoka jää syömättä.



Tarjottavia otetaan yksi / syöjä ja jos ei pidä, ei sitä laiteta takaisin tarjoiluvatiin. Näin on tosin käynyt kerran tai kaksi ennen kuin oppi meni parivuotiaalla perille. Tietenkin kielsin ja otin pullan pois vadilta.



Räästä en ole samaa mieltä. Onko sun lapsilla ollut ikinä nuhaa? Saa nimittäin kävellä lapsen perässä joka minuutti pyyhkimässä sitä nenää, katsos kun pienet eivät vielä osaa niistää nenää tyhjäksi. Se ulosvaluva räkä vain pyyhitään pois ja itse henk. koht pyhin 2-4 kertaa tunnissa eli päivässä pyyhin pienen taaperon nokan 24-48 kertaa ja kun nuha jatkuu usein ainakin viikon, niin en sitten muuta kerkeisikään tekemään kun nokkaa pyyhkimään jos parin minuutin välein pyyhkisin.

Olen täysin samaa mieltä ap:n kanssa. Kotonaan tosiaan jokainen tehköön mitä haluaa, mutta kylässä ja julkisilla paikoilla täytyisi olla jonkinlaiset käytöstavat - aikuisilla, jos lapsi on vielä pieni.

Joskin tavallaan ymmärrän myös vanhempia, mutta ei tuollainen hyväksyttävää silti ole. Itsekin kotiäitinä olen elänyt aika tasaisen tylsää elämää, ja sen kerran kun menee kyläpaikkaan (ei lapsiperhe) saa JATKUVASTI juosta 1-vuotiaan perässä, ettei hän revi alas lukuisia lasitavaroita matalilta pöydiltä jne. Noista kyläilyistä ei välttämättä jälkikäteen muista mitään, että keskusteltiinko jostakin. Mutta vastuu on silti vanhemmille, ei sille mitään voi.

Meillä yksi- ja kaksivuotiaat ja ilmoitan lapsettomille yleensä heti vierailun alussa, että kannattaa nostaa arvoesineet vierailun ajaksi korkeammalle.

Vanhemmillahan se vastuu on ehdottomasti, mutta vierailu on itselle todella rankkaa jos lasitavaroita sun muita on ympäri asuntoa matalalla. Kotonakin arvoesineet tulevat matalammalle pikkuhiljaa lasten kasvaessa.

ärsyttävää! eniten inhottaa vanhemmat jotka antaa lapsen kerätä lautaselleen kaikkea tarjolla olevaa kerralla ja tämä jättää ne sitten tietenkin syömättä tai nuolaisee kerran kaikkea---)roskiin. tai jos lasta ei komenneta kun puhuu tarjolla olevista sapuskoista tyyliin hyi yäk en tykkää...siis isotkin lapset tekevät tätä,jopa koululaiset. miten ne lapset mitään tapoja oppivat kun kaikki näyttää olevan sallittua.

Myös oman lapseni kyseessä ollessa.

Tosin kotioloissa tulen joskus väsyneenä täysin sokeaksi lasteni huonolle käytökselle. En vain näe mitä silmieni edessä tapahtuu esim ruokapöydässä!

Niihin lapsen temppuihin tottuu niin ettei niitä aina huomaa :(

Onneksi meidän perheessä lasten isä puuttuu silloin tilanteeseen :) Hän kun on päivät töissä niin huomaa selvemmin ei-toivottavan käytöksen.

Näin on kuulemma myös kaveriperheissä. Isän merkitys lapsen käytökselle taitaakin olla yllättävän suuri.

Toiset saavat tosiaan olla ihan kuin pellossa koko ajan.



Kerran yksissä häissä meinasi itseltä oksu tulla, kun viereisessä pöydässä äiti syötti 1,5v pojalle täytekakkua lusikalla suuhun. Poika pullautti annoksen joka kerta omalle kämmenelleen ja sitten koko kämmenen leveydeltä alkoi tunkea sitä suuhunsa ja naamaansa. Ihan kammottavaa. Vieruskaveri ihmetteli sitä äidille, joka vaan totesi olkiaan kohauttaen "ei se syö muulla tavalla"

JUST



En tajua sitäkään, että esim. juhlissa muksujen annetaan tehdä ihan mitä päähän pälkähtää. Normaali juoksentelu nyt on ihan ok ja isoonkin ääneen nauraminen jne mutta esim. se, että menee kirkossa alttarille ja juoksee siellä edestakaisin kuin päätön kana. Tai että vaikka 50-vuotisjuhlissa menee juhlapuhujan jalkojen välistä puhujapönttöön koputtelemaan ja vetelemään mikinnaurusta.

Siis se, että menee sinne, pitäisi tietenkin aiheuttaa sen, että äiti/isi hakee äkkiä pois, mutta mitä vielä! Nämä kullanmuurt saavat ihan vapaasti tehä ihan mitä vaan.



Kerrankin sanoin äidille, että hae nyt toi pois tuolta niin vastaus oli, että no se alkaa huutaan sitten!! VOI HALOO!!

Joskin tavallaan ymmärrän myös vanhempia, mutta ei tuollainen hyväksyttävää silti ole. Itsekin kotiäitinä olen elänyt aika tasaisen tylsää elämää, ja sen kerran kun menee kyläpaikkaan (ei lapsiperhe) saa JATKUVASTI juosta 1-vuotiaan perässä, ettei hän revi alas lukuisia lasitavaroita matalilta pöydiltä jne. Noista kyläilyistä ei välttämättä jälkikäteen muista mitään, että keskusteltiinko jostakin. Mutta vastuu on silti vanhemmille, ei sille mitään voi.

Meillä yksi- ja kaksivuotiaat ja ilmoitan lapsettomille yleensä heti vierailun alussa, että kannattaa nostaa arvoesineet vierailun ajaksi korkeammalle. Vanhemmillahan se vastuu on ehdottomasti, mutta vierailu on itselle todella rankkaa jos lasitavaroita sun muita on ympäri asuntoa matalalla. Kotonakin arvoesineet tulevat matalammalle pikkuhiljaa lasten kasvaessa.

Siis mitä??? Pyydät isäntäperhettä siirtämään tavarat pois?? Ei VOI olla totta??

Meillä on kolme lasta, yksi tyttö ja kaksi poikaa. Kaikki ovat alle 6v. Ovat villejä, mutta koskaan ei kylässä riehuta niin, että pitäisi kirjahyllystä siivota all metrin korkeudelta kaikki. Kuri on vaan pidettävä!

Ja kyllä, joskus on mennyt jotain rikki. Yleensä ne tapahtuvat kyläpaikan omien lasten lastenhuoneessa, kun jollain lelulla leikitään liian rajusti tai jotain heitetään jne. Silloin selvitetään asia ja ostetaan uusi jos tarvetta.

minä en kutsu vieraita joiden lapsilla ei ole mitään tapoja.

tapoja. Alakoululaiset heittelevät suvereenisti roskat maahan kävellessään kun mutustavat samalla jotain roskaruokaa. Muutenkin taitavat saada syödä ja juoda mitä huvittaa, määristäkään ei väliä.

kun sukujuhlissa ym tilaisuuksissa joku eskari-ikäinen saa tehdä mitä tykkää, pompottaa vanhempiaan (lapsille esim. katettu oma pöytä ja tää herranterttu vaatii äitiä viereen syömään), roikkuu ihmisissä, ottaa kaikkea, haukkaa kerran eikä syö loppuun. Pahin oli kun laps otti palan kakkua, haukkas siitä kerran, siirsi syrjään ja otti uudestaan samaa, haukkas kerran ja pisti syrjään. Ei aikomustakaan syödä palaa kokonaan vaan otti palasta haukun ja pisti loput pois. Ja sitten yskii ja aivastelee toisten päälle ja ihan estottomasti myös seisovaan pöytään. *huoh*

Onneksi en tunne yhtäkään! Ihan jokainen tuntemani on niin fiksu että ymmärtää kieltää mnaistettujen keksien takaisin heittämisen tarjoiluastiaan - jos vaan näkee sen - ja jos ei näe, minä kiellän.



1,5-vuotiaalta ei voi vielä odottaa minusta käytöstapoja, esim jos sylkee kakkua kädelle ja syö siitä, en olisi moksiskaan.



Ja minä en syö lasteni jämiä. Pyydän kylässä että lapselle antaa vain vähän, ja jos emäntä silti lappaa syötävää ja se jää syömättä, ei ole minun moka.



Kyllä kaikki minun tuntemani vanhemmat osaavat ohjata lapstensa käytöstä niin, ettei ihan sikailuksi mene. Ei tule yhtäkään tapausta mieleen, että saisi närppiä kaiken pöydästä tai hyppiä sohvilla tai juosta sormet tahmaisina kylässä.

Tämä porsastelu on todellakin niin tuttua meidänkin kaveripiirissä, vanhemmat ei pidä mitään jos lapsi nuolee täytekakusta kermaa päältä (ennen leikkausvaihetta)tai syö sen kakkupalasen käsin.



Ja tuo räkäjuttu on kuvottava ja vaikka itselläni on myös lapsi, en siltikään allekirjoita sitä ettei se pyyhkiminen mitään auta tai ettei vanhemmat ehdi/jaksa. Miltä sinusta tuntuisi kun vieraiden lähdön jälkeen sitä räkää löytyy sinun sohvatyynyistä tai tai verhoista?

tuollaista käytöstä tuttujen lapsilla.

Mutta ehkä johtuu siitä, että ollaan jo vähän vanhempia äitejä.

Ehkä nuorten äitien lapset käyttäytyy noin.

tuollaista käytöstä tuttujen lapsilla. Mutta ehkä johtuu siitä, että ollaan jo vähän vanhempia äitejä. Ehkä nuorten äitien lapset käyttäytyy noin.

Ja juurikin päinvastoin, te vanhukset kun olette niin rasittuneita!!! Urpo!

Jostain kumman syystä minun tutuista noin käyttäytyy niiden lapset joilla on vain yksi tai kaksi lasta perheessä. Vanhemmat valittaa miten "lapset on niin hankalia", "ei loma oo lomaa jos lapset tulee mukaan" ja "menen kyllä mielummin töihin kuin olen lasten kanssa kotona" jne. Eli vanhempien asenteesta johtuen lapset käyttäytyy noin. Meillä on neljä lasta joiden kanssa olemme olleet matkoilla ulkomailla, hotelleissa, kaikenlaisissa juhlissa jne. Kun alusta asti ottaa vastuun ja opettaa lapsille miten eletään ja käyttäydytään niin sen jälkeen se menee kuin itsestään. Ei lasten kanssa ole yhtään hankalaa ja rankkaa vaan mukavaa ja mielenkiintoista. Lapset saa riehua vain riehumiseen tarkoitetuissa paikoissa eli pomppulinnassa, trampoliinilla ja pihalla. Ravintolassa ja kylässä syödään nätisti eikä mölytä.