meidän tarina

Olemme taistelleet lapsettomuutta vastaan reilut kuusi vuotta. Kohdallamme käytettiin ICSI- hoitoa. Kyseisillä hoidoilla olemme saaneet terveet pojat -05 ja -08. Vuosi sitten päätimme alkaa yrittämään kolmatta lasta. Lukuisien piikkien, hormonien ja munasolujen keräyksen tuloksena yksi keskenmeno rv 7. Syyskuussa -09 siirrettiin viimeinen alkio ja raskaus alkoi, alkuvuotojen ja pelon jälkeen ultrassa rv7 kaikki oli hyvin.

Sitten koitti np-ultra rv 12, tuolloin maailmani romahti. Vauvalla todettiin erittäin paha kehityshäiriö, raskaus tulisi keskeyttää. Synnytin naistenklinikalla pienen ihmisenalun rv 13+. Kävimme läpi suurta henkistä tuskaa, mutta tämä sai meidät ymmärtämään totuuden. Kolmatta lasta ei tule, koskaan.



Nyt kolmisen kuukautta tuon tragedian jälkeen huomasin olevani raskaana. Tämä oli järkytys ja erittäin suuri yllätys, minunhan ei pitänyt tulla raskaaksi. Elämä heittää taas kuperkeikkaa jajoku kehtaa leikkiä tunteillani. Kaikki ajatustyö alkaa taas alusta ja pelko on erittäin suuri. En tiedä mitä kaikkea ihminen on luotu kestämään ja pelkään mahdollisia huonoja uutisia tässä raskaudessa.