Päiväkotilapset osaa mm. paremmin piirtää, odottaa ja pukea kuin kotihoidetut

tämä tosiaan on tällaista hermoilua lasten pärjäämisestä hoidossa kun emme kukaan sitä ole aiemmin kokeneet.



3-vuotiaani on kyllä taitava käsistään, mutta tiettyä harjoitusta sitten kuitenkin puuttuu. Pukeminenkin varmaan tulee aikanaan. Olen passannut. Mutta eniten, ehkä toivon lapsieni kehittyvän sosiaalisesti. Vanhempi lapsi niin tottunut olemaan kuopuksen kanssa, joten jotenkin ehkä hieman taantunut lapsellisemmalle tasolle. Kuopus taas jälleen protestoi hoitokokeilussa aivan valtavasti laulutuokiota, jossa kaikki muut lapset istuivat nätisti rivissä, niin kuopus juoksi ympäri huonetta ärtyneenä, kun joutuu olla paikoillaan ja leikkiä pienessä tilassa.



Äh. En tiedä miten sen selittäisin, mutta jotenkin paineet on nyt korkealla. Lapsiparat. : (



t.ap

jösses... meidän kotihoidettu 4v taas on kaikessa ikätasoistaan edellä, juuri oltiin neuvolassa, vaikka itse en siihen neuvolaa tarvinnut, hiffasin sen itsekkin ;)

eivätkä varmasti paljasta sinulle sitä, että ovat oppineet :D

Mä puin aikanaan pikkusiskoani vielä vissiin neljän vanhanakin, kunnes äiti paljasti mulle, että tyttö on jo pari vuotta pukenut itse ;)

Pukevat itse, ovat muutenkin omatoimisia, askartelevat, piirtävät, odottavat vuoroaan, eivät arkaile vaan ovat rohkeita ja avoimia. Kyllä se luonne vaikuttaa. Ja meidän kohdalla varmaan myös se että olen pph ja käymme kerhossa viikottain, lapset ovat tottuneet toimimaan ryhmässä ja jakamaan lelunsa.

itse huomasin jokin aika sitten, kun tapasin pitkästä aikaa kaveria jolla just samanikäinen poika kun mulla, vajaa 3 v. Mun poika ollut nyt puoli vuotta hoidossa, kaverin kotona edelleen. puoli vuotta sitten pojat oli melko samantasoisia kaikissa jutuissa, tosin mun poika puhui vähän paremmin.



Nyt mun lapsi puhuu todella selvästi kaiken, kaverin lapsen puheesta ei juuri saa selvää. Mun lapsi osas leikkiä hirmu hyvin toisen lapsen kanssa, keksi siis kaikenmaailman leikkejä ja kommunikoi (tai yritti) kun tämä kaverin poika ihmetteli että mitä ihmettä, kun toinen puhuu ja keksii leikkejä. tossa nyt pari esimerkkiä..



että kyllä se on pakko myöntää että ainakin osa lapsista kehittyy tosi paljon päiväkodissa :)



Mutta eihän siinä mitään kamalaa ole, jos joku lapsi ei osaa pukea 3v.

osaa käsitellä erilaisia lapsia. Mun poika ei koskaan innostunut kerhossa mistään laulutuokioista, just juoksenteli vaan ympäriinsä eikä ollu yhtään kiinnostunu. Nykyään kuulemma on mukana sen verran että istuu vaikka siinä ympyrässä, ja saattaa jopa osallistua vähän :) Ja kotona laulelee pk:ssa opittuja lauluja :)

kyllä joutuu ja huolehtimaan tavaroistaan enemmän kuin kotioloissa.



Kolme viimeistä lastani kuudesta eivät ole olleet päiväkodissa, ei ees esikoulussa.



Ensimäiset lapset jotka olivat päivähoidossa sekä esikoulussa, ovat ihan OK, mutta mitään erityislahjakkuuksia ei ilmennyt, yhdelä kylläkin ylisiisteys, joka ei kai johdu päivähoidosta tai kotioloista. Hän vaan halusi että tavaransa ovat paikalaan ja koti pitää olla järjestyksessä.



Kaksi hoidossa ollutta sisarusta eivät piitanneet tuon taivaalista vaatteistaan tai koulukirjoistaan kuten "ylisiisti".



Näissä parissa "iltiksessä" jotka eivät ole olleet kodin ulkopuolella hoidossa, on ilmennyt erityislahjakkuutta. Yhdellä kirjalliset ja on kirjoittanut kuuluisan ohjaajan kanssa satunäytelmää, olisi opettajan mukaan läpäissyt ylioppilaskirjoituksissa aineellaan 6-luokalla kun kirjoitettiin valtakunnalliset pitkät ainekirjoitukset. Toisella taiteelliset lahjakkuudet, mm. hänen töitään voi katsoa Elfwoodista/fantasia.



Kotihoidossa on ollut mahdollisuus keskittyä alkamaansa hommaan, ehkä siksi piirtäminen on kehittynyt meillä samoin kuin kirjoittaminen...



Olen päiväkotialalla työssä joten olen ollut monen lapsen turvana heidän ensimmäisinä päivinään, auttanut alkuun ja ohjannut sopeutumaan, ryhmän sääntöihin ja tapoihin, päiväjärjestykseen jne.



Ap, jos Sinun lapsesi e ole lahjakas piirtäjä, on lapsellasi varmasti jokin muu hyvä ominaisuus jota voit tukea, olisiko joku urheilullinen jne.



Päiväkodissa ei ole kummasteleminen kun lasten jono ei pysy kasassa; työnnetään edellä seisojia, heilutellaan edellä olevan poninhäntää kielloista huolimatta, pelleillään jonossa ja valitetaan ettei jaksa odottaa. Sinun lapsesi on ihan normaali hyöriesään toimettomanan ennen uloslähtöä.



Toimettomuus on rauhattomuuden alku olipa se päiväkodissa tai kotona olevaa.



Tulet huomaamaan hoitosuhteen alettua monta asiaa jotka antavat hyvää palautetta Sinulle lapsesi saadessa olla kotihoidossa aikansa.



Päivähoito voi olla myös stressaavaa kaikkine ohjelmineen, kellonaikoineen, tekemisten keskeyttämisineen, komentoihin ja lasten tuomaan elämään...Koti on koti, jossa äiti on helpoimmin saatavilla tarvittaessa, ole siitä varma.

Meidänkin 4 v poika on ollut parisen vuotta siellä, mutta silti tuo pukeminen on mitä on...:) Ryhmässä ja toisten kanssa olemista hän "on oppinut". On ollut ennen hieman ujo ja arka, mutta rohkaistunut siellä kovasti. Meillä on hyvä päiväkoti.

Ap, lapset yleensä oppivat sellaisia asioita, joita heidän vanhempansa/hoitajansa pitävät tärkeinä opettaa.



Päiväkodissa lapsen omatoimisuuden tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa helpottaa hoitajien työtaakkaa. On ilman muuta helpompaa hoitaa vaikkapa nyt 12 lapsen ryhmää, jossa puolet jo pukee itse ja käy potalla kuin vaikkapa ryhmää, jossa kaikki pitää pukea ja joiden vaipat pitää vaihtaa.



Älä siis itseäsi moiti, jos et ole panostanut siihen, että pienet lapsesi hoitavat "itse itsensä". He oppivat kyllä olemaan omatoimisempia tarhassa - pakostakin, sillä ikävä kyllä siellä ei aikuisilta aina ehdi saamaan apua. Asia ei siis välttämättä ole niin MYÖNTEINEN, vaan kertoo myös ylisuurien tarharyhmien paineista.



Mitä tulee piirtämiseen ja askarteluun, niin se on vain osin opetettavissa oleva asia. Jos te päivittäin olette piirtäneet ja askarrelleetkin usein, niin lapsesi ovat varmaankin saaneet aivan saman verran harjoitusta kuin pk-lapsetkin. Ei päiväkodissakaan varsinkaan pienten ryhmässä joka päivä askarrella, hyvä jos viikottainkaan.



Lapset ovat siis myös geneettisesti muotoutuneita lapsia. Osin ympäristönsä (=kasvatuksen ja muiden lasten) muovaamia, osin perintötekijöidensä. Jos sinä itse ja/tai miehesi ette ole kovin taiteellisesti lahjakkaita ja kädentaidoiltanne hyviä, mikään päiväkoti ei lapsistannekaan tee pikku-leonardoja.

4.5v ja 3v vanhoina. Molempia kehuttiin erityisen taitaviksi pukijoiksi. Kolmivuotiasta oiken ihmeteltiin, että miten on noin näppärä.



Jonottamista eivät mennessään osanneet, mutta oppivat nopeasti. Sitä en kyllä pidä mitenkään olennaisena taitona vielä kolmivuotiaalle. Minusta on ihan hyvä, etteivät ole ihan pienestä joutuneet koko ajan odottelemaan ja jonottelemaan. Kun kotona oli kaksi pientä, niin ihan tarpeeksi mielestäni siinä jo odottelivat vuoroaan.



Piirtämisestä en osaa sanoa, ei ole tullut verratuksi muiden lasten tuotoksiin. Mutta molempien saksienkäyttöä ja muutakin hienomotoriikkaa kehuttiin jo heti hoitouran alussa.



Jonottaminen on näistä "taidoista" se joka opitaan pk:ssa, piirtäminen, pukeminen lienevät enemmän motivaatio/näppäryyskysymyksiä.

kotihoidossa 3-vuotiaaksi saakka ollut esikoinen on sopeutunut todella hienosti päiväkotiin. Oppi pukemaan ja riisumaan 2-vuotiaana, on tosi taitava ja kätevä piirtämään ja askartelemaan. Ja mikä parasta, todella kärsivällinen pieni ihminen. Malttaa odottaa omaa vuoroaan vaikka pidemmänkin ajan. Päiväkodista on sadellut pelkkää kiitosta hyvästä kotihoidosta.

Kyllä lapsesi oppii odottamaan hetken oltuaan hoidossa ja jokainen kehittyy piirustustaidoissa tavallaan, jos olette sitä harrastaneet, niin mahdollisuus kehittymiseen on annettu ja se riittää.



Monesti lapset temppuavat enemmän kotona noissa odotustilanteissa sekä pukemisessa ja riisumisessa ja ruokailussa kuin hoidossa.



eipä kannata ottaa paineita, kyllä ne lapset oppii. Kaiken tarvittavan ja myös sellaista, mitä ei toivoisti lapsen koskaan oppivan!

meidän 4 v käy tarhassa ja ei pue sitten mitään vaatteita itse päälleen...

he ovat rauhallisempia eivätkä huuda ja käytä kyynärpäitään turhaaan...

Meillä menivät vasta eskariin ja osasivat kyllä pukea ilman päiväkotia. Lapsia kehuttiin askartelutaidoista ja sosiaalisuudesta.



Mutta mitäpä näihin sanomaan kun täällä teilataan aina kotihoidetut lapset, että ne ei pärjää ja ovat ihan paskoja ja koulussakin ihan luusereita.

"Ryhmän paine" on tarhassa kovempi. Kun toiset piirtää niin lapsi itsekin haluaa piirtää. Mä en saa meidän 4-v poikaa piirtämään kotona millään, mutta kerhossa piirtelee kyllä koska muutkin tekee niin.



Pukemaan tosin joutuu itse, koska minä en häntä enää pue..

ja kumpikaan ei osaa piirtää tasan mitään : )



Hoidossa osaavat odottaa, kotona ei yhtään.



Kyllä ne muksut kuule äkkiä oppii talon tavoille.

Tuossa asiassa ei liene minkäänlaista todellista korrelaatiota. Itselläni on kolme kotihoidettua (7v, 4,5v ja 2,5v), joista keskimmäinen on hoitanut pukemiset, vessahommat jne. itsenäisesti jo vähän jälkeen kaksi täytettyään, esikoinen oli vähän myöhempi oppimisessa ja samaten kuopus, mutta ihan yhtälailla meillä on tuttavien lapsia, joista osa ollut kokopäivähoidossa jopa vauvasta asti ja ihan samanlaista vaihtelua heillä taidoissa.

Ja hoidossa ollessaan käyttäytyvät usein moitteettomasti ja osaavat vaikka mitä. Kotioloissa nämä samaiset lapset eivät osaa tai jaksa pukea, syödä tai odottaa.



Uskon, että omat lapsesi hoidossa ovat ihan yhtä taitavia, kuin ne muut.



Ihan niinkuin meillä aikuisilla on työ- ja kotiminä, on lapsillakin hoito- ja kotiminä.