Diagnoosi: psykoottinen masennus, onko muita?

Lääkitys leikkaa ärsykkeitä. Vie myös kärjen tunteista.

Se varmaan osittain aiheuttaa tän tyhjän olon. Mut ei auta, pakko syödä, en halua uudestaan psykoosiin, oli se sen verran kamalaa.

Jossakin vaiheessa lääkitystä voi yrittää vähentää. Juttele lääkärisi kanssa.

Käy ulkona kävelyllä, hakeudu tanssikurssille tai vietä sunnuntai yöpuvussa. :) Tee pieniä juttuja, jotka tuovat sinulle iloa. Jos masennuslääkitys ei tunnu riittävältä, niin ota asia puheeksi lääkärin kanssa.



Itselläni piti masennuslääkityksen annostusta nostaa kaksi kertaa, ennen kuin se tosiaan alkoi viedä tuota masentunutta tyhjyyden tunnetta pois. Sen jälkeen alkoi riittää energiaa itsehoitoon ja masennuksen alhosta ylöspäin pönkimiseen.

Itse söin aikoinani sellaisia lääkkeitä, jotka teki olon jotenkin epätodelliseksi. Mitään tunteita ei ollut. Ihan kuin ei olisi ollut läsnä omassa kehossa. Asiat jotka teki ennen onnelliseksi eivät saaneet enää minua tuntemaan sitä onnen tunnetta ja tulin siitä surulliseksi, mutta en osannut olla edes surullinen. Selvästi liittyi lääkkeisiin. Sillä tämä alkoi kun otin lääkkeen ja jos en ottanut tunsin taas. Lääkitykseni liittyi kyllä ihan muuhun kuin masenukseen tai psykoosiin, mutta samaa lääkettä käytetään mm. psykoosin estoon.



Mikä on psykoottinen oireilu? Voiko se olla kummallisia pelko tiloja?

Siis luulin, että joku yrittää myrkyttää minut, luulin, että työpaikallani haluttiin minulle pahaa. Sitten oli noita pelkotiloja, pelkäsin , että lapsilleni tapahtuu jotain pahaa, ylisuojelin heitä, enkä uskaltanut päästää mihinkään. Minulla ei ollut näkö- eikä kuuloharhoja, mitkä kai usein liittyvät psykoosiin, mutta siis noita harhaluuloja, että minua yritetään vahingoittaa eri tavoilla oli paljon ja pelkotiloja, jolloin sydän hakkasi viimeistä päivää ja luulin kuolevani. Todella pelottava kokemus siis.

psykoottisen masennuksen diagnoosin, kun mulla oli synnytyksen jälkeiseen vaikeaan masennukseen liittyen harhoja. Mielestäni en ollut psykoottinen, koska tunnistin kaikki harhat harhoiksi, siis, tiesin, että eivät olleet todellisia (äänet näyt tuntoharhat). Harhoja on edelleen satunnaisesti, lapsi jo 6-vuotias, mutta mielialani on korjaantunut jo monta vuotta sitten.

Jouduitko syömään psykoosinestolääkitystä? Ja jos, niin ,kuinka kauan? Syötkö vielä? Vaikuttiko lääkitys sinun tunne-elämääsi? ap

mutta aika tavallista ihan psykoosin jälkitilanakin. Psykoosioire on aivoille tosi raju kokemus ja toipumine vie aikansa. onhan sinulla terapiasuhde? Entäpä muun perheen informointi ja tuki, onko se kunnossa?

Ja mies oli mukana hoitopalaverissa. Lapsilla on hyvät isovanhemmat, jotka auttavat tarvittaessa ja auttoivat miestä lastenhoidossa kun olin pahemmin sairas. Mies on jotenkin etääntynyt sairauden jälkeen minusta, koen, että hän häpeää sairastunutta puolisoaan. Ja eihän se tietty herkkua ole, kun toinen on ihan sekaisin ja itse joutuu huolehtimaan kaikesta. Sikäli kyllä ymmärrään häntäkin, ehkä hänelläkin jokin toipumisvaihe meneillään.

Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia!



Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi.



Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l).



D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna.



Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l).

http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-ps…





Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään n. 100µg päiväannoksella aikuisella, eli nykysuosituksia tulisi nostaa kymmenkertaisiksi.



USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.



D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.

Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia! Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi. Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l). D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna. Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l). <a href="http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-ps…" alt="http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-ps…">http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-ps…; Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään n. 100µg päiväannoksella aikuisella, eli nykysuosituksia tulisi nostaa kymmenkertaisiksi. USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä. D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.

Toipuminen tosiaan ottaa aikansa. Miehelläkin on nyt tilaisuus olla heikko, kun on pitänyt olla vastuussa teistä kaikista ja vahva sairautesi hankalimman vaiheen aikana.

Yritän tosiaan nyt kun olen taas tolpillani, niin, antaa miehellekin omaa aikaa tehdä omia juttujaan. Yritän nyt vain jotekin tästä tyhjästä olosta selvitä, jospa se ajan myötä helpottaisi. ap