Miksi en pääse tästä yli?

että saisitte tämän solmun aukaistua. Jos miehesi ihastus on ollut ohi menevää ja hän tosiaan rakastaa sinua ja tahtoo olla sinun kanssa. Saisit samalla puhuttua omia tunteitasi rauhassa ilmaan niin että myös miehesi tietäisi, että se asia on jäänyt sinua vaivaamaan. Toisaalta on ollut "typerää" mieheltäsi edes tuoda ihastumista esille. Tai jos ette halua mennä ulkopuolisen juttusille niin nosta kissa pöydälle ja puhdista ilma tosissaan. Mutta ulkopuolinen kuuntelija voisi johdatella puolueettomasti keskustelua ja ilman puhdistamista.

menoa. Kannattaisiko elämä käyttää elämiseen eikä terapioimiseen jonkun hullun juttujen tähden. Eroa ja rakenna itsellesi myönteinen suhde terveen miehen kanssa, joka näkee sinut kun katsoo sinua.

Vaan olet juuttunut samanlaiseen ajatus/tunnejumiin kuin miehesi ennen. Nyt ois sun vuorosi käydä terapiassa tän asian takia. Oot vähintään sen velkaa miehellesi, joka on selvästi nähnyt paljon vaivaa teidän suhteen eteen.

Miksi sinun pitäisi päästä asiasta yli? Etkä arvosta itseäsi sen vertaa, että lähtisit tuollaisen miehen luota? Ihan oikeasti, ansaitset paljon parempaa elämältä, kuin miehen joka pelkää että näkee ihastuksensa kasvot katsoessaan sinua.

ja tekee tuolla hulluksi sinutkin. Sinuna lähtisin, kyllä niitäkin löytyy, joka haluaa aamuisin nähdä juuri sinut.

Aika loukkaavaahan tuommoinen on. Huono lähtökohta suhteelle.

ja päässyt ongelmansa yli, mutta te neuvotte vaimoa ottamaan eron, koska ei jaksa unohtaa menneitä?

sen takia ettei osaa antaa anteeksi ja unohtaa? Pikemminkin terapiassa pitäisi käydä sen vuoksi, mitä mies on tehnyt ja sanonut ap:lle.

että mies on myöntänyt ihastuksensa sekä itselleen että sinulle, eikä kiellä sitä. Voisihan olla niin, että ymmärrät yskän, loukkaannut siitä, otat asian puheeksi ja mies kieltää kaiken.



Tuossa teidän tilanteessa on kuitenkin vielä luottamus olemassa ja toivo sitä kautta.



Ihastuminen on kuitenkin eri asia, kuin rakastuminen. Ihastumisessa ihastutaan johonkin piirteeseen toisesta, itseasiassa omaan ihannekuvaan toisesta. Todellisuus on kuitenkin useimmiten toisenlainen. Se, mitä kuvitellaan toisesta ei ole sitä, mitä todellisuus on. Ja yleensä ihastuessaan tämäkin tiedostetaan.

Rakastuminen on jotain ihan muuta. Kun rakastutaan, halutaan olla toisen kanssa. Ei jonkin tietyn seikan takia, vaan kaikesta paljastuneista ja mahdollisesti paljastuvista vioista huolimatta. Rakkautta ei ansaita jollain ominaisuudella, se vain on.

eikä kyse ole siitä, että mies olisi tehnyt häntä kohtaan väärin (siis mieshän on tehnyt tosi paljon ap:n suhteen eteen, selvästi enemmän kuin mihin ap näyttää olevan valmis, kun on itse käynyt terapiassakin) vaan siitä, että ap on itsekeskeinen ihminen joka haluaa vainprinsessatäydellisyyttä. Tosielämässä ollaan sairauita ja köyhiä ja nähdään unta toisista naisistaja miehistä ja epäonnistutaan - ja sitten selvitään. Yhdessä. Musta ap on miehelleen velkaa vähintään saman verran yritystä oman suhteensa eteen kuin mieskin on siihen panostanut.



t kakkonen

mutta toiseen kohdistunut ihailu, juuri kun kaiken olisi olettanut olevan hyvin, särki sydämeni ja itsetuntoni. Rakkaus on aika tyhjää sen jälkeen. anteeksi olen antanut, mutta vihan ja katkeruuden ja pettymyksen tunteesta en pääse eroon. Ihaillun naisen edessä olen itku kurkussa ja haluaisin vajota maan alle. Jos olisikin pettänyt fyysisesti ja silti palannut luokseni, tunne olisi eri. Ehkä kyse on myös loukatusta ylpeydestä.

vaikka sekin on tuskallinen. Mutta sen jälkeen elät eteenpäin.

ja ero tuntuu naurettavalta tämän takia, kun on lapsiakin. Muuten olisin jo eronnut.

T. ap, tämä ja edellinen

puimassa jokaista ihastusta terapiassa... Ihastuminenhan on luonnollista, kevyttä ja ohimenevää, kyllä tuo AP:n miehen tapaus kuulostaa ihan joltain muulta...

Luulin, että minua pidettäisiin pelkästään lapsellisena kun en ymmärrä ihastumisten kuuluvan normaaliin elämään. Mukavaa, että joku ymmärtää tunteeni. Olisiko tämmöinen jollekin jopa syy erota, vaikka liitossa lapsia ja mies pyytänyt anteeksi ja vakuuttanut rakastavansa vain minua?

-ap

Miksi ette mene miehen kanssa yhdessä terapiaan. Ihatuminen suhteissa tosiaan on normaalia ja yleensä ne menee aikanaan ohi. Mielestäni tämä ei ole syy erota. Asiasta tulisi puhua yhdessä. Ja jos se ei kotona kahestaan onnistu niin sitten jonkun ulkopuolisen ihmisen luona. Itse olen kulkenut mieheni kanssa ihan muusta syystä juttelemassa vaikeasta elämäntialnteestamme ammattihenkilöiden luona. Koin suurta lämpöä kun tänään se sairaanhoitaja sanoi että minun miehestä näkee katseesta kuinka hän palvoo minua. Ja tämä psyk. sairaanhoitaja oli mies. Me ollaan oltu vasta kaks vuotta yhdessä, mutta koettu paljon sinä aikana. Älä anna periksi vaan selvittäkää asia jos toisianne oikeasti rakastatte.

Eihän sitä voi terapialla muuttaa, että miehelläni on( on ollut tunteita toista naista kohtaan. Pettämisestä tai muista ongelmista suhteessamme ei ole kyse. Ainoa ongelma ovat nyt minun surulliset, vihaiset, katkerat tunteeni ja huono itsetuntoni naisena.



Mukavaa, että sinun miehesi palvoo sinua, ole onnellinen ja iloitse siitä. Mutta ongelmani oli, että minun mieheni palvoo/ palvoi toista naista.