Kiva alaiseni kiljui tänään kurkku suorana
tuntojansa niskaani. Mutta niin vain jaksaa ikävä maanvaiva esimies huomennakin puuttua neitosen tekemisiin. Kun se on minun työtäni.
Vain on nykyisillä nuorilla työntekijöillä, aika monilla, vähän hakusessa että mitkä ne roolit työpaikalla olikaan ja kenelle se työnjohto kuuluukaan.
Kommentit (5)
pitäisi ihmisten muistaa. Ei esimiehen tarvitse olla lapsenvahti. Tavoitteet ja seuranta niille ellei homma luonnistu ja käyttäytyminen korjaannu varoitus ja toisesta varoituksesta ulos. Työpaikka ei ole lastentarha
AIVAN! Mutta kummasti vain niitä lasten kanssa opittuja trikkejä pääsee soveltamaan menestyksellä myös työpaikalla. Ja huomaa, kuinka lapset ovat useimmassa tapauksessa fiksumpia kuin ne joiden pitäisi olla aikuisia. Ainoa mihin ei tarvii yleensä työpaikalla varautua, on se että joku puree selkään (muuten kuin kuvaannollisesti) :(
Kokemusta on ja olen kanssasi samaa mieltä...lapsenvahti täytyy olla usein ja paljon lapsellisemmille kuin lapset konsanaan. Laita kuitenkin rajat ettei tarvitse käyttää koko energiaa babysittaukseen. Työelämässä ei tarvitse kasvattaa, vaan johtaa. Se ero on lastenkasvatukseen. Töissä käynti on kuitenkin vapaaehtoista. Töissä ei tosiaan purra toisia kovin usein, mutta aikuiset käyttävät samantyyppisiä konsteja, jotka ovat muka aikuismaisia...tsemppiä!
Nuorilla on monesti vähän hukassa esim. se ero, mikä on työpaikan esimiehellä, äidillä ja opettajalla.
Työpaikan esimiestä vastaan ei kannata juuri kapinoida, vaikka olisikin murrosikä vielä osittain päällä.
niin että huohotus kuului, ja huomautteli ihan periaatteesta koko ajan jostain typerästä