Mies päätti sitten tänään lähteä :,(
Lynkatkaa tai piristäkää. Myötätuntoa tai haukkuja, jotain edes!
Meillä on ollut joulusta saakka aika kireät välit. Ei menty edes kihloihin, vaikka puhetta olikin jo aikaa sitten että se tapahtuu viime vuoden loppuun mennessä.
Olimme siis melkein kaksi vuotta yhdessä. Lyhyt aika vasta, mutta niin pitkä, että ero sattuu niin että sydän repeää!
Luulin, että ''kyllä se tästä'', muutenkin ollut kaikkea ja monesta pikku kriisistä ollaan yli päästy. Minusta meillä kuitenkin on ollut tavallista parempi parisuhde, miehen mielestä ei.
Mitään radikaalia ei ole tapahtunut, ei pettämisiä, ei mitään muutakaan sellaista.
Vielä kuukausi sitten pohdittiin vakavissamme omakotitalon ostoa, minä haaveilin niistä kihloista ja lapsista, tavallisesta arjesta rakastamani miehen kanssa. Mutta ei, mies oli saanut tarpeekseen minusta :,(
Minulla alkaa uusi työ huomenna, itkettää vain ihan sikana, enkä varmaan saa unta koko yönä. Millä selviän edes huomisesta?
Miten pääsen eteenpäin tästä?
Kommentit (8)
4v poika. Onneksi oli isän viikonloppu ja hän ystävällisesti tarjosi mahdollisuutta, että poika saa olla vielä maanantain hänen kanssaan jotta saan rauhassa lähteä ja tutustua uuteen työhön!
lopulta (klisheisesti) parempi niin.
Pitkän suhteen päättyminen on aina kauhea isku. Minä uskon kuitenkin siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Hetken aikaa ajattelet, että elämäsi on pilalla, mutta hetken päästä huomaatkin, että kaikki on muuttunut ja elämäsi on paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Usko tulevaisuuteen, älä jää kotiin makaamaan. Aloita uusi työ , tapaa ystäviäsi, vietä aikaa poikasi kanssa, tee kaikkea sellaista, mikä piristää sinua. Paljon hyvää on vielä edessä.
Jos teillä oli pitkään kireet välit, tulet ajan myötä huomaamaan, että näin oli sittenkin parempi. Eron hetkellä nuo huonot asiat tuppaavat unohtumaan.
kyllä se ero voi sattua lapsettomaankin.. Tottakai säädettäviä asioita on vähemmän, mutta ei tuska sen pienempi ole eron sattuessa.
Ap:lle tsemppiä!
Kiitos hirmuisasti piristyksestä!
Helpotti jo hieman, sain juteltua myös veljeni kanssa ja olen jo hieman toipunut shokista.
Kamalinta tässä on se, että rakastan miestä valtavasti!
Luulin oikeasti, että kaikki kääntyy parhain päin suhteessakin kun 5kk työttömyyden jälkeen sain loistavan työpaikan! Jännittää mennä huomenna sinne uuteen työhön muutenkin jo todella paljon ja nyt sitten vielä tämäkin. Ja kaikki muutkin. Millä ihmeellä saan hoidettua itselleni uuden asunnon pian? Millä maksan vuokrat ennen ensimmäistä palkkaa!? Apua!!
ensin lahtee isa nyt sitten tama toinen mies.
Jos ei, niin ei hätää. Sulla on uusi duuni, mene sinne huomenna uutta alkua haistellen.