Miksi lasten täytyy olla vanhempia kuin ovatkaan?
Tyttäreni aloitti päiväkodissa, ikää on 4 vuotta. Olen järkyttynyt siitä, kuinka ikäistään vanhemmilta jotkut lapset vaikuttavat. Vaatetus on teineiltä kopioitua, jutut myös. Lelupäivinä kommentoidaan, että joku lelu (esim. pehmokoira) on "liian vauvamainen". Tai leikit. Ei saisi leikkiä duploilla, ne on vauvoille. Tytöt pohtivat vaate- ja hiustenlaittojuttuja. Ja kenestä ryhmän pojasta tulee isona heidän aviomiehensä.
Minun tyttöni miettii, mitä leluja voi ottaa mukaansa ja mitä pukea, ettei X, Z ja Y "sano mulle mitään". Siis täh, ei mun nuoruudessani ollut näin vaikeaa. Me leikittiin barbeilla vielä 11-vuotiaina (tosin vähän salaa jo.) Inhottavaa, ei lapsuus saisi loppua viisivuotiaana.
Kommentit (18)
En ole omassa piirissäni törmännyt ollenkaan tähän. Kyllä mun mielestäni 4-vuotiaat ovat omassa piirissäni ihan järjestään lapsia. HelloKitty on kova juttu, itse en siitä nyt niin perusta. Me asutaan Helsingissä.
Lapset ottavat vanhemmistaan mallia kaikessa mitä tekevät. Tietysti myös sisarukset ym. voivat vaikuttaa. Itse en ole (onneksi!) törmännyt moiseen käytökseen, minulla tosin on vain poika ja asumme peräkylillä...
jotta voisivat jättää ne nopeammin omin nokkineen. Koska lapsi on hyödyke, joka hankitaan, kun "muillakin on se" ja koska Minä en halua jäädä ilman. Eikä tietenkään kiinnosta hoitaa ja on kiire saada sitä "omaa aikaa".
on aina kehu, jos vaikuttaa ikäistään vanhemmalta. Jos on ikäisensä oloinen, on jälkeenjäänyt ja lapsellinen.
minä leikin kaverini kanssa vielä 13-vuotiaina eikä yhtään salaa...
mutta kyllä lapset pääsääntöisesti on lapsia ja lapsellisia, ihan niinkuin hyvä on. Ja kun ei itse lähde mukaan noihin juttuihin vaan vähät välittää: uskaltaa olla oma itsensä ja opettaa omilleen, että saa olla sellainen kuin on ja esim. voi viedä ne lelut, jotka itse haluaa, niin hyvin pärjää. Ja jos joku toinen lapsi haluaa toimia isomman tavoin ja ottaa esim. isommista sisaruksistaan mallia, niin suotakoon hänelle se. Lapsi on hänkin ja lapsen arvostelukyvyllä varustettu.
Ajattelin yks päivä ihan samaa. Tuli mieleen, kun matkaoppaissa oli joku perheensä kanssa matkustava 10v poika, joka mökötti jossain nurkassa mustat arskat päässä ja vaatteet kuin 16vuotiaalla angstijätkällä. Ei hyvää päivää. En voisi omaa, samanikäistä sukulaispoikaani kuvitellakaan sellaiseksi. Onhan tuonkin ikäinen ihan lapsi vielä. Saatika sitten 5-vuotias! Kauhulla odotan jos omat lapset joutuvat kiusatuksi kun ovat "liian lapsia" :(
Kauhistuttaa ne mini-teinit, kun päiväkoti-ikäisillä on muotifarkut ja tukka laitettuna....
ja luultavasti vika on vanhemmissa ne lapset pukee kuitenkin.
Myin tässä reilu vuosi sitten tytön vanhoja vaatteita ja tämä äiti ei halunnut lapselleen ottaa kahta collegeasua (suorat lahkeet molemmmissa ja paita) koska collegeasut on niin vauvamaisia hänestä. Vähän olin ihmeissäni ja kummastelin. Onneksi tyttömme eskarissa on lapset on ihan lapsia vielä ettei tollaseen ole törmännyt.
Kaupoissakin nuo kivat lasten vaatteet näyttävät loppuvan kokoon 128cm tai jopa jo 116cm jonka jälkeen ne alkaa olemaan "teinivaatteita"
ja luultavasti vika on vanhemmissa ne lapset pukee kuitenkin. Myin tässä reilu vuosi sitten tytön vanhoja vaatteita ja tämä äiti ei halunnut lapselleen ottaa kahta collegeasua (suorat lahkeet molemmmissa ja paita) koska collegeasut on niin vauvamaisia hänestä. Vähän olin ihmeissäni ja kummastelin. Onneksi tyttömme eskarissa on lapset on ihan lapsia vielä ettei tollaseen ole törmännyt. Kaupoissakin nuo kivat lasten vaatteet näyttävät loppuvan kokoon 128cm tai jopa jo 116cm jonka jälkeen ne alkaa olemaan "teinivaatteita"
, joka vie 3-vuotiastaan koululaisille tarkoitettuihin elokuviin (esim. Risto Räppääjä, Discomadot, Alvin ja Pikkuoravat) Ylpeilee sitten, että kyllä se meidän Juho-Pekka jaksaa hyvin istua elokuvissa sen 1,5 h.
Joo varmaan jaksaa, mutta sisältö on tarkoitettu yli puolta vanhemmille?!
Oma 3-v. poikani rakastaa vielä esim. Maisaa, joten sitä hän saa katsoa.
samaa jo teini-ikäisenä. Olin 90-luvulla vaihto-oppilaana ja siellä lapset saivat leikkiä paljon vanhemmiksi ja kun lunta tuli, teini-ikäiset lähtivät innolla esim. pulkkamäkeen. Tuntui hassulta tulla kohdelluksi lapsena, kun oli 17-vuotias, mutta toisaalta se antoi mahdollisuuden juuri leikkeihin ja pelaamiseen, jota Suomessa vastaavan ikäiset eivät "voineet" tehdä, kun oli liian lapsellista.
Toisaalta saman ikäisten jutut olivat kyllä joskus aika lapsellisia. "Seksi, hihihi."
Se mikä nykyään on muuttunut on, että vanhemmat menee siihen mukaan ja markkinat vielä yllyttää tätä. Mä muistan kun jotain 13-vuotiaina kokeiltiin kaverin äidin meikkejä, niin saatiin siitä haukut ja ankarat torut, että "te olette vielä ihan liian nuoria tummoiseen". Nykyään kai äidit ostaa tytöileen ekat meikit jo 10-vuotiaana...
ekaluokkalaisella tyttärelläni on kaveri, jonka vaatteet ja kaikki tavarat ovat samanlaisia kuin meidän yläasteikäisellä tytöllä. Tämä kaveri ei käytä 20 asteen pakkasessakaan toppahousuja, koska ne ovat hänen mielestään lapselliset. Hän ei myöskään jouluna saanut lahjaksi yhtään lelua, vaan mm. i-podin, nominationkorun, uuden koululaukun(reppu on lapsellinen) jne. Käy sitten meillä leikkimässä, kun meillä on niin kivoja leluja.
se voi olla vähän sosiaaliluokkajuttukin. Mutta tavallaan siihen on kaksi syytä:
ensinnäkin kaikki vanhemmat haluavat, että oma lapsi on kehityksessä vähän edellä muita. Ei ole kiva myöntää, että meidän Petteri on vähän lapsellinen ikäänsä nähden.
Toisenakin isompien matkiminen on luonnollinen osa lasten kehitystä. Jokaisen ikäluokan kuuluukin matkia itseään vähän isompia, koska sillä tavalla he oppivat asioita, joita heidän pitääkin oppia. Samalla he saavat myös harjoitella niitä kun ovat vielä niin pieniä, että epäonnistumisesta ei ole kauheasti haittaa.
että lapset ei pärjää, ei yksin koulun jälkeen, ei siellä ei täällä.
Kyllä ennen vaan!
ja kävi vielä niin hyvä säkä, että lastemme päiväkotiryhmässä kaikki isoimmat lapset (yhtä lukuun ottamatta) ovat perheensä esikoisia, joten isompien mallia ei tule oikein mistään.
Mutta olen muussa elämässä törmännyt perheisiin, joissa yksivuotias "itse vaatii" poikien tai tyttöjen väriset vaatteet, joten pakkohan se vaatekaappi on rajoittaa siniseen tai vaaleanpunaiseen. Kolmevuotiaana lähes kaikki lelut on lapsellisia, eihän noin iso niillä leiki, joten hankitaan näitä taskupelikoneita/elektroniikkapelejä tms. (minä en tiedä, mitä ne nykyään ovat, meillä on lapset vasta 5 ja 4) jne.
Mutta olen muussa elämässä törmännyt perheisiin, joissa yksivuotias "itse vaatii" poikien tai tyttöjen väriset vaatteet,
Mun yksivuotiaani alkoi jo noin kymmenkuisena himoitsemaan kaupassa käydessä punaisia vaatteita. Tavoitteli henkareita, joissa roikkui punaisia vaatteita ja oli onnellinen, kun sai punaisen paidan käteensä. Kun lahjapaketista paljastui vaaleanpunainen body, lapsi hihkui innosta.
Eli kyllähän niitä punaisia on tullut hankittua, kun lapsi tykkää. Lapsi tosin tässä tapauksessa sattuu olemaan poika...
Kyllä lasten pitäisi olla lapsia! Eikä mitään ihmeen teinikopioita! / liian aikaisin aikuisia perheväkivallan takia. Niinkuin minä.