Eilen sittarin kassajonossa verenpaineeni nousi

pieni tyttö 1,5 vuotias ehkä - voi olla että oli lähempänä kahta vuotta touhuili omiaan äidin (pakkasi ostoksia) ja isoäidin (maksoi ostoksia tai odotti maksamista) piittaamatta. Tämä pieni (erittäin suloinen) neiti hipelöi suklaapatukoita, lehtiä ja karkkiaskeja, imeskeli kurkkupastilliaskeja, pyyhälsi ympäriinsä isoäidin välillä todetessa lakonisesti "tulehan tännepäin" "menehän äidin luokse jne." Sääntönä oli ilmeisesti että kaikkeen saa koskea ja kaikkea saa maistaa kunhan "laita se takaisin paikalleen...!"



Verenpaine nousi kun ajattelin tytön kuolaamia pastilliaskeja ja katsoin häneen ja pudistin päätäni. Laittoi askin hyllyyn ja kipitti äidin helmoihin.



Miksei lapsia neuvota tekemään oikein... Omat muksuni katsoivat hämmästyksestä suut auki tätä touhua.