G: Te, joilla omat rahat! Kumpi maksoi synnytyksen sairaalalaskun?

Yritän pitää huolta, että meillä menee yhteiset menot keskimäärin tasan. En muista kumman tililtä maksoin juuri tuon laskun. Todennäköisesti meni puoliksi.

niin kuulu olla yhteiset rahat. yhteinen perhe-yhteiset menot-yhteinen talous. eli se kummalla rahaa tilillä??

mun tililtä. Mutta kyllä meillä on yhteinen talous vaikka eri tilit. Mies laittoi hoitovapaan aikana joka kuukausi rahaa mun tilille, ihan omasta ehdotuksestaan ( tai siis jatkuva pankkisiirto)

ollut rahapussia siinä tilanteessa. Meillä on omat rahat ja niin tulee olemaankin, mutta siltikin mies maksaa ehkä enemmän. Haluaa käyttää osan rahoistaan minuun, mikä sopii mulle erittäin hyvin.

sairaalalaskun synnytyssalista lähtiessä kun ei ollut rahapussia siinä tilanteessa ;D Kyllä meillä on aina ihan kotiin tullut noi sairaalalaskut synnytysten jälkeen :D



Mäkään en jotekin ymmärrä, että jos perustetaan yhdessä perhe, on silti omat rahat :O Ja jollekin tässä ketjussa (anteeksi kun en muista numeroa) oli mies maksanut tilille joka kuukausi rahaa :O



Meillä menee meidän molempien tulot samalle tilille, jonne molemmilla kortit ja käytetään näitä rahoja ihan sulassa sovussa. Ei me olla laskettu mitenkään, että toi lasku sun ja toi mun :O

Näin oli mun vanhemmillanikin, eikä siitä tullut mitään ongelmaa. Olen kasvanut siihen. Miehelläni on lisäksi lapsia edellisestä liitosta, joita hän vieläkin välillä tukee taloudelliseti, vaikka lapset ovat aikuisia.

Vaikka meillä on omat tilit, niin siitä huolimatta ( tai siitä johtuen) emme ole koskaan riidelleet rahasta, ei kertaakaan:-) yhdessä olemme olleet 19 vuotta.

on eri rahat mm. siitä syystä, että asunto on kokonaan miehen. Emme ole nähneet jälkikäteen järkeväksi muuttaa omistajuutta toisin (mm. verotuksellisista syistä), mutta haluan pitää huolta, ettei käy niin, että päädyn maksamaan miehen asuntoa samalla kun minulla ei kartu omaisuus. Vaikka emme aiokaan erota, olen sen verran varovainen, etten järjestä tilannetta sellaiseksi, että jäisin eron tultua puille paljaille ja miehellä olisi velaton asunto. (Emme ole siis myöskään naimisissa vielä.)



Eli pidämme rahat erillämme, koska omaisuutemmekaan ei ole yhteistä ja haluan taata, että myös minun omaisuuten karttuu. Voisi tämän varmaan hoitaa yhteisilläkin rahoilla, mutta näin tämä on mennyt helpoiten tähän saakka. Voi olla, että jatkamme samalla systeemillä, kun olemme naimisissa, sillä en ole keksinyt syytä tätä muuttaakaan.



Sen sijaan meillä on kyllä yhteinen talous. Rahan käytöstä päätämme yhdessä vaikka rahat ovatkin eri tileillä. Tai oikeastaan lähinnä minä päätän ja vastaan perheemme taloudesta ja molempien raha-asioista.

Mies hoiti laskun maksun, en tiedä kumman tililtä maksoi.

Minähän sielä sairaalassa makasin ja söin sairaalan ruokia. Se synnytys siis maksettiin samalla kuin sairalassa olo aikakin vauvan kanssa. Ja kyllähän sitä synntyksessäkin se äiti on potilaana.

loogista oli laittaa tuo puoliksi. Olin sairaalassa potilaana, koska saimme yhteisen lapsen. Vaikka lapsen fyysisesti synnytin minä, se sairaalaan päätymisen syy olin kuitenkin minä.



Samoin puoliksi menivät muutkin raskaudesta ja lapsesta aiheutuvat kulut. Meillä niitä tuli valitettavasti aika paljon jo raskausaikana. Minusta olisi ollut outoa, jos olisin joutunut yksin kärsimään taloudellisesti ylimääräiset lääkäri- ja poliklinikkamaksut sekä tulomenetykset vain siksi, että lapsen täytyy biologisista syistä olla minun kannettavanani ja siten minä saan raskauden aiheuttamat vaivat ja minun pitää käydä lääkärissä ja sairaalassa tarkastamassa lapsen kuntoa sekä jäädä pitkälle sairaslomalle.

l se sairaalaan päätymisen syy olin kuitenkin minä.

nän jälkeenpäin ajatellen se lasku olisi kyllä kuulunut laittaa puoliksi. Eipä tarvinnu miehen palvella ekaa viikkoa kotona.



Turha sitä enää on pillittää..

miehen kanssa jaamme kaikki yhteiset kulut (ruoat, sähköt, tv-luvat, vastikkeet, lainanlyhennykset + korot, vauvaan liittyvät kulut jne.) tasan sentilleen. Meillä on yhteinen tili, jonne joka kuukausi laitetaan lainanhoitokuluja ja muita laskuja vastaava summa, eli menevät sitten automaattisesti siltä tililtä. Muut kulut maksaa se jolla on lompakko lähellä, kaikki kuitit säästetään ja minä kirjaan ne kerran kuussa exceltaulukkoon, jaamme kulut kahtia ja se joka on maksanut vähemmän, maksaa toiselle tasausta. Joskus tasaamme kulut vasta useiden kuukausien kuluttua. Jos toinen tarvitsee maksuaikaa, niin aina joustetaan, mutta lopulta kuitenkin tasataan.



Meillä tulotaso menee niin, että molemmilla on hyvät tulot, mulla jopa paremmat kuin miehellä. Miehellä tosin asuntolainaa vähemmän kuin minulla.



Kaikki lapsettomuushoitomaksut, ultrakäynnit, sairaalamaksut jne. raskaudesta ja sen yrittämisestä johtuneet, kirjattiin myös tuohon exceliin ja jaettiin ellei niitä maksettu yhteiseltä tililtä. Koska siis johtuivat vauvasta, eivät olleet sillä tavalla vain minun kulujani.



Nyt äitiyslomilla ollessani mulla on myös ollut niin hyvät tulot, että nettona olen saanut melkein saman kuin mieheni. En ole odottanut mieheltä mitään "extraa", se maksaa tosin mun kaikista ruoista puolet (aiemmin kun söin töissä, maksoin itse sen osan). Mutta miksi odottaisin? Pystyn hyvin hoitamaan omat lainakuluni ym muut yhteiset osani ja rahaa jää vielä hyvin kaikkeen siihen mitä haluan tehdä (salimaksut, kahvilakäynnit jne.). Jos mun äitiysrahat olisivat olleet merkittävästi pienemmät, niin olisin toki vaatinut, että mies maksaa osan mun kuluistani - ja olisi tietty maksanutkin.

Lisäksi minulla on 2 lasta. Nehän ei kuulu tälle miehelle mikä meillä asuu.



Pääasia on että oma lapsi saa kaiken mahdollisen parhaan.



Tuloni on 1700€ -verot. Siitä sitten saan maksaa suurimman mukaan päivähoitomaksut, koska miehen tulot katsotaan meidän tuloiksi, VAIKKA HÄN EI OSALLISTU MEIDÄN MENOIHIN. (voin kertoo, että vi***aa niin ettei veri kierrä... mieluummin olisin yh!)

kaupunki maksaa synnytyksen yhteydessä 3 päivän sairaalassaolon ja mä olin siellä vaan 2 päivää joten eipä tarvinnut maksaa mitään

miehen kanssa jaamme kaikki yhteiset kulut (ruoat, sähköt, tv-luvat, vastikkeet, lainanlyhennykset + korot, vauvaan liittyvät kulut jne.) tasan sentilleen. Meillä on yhteinen tili, jonne joka kuukausi laitetaan lainanhoitokuluja ja muita laskuja vastaava summa, eli menevät sitten automaattisesti siltä tililtä. Muut kulut maksaa se jolla on lompakko lähellä, kaikki kuitit säästetään ja minä kirjaan ne kerran kuussa exceltaulukkoon, jaamme kulut kahtia ja se joka on maksanut vähemmän, maksaa toiselle tasausta. Joskus tasaamme kulut vasta useiden kuukausien kuluttua. Jos toinen tarvitsee maksuaikaa, niin aina joustetaan, mutta lopulta kuitenkin tasataan.

Meillä tulotaso menee niin, että molemmilla on hyvät tulot, mulla jopa paremmat kuin miehellä. Miehellä tosin asuntolainaa vähemmän kuin minulla.

Kaikki lapsettomuushoitomaksut, ultrakäynnit, sairaalamaksut jne. raskaudesta ja sen yrittämisestä johtuneet, kirjattiin myös tuohon exceliin ja jaettiin ellei niitä maksettu yhteiseltä tililtä. Koska siis johtuivat vauvasta, eivät olleet sillä tavalla vain minun kulujani.

Nyt äitiyslomilla ollessani mulla on myös ollut niin hyvät tulot, että nettona olen saanut melkein saman kuin mieheni. En ole odottanut mieheltä mitään "extraa", se maksaa tosin mun kaikista ruoista puolet (aiemmin kun söin töissä, maksoin itse sen osan). Mutta miksi odottaisin? Pystyn hyvin hoitamaan omat lainakuluni ym muut yhteiset osani ja rahaa jää vielä hyvin kaikkeen siihen mitä haluan tehdä (salimaksut, kahvilakäynnit jne.). Jos mun äitiysrahat olisivat olleet merkittävästi pienemmät, niin olisin toki vaatinut, että mies maksaa osan mun kuluistani - ja olisi tietty maksanutkin.

Onhan tää provo? Ei tälläistä perhettä hei voi olla. Mä ymmärrän kämppäkavereiden kohdalla moisen toiminnan, mutta että perheessä! Huh, huh. Löysätkää vähän.

Onhan tää provo? Ei tälläistä perhettä hei voi olla. Mä ymmärrän kämppäkavereiden kohdalla moisen toiminnan, mutta että perheessä! Huh, huh. Löysätkää vähän.

Meillä oli pitkään melkein samoin kuin 14:lla. Halusin seurata menojamme ja siinä samallahan se meidän keskinäinenkin kirjanpito tuli hoidettua ilman lisävaivaa. Sittemmin jäi tuo kirjailu, joten nyt teemme homman suurpiirteisemmin, mutta idea on sama.

Mun mielestä raha-asioita ja tunteita ei kannata sekoittaa. Eli rahat hoidetaan raha-asioina eli numeroina, muu elämä on eri asia, siinä ei lasketa.

t. se jolla on omaisuus erillään miehen kanssa

miehen kanssa jaamme kaikki yhteiset kulut (ruoat, sähköt, tv-luvat, vastikkeet, lainanlyhennykset + korot, vauvaan liittyvät kulut jne.) tasan sentilleen. Meillä on yhteinen tili, jonne joka kuukausi laitetaan lainanhoitokuluja ja muita laskuja vastaava summa, eli menevät sitten automaattisesti siltä tililtä. Muut kulut maksaa se jolla on lompakko lähellä, kaikki kuitit säästetään ja minä kirjaan ne kerran kuussa exceltaulukkoon, jaamme kulut kahtia ja se joka on maksanut vähemmän, maksaa toiselle tasausta. Joskus tasaamme kulut vasta useiden kuukausien kuluttua. Jos toinen tarvitsee maksuaikaa, niin aina joustetaan, mutta lopulta kuitenkin tasataan. Meillä tulotaso menee niin, että molemmilla on hyvät tulot, mulla jopa paremmat kuin miehellä. Miehellä tosin asuntolainaa vähemmän kuin minulla. Kaikki lapsettomuushoitomaksut, ultrakäynnit, sairaalamaksut jne. raskaudesta ja sen yrittämisestä johtuneet, kirjattiin myös tuohon exceliin ja jaettiin ellei niitä maksettu yhteiseltä tililtä. Koska siis johtuivat vauvasta, eivät olleet sillä tavalla vain minun kulujani. Nyt äitiyslomilla ollessani mulla on myös ollut niin hyvät tulot, että nettona olen saanut melkein saman kuin mieheni. En ole odottanut mieheltä mitään "extraa", se maksaa tosin mun kaikista ruoista puolet (aiemmin kun söin töissä, maksoin itse sen osan). Mutta miksi odottaisin? Pystyn hyvin hoitamaan omat lainakuluni ym muut yhteiset osani ja rahaa jää vielä hyvin kaikkeen siihen mitä haluan tehdä (salimaksut, kahvilakäynnit jne.). Jos mun äitiysrahat olisivat olleet merkittävästi pienemmät, niin olisin toki vaatinut, että mies maksaa osan mun kuluistani - ja olisi tietty maksanutkin.

Entäs jos toinen jää hoitovapaalle hoitamaan yhteistä lasta tai jopa useampaa lasta muutaman vuodenvälein. Toinen ilmeisesti maksaa tuosta ajasta toiselle tasausta ansionmenetyksestä, mutta entäs elkekertymät. Tuolta ajaltahan ei ilmeisesti kerry eläkettä, niin mites sen hoidatte? Ihan uteliaisuuttani mietin, kun en ole koskaan ymmärtänyt miten lapsiperheessä voi olla molemmilla täysin omat rahat ja kaikki tasataan puoliksi. Tosin se taitaa toimia hyvin jos molemmilla on suurinpiirtein samanlaiset tulot ja rahaa on riittävästi, eikä tarvi kituuttaa. Mutta kyllä näillä meidän perheen tuloeroilla tuo olisi täysi mahdottomuus, tai ainakin hankalaa.

mä tiedän pariskunnnan, jonka lehtitilauskin maksetaan puoliksi, kun sitä molemmat lukee. Mun mielestä se on jo aika tarkkaa...



En enää muista, kumpi meillä maksoi sairaalalaskun, varmaan minä, koska luultavasti mun nimellä tuli.



Meillä on mieheni kanssa yhteinen perhe, mutta molemmilla omat rahat. Mies maksaa tällä hetkellä, asumiseen ja autoihin liittyvät laskut, eli melkein kaikki, minä ruoan ja lasten käyttötavarahankinnat. No, jos ollaan yhdessä kaupassa, niin mies taitaa yleensa kaivella lompakkoa. Me ei olla niin viitseliäitä, että jaksettais kuluja puolittaa. Eikä toistaiseksi olla siihen nähty tarvetta. Onpa ollut tilanteita, että olen lainannut miehelleni isoja summia rahaa, ja takaisinmaksu on tainnut jäädä, nyt kun mietin. Ja toisin päin.



Eikös se ole pääasia, mihin pariskunta yhdessä on tyytyväinen. Meillä toimii se, että eurojen päälle ei niin katsota. Ja emme ole edes mitenkään suurituloisia.