6 kk ja iltakiukuttelut..mitä ihmettä?
Eli poika nytten 6 kuukauden ikäinen, aiemmin mennyt iltaisin suht hyvin nukkumaan. Nyt oisko ollu viimesen viikon ajan että nukahtaa kunhan muutaman kerran on tutin uudelleen kerta toisensa jälkeen saanut suuhun tiputtamisen jälkeen. Nukkuu noin puoli tuntia, jonka jälkeem herää, kätisee ja kitisee (ei välttämättä tätäkään) mutta ölisee eikä ala nukkumaan. Vääntelehtii, päätä kääntää patjaan. Toisinaan tähän menee jo montakin tuntia illassa ennenkuin rauhottuu unille. Tuntus että itku on vähän semmostakin että ei halua olla yksin koska rauhottuu kuitenkin kun menee luokse. Miten muilla, onko vastaavaa ja mitä olette asiaa parantaaksenne tehneet? En usko että on mahan väänteitä, miksi niitä ei olisi päivällä jo? Aiemmin, ensimmäiset 4 kuukautta nukkui kuin tukki:) Vai onko tämä jotai ikään liittyvää levottomuutta, oppii kaikkea päivän aikana ja keskuhermosto vielä epäkypsä...
Kommentit (7)
meillä meni niin et vauva nukkui 4-5kk asti melko hyvin. sitten alkoi heräilemaan enemmän. ajattelin et se on läheisyydenkaipuuta tai mahakipuja ja otin yöllä viereen, kun en jaksanut rampata imettämässä koko ajan. se johti siihen, et lapsi heräili 1-2h välein kun tissi oli kiusaamassa vieressä. aloin itse olla päivisin sitten jo niin väsy, et zombina sai kulkea ja tuli kroonista päänsärkyä ym. sit hokasin, et lapsi heräs yöllä vain huutamaan et "apua, en saa unta, tule nukuttaan". lapsihan herää yöllä useamman kerran. meillä lapsi oli aina nukutettu syliin (tai viereen tai päivällä vaunuihin) ja sit laskettu varovasti sänkyyn (mikä on minusta aika huono juttu, koska lapsi herää eri paikasta mihin on nukahtanu ja säikähtää). pieni vauva osaa nukahtaa itse aika hyvin, koska aivokuori ei vielä oikein jaksa pitää taaperoa hereilläkään. :) toki pieni ja kevyt vauva on helpompi hyssytelläkin uneen.. noh, kuitenkin 5kk ikäinen vauva on jo sen verran kehittynyt, että jaksaa valvoa ja suurin osa ei osaa nukahtaa itse vaan se on opetettava. minä tykkäsin tracy hoggin kirjasta ja se on toiminut kaikille tuttavillenikin.
periaate on siis se, et kun lapsen laittaa sänkyyn ja se alkaa huutaan, niin otetaan se syliin rauhottuun. heti kun se rauhoittuu laitetaan takas. lapsi alkaa yleensä heti taas itkeen ja se otetaan uudelleen syliin. itse tein eka iltana n.100 toistoa ja lopulta vauva jäi itse rauhallisesti nukahtamaan sänkyyn. ja nukkui melkein koko yön. tätä kun teki pari päivää niin lapsi oppi nukahtamaan itse ja yösyötötkin jäi pois. nostelua kannattaa tehdä joka unia ennen ja jos lapsi herää ja tarvii vielä unta.
ekoina viikkoina meidän vauva sit alkoi vähän kiukuttelemaan vastaan, mutta ei enää itkenyt. itkuakaan ei saa pelätä. tämä kuitenkin lähti sillä kun silitteli selästä ja jutteli lempeästi. viikossa lapsi siis oppi nukahtamaan itse. meidän vauva on aina ollu naurava, mut nyt se on ollu vieläki iloisempi, kun on saanut onnistumisen tunteen. =D ja toki paremmin nukkuneena jaksaa olla iloisempi.
meidän neuvolassa yks vanhempi oli pyörähtäny yöllä vauvan päälle ja vahingossa tappanut tämän. :( säikähdin siitä jotenki niin paljo, etten enää halua ottaa vauvaa sänkyyn. toki tämä on ihan sairaan harvinaista... mut meillä tämä "unikoulu" toimi näin enkä usko et vauva on kärsinyt missään vaiheessa. äskenkin vein sänkyyn päikkäreille ja unilaulua jäi öniseen. neuvolassa ainakin kehuivat, et kun lapsen opettaa nukahtamaan itse, niin se on loppujen lopuksi suurempi etu lapselle kuin vanhemmille.. =) jos päivällä lapsen hoitaa hyvin, niin yöllä sen ei ole pakko päästä viereen. mut toki voi olla et joillain on. varsinkin alle 3kk ikäisillä näin yleensä on. itse puhun jo yli 6kk ikäisestä..
jokainen tekee niin kuin parhaaksi katsoo. uskon että kaikki vanhemmat tekevät aina parhaansa.
Kyllä uskon että kaikki vanhemmat tekevät parhaansa. Mutta aika paljon vaikuttaa olevan vanhempia jotka itkettävät lapsia ja kannattavat "kovaa" linjaa, ja jotka eivät ehkä vain tiedä että lapsi kärsii tästä. Tuo Tracy Hoggin metodi kuullostaa melko lempeältä, mutta täytyy lukea siitä vielä enemmän. Tutustuin Anna Wahlgrenin metodeihin ja kuullostavat minusta aivan puistattavilta. Ei ihme että tulee tunneongelmaisia lapsia ja nuoria jos niin viisveisaa vauvan tunteista.
Perhepedissä nukkuminen on kyllä turvallista jos noudattaa tiettyjä "turvaohjeita", esim että alkoholin tai tiettyjen lääkkeiden vaikutuksen alaisena ei saa nukkua lapsen vieressä. On niitä vauvoja tukehtunut pinnasänkyihinsäkin, eli ei mikään nukkumismuoto ole 100%sti vaaraton.
Melkein kaikissa muissa kulttuureissa paitsi meidän länsimaisessa vauvat nukkuvat vanhempien tai äidin vieressä ja yksin nukuttamista kauhistellaan ja ihmetellään. Mutta jos vauva on järjestelyyn tyytyväinen ilman itkua ja protesteja niin mikäs siinä.
aika monessa maassa nukutaan perhepedissä, joka on varmaan ihan hyväkin juttu, jos vain itse jaksaa. mut länsimaissa taitaa olla viimeisin ja tutkituin tieto lapsista, joka on mielestäni aika luotettavaa..
parisuhdettakin kannattaa sitten varjella hyvin, sillä lapsethan ovat parisuhteen peili.
kannattaa ottaa isistä sitten kaikki hyöty irti, sillä he ovat todella osaavia ja kylmäpäisiä lasten kanssa, kunhan antaa vain rauhassa opetella ja totutella lapseen. ;)
yksinhuoltajien täytyy vain sit uskaltaa pyytää apua muualta ja ottaa kaikki apu vastaan rohkeasti. ei ole yhtään häpiä pyytää apua lastenhoitoon. =) itse olen lukenut paljon lapsista ja pyytänyt myös kokeneemmilta apua, kun tarve on ollut, vaikka en olekaan yksinhuoltaja.
hirveästi vain tsemppiä kaikille! =)
Hei Choco, kun aloitte nukuttaa poikaanne omaan sänkyyn, niin miten vaikutti vaunupäikkärit? Nukkuiko hän vaunuissa ulkona kuitenkin pitkät unet? Nukahtiko itsekseen myös vaunuihin ilman että piti heijata vai kävittekö aina vähän kävelemässä vaunujen kanssa? Me on mietitty, että opetettais vauva nukahtamaan itsekseen, mutta kun tyttö nukkuu kuitenkin pitkät unet aina vaunuissa ja niiden kanssa aina kävellään, niin sekoittaako se tämän nukahtamaan opettelun ihan täysin? Unirättiä hän ei ymmärrä siellä räplätä, rätti vain on siinä, vaikka siinä olisikin minun tuoksuani.
minäki pohdin noita vaunuja pitkään. aluksi tein niin et annoin nukkua pitkät päikkärit vaunuissa ulkona, koska poika nukkui siellä niin hyvin. kun alotin illalla sen nostelun nukutettaessa, niin poika nukahti vaunuihinkin tosi näppärästi. pikkasen piti heijata, mutta jos heräsi keskenkaiken niin nukahti takaisin itsekseen. sit tuli ne kovat pakkaset ja pakko oli ottaa sisälle. aika pian poika kuitenkin alkoi nukkua sisällä yhtä pitkänä ne keskipäivän päikkärit. nykyisin nukkuu n.2-3h. en oikein usko, et se sekoittaa sen unikoulun kokonaan, vaikka pitääkin ne vaunupäikkärit siinä. periaatteessa vauvanhan pitäisi nukahtaa vaunuihin ilman heijausta, jos tarkkoja ollaan, mut tuskinpa se pieni heijaus haittaa. en tiiä sitte et hidastaako se sitä oppimista. mut ehkä niiden pakkasten takia vauva sit vain tuli vähä niin ku vahingossa siirretyksi sisälle kokonaan ja nukkuu nyt kaikki unet omassa sängyssä. meillä jäi muuten vaunut vähän pieneksi sillon 5-6kk iässä, niin siksikin halusin vauvan sisälle päikkäreille. jos ollaan kylässä, jossa on esim matkasänky, niin otan kuitenki vauvan patjan, lakanan ja rievun mukaan, et on jotain omaa hajua. kaikki vauvat ei välttämättä ota sitä riepua koskaan. mut se voi olla et esim 6kk kohdalla se hoksaakin sen sit yhtäkkiä. onnistusko joku uninalle esim? tai vaikka ihan oma peitto/unipussi? sitäkin meidän poika räplää päiväunia ennen. yks äiti anto vauvalle omat rintsikat ja niistä tuli sit tosi tärkeät sille. x) ja vaikka vauva ei sitä uniriepua räplää, niin se äidin haju voi olla tosi tärkeä sille. esim jos keskenkaiken herää. sitähän voi pitää kuitenkin siinä vieressä varalta.
Mites teillä on nukuttaminen onnistunut? =)
Tuntus että itku on vähän semmostakin että ei halua olla yksin koska rauhottuu kuitenkin kun menee luokse.
Eli vauva luultavasti kaipaa läheisyyttä jos rauhoittuu kun menet luokse. Voisitko ottaa viereen nukkumaan tai rauhoittaa syliin? Kannattaa tehdä just sitä mikä tekee lapsen tyytyväiseksi. Itkemään ja "yksinoloa oppimaan" jättämistä en suosittele, lapsi kuitenkin kärsii emotionaalisesti sellaisesta.