Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteesta - onko järkeä jatkaa? Auttakaa...
30.12.2009 |
Olemme olleet yhdessä 8 vuotta, joista kohta 5 vuotta naimisissa. Tuntuu, että olemme lähinnä hyviä ystäviä mieheni kanssa. Mitään romanttista tai seksuaalista välillämme ei ole. Ei ole varmaan koskaan juuri ollutkaan. Toki seksiä harrastimme alussa, mutta se oli lähinnä seksiä, emme ole koskaan rakastelleet.
Mieheltäni loppui mielenkiinto useampi vuosi sitten ja tulin aina torjutuksi. Jaksoin yrittää, sillä arvostin ja arvostan samanhenkisyyttämme. Lopulta loppui minultakin mielenkiinto.
Välittäminen ja rakkaus ei ole loppunut, mutta en voi sanoa olevani rakastunut mieheeni. Tuntuu, että en ole edes naimisissa oikeasti hänen kanssaan, että olemme lähinnä hyvin läheisiä ihmisiä vain. En tunne itseäni naiseksi hänen kanssaan, vain läheiseksi ihmiseksi.
Nyt alkaa tuntua, että haluaisin muutakin elämässäni vielä kokea. Ihastuin tässä kesän lopussa polttavasti, tunne oli molemminpuolista. Mitään ei tapahtunut, keskustelimme vain tämän toisen miehen kanssa. Hän sanoi, ettei halua rikkoa liittoani, mutta jos päätän erota, hän olisi kiinnostunut minuun paremmin tutustumaan.
Olen ihan sekaisin, en tiedä mitä tehdä tai mitä edes haluta. Ajatus tällaisesta elämästä hautaan saakka ahdistaa, mutta en halua menettää mieheni ystävyyttä ja tiettyä läheisyyttä (en puhu fyysisestä läheisyydestä nyt).
Osaisiko joku auttaa?
Kommentit (21)
Voisitko kertoa miksei tämä sinusta ole avioliitto? Tajuan itsekin jollain tasolla, mutta kun tässä on elänyt näin kauan...
Aina puhutaan, miten alkuhuuma ei kestä ja ystävyys tärkeää parisuhteessa. Ehkä siksi olen tässä tilanteessa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu vaan niin pinnalliselta jotenkin, ihan hullua. On mullakin ollut järkevä kotikasvatus, ei voi muuta sanoa ;)
ap
onko teillä yhteisiä lapsia?
Meillä seksiä oli alussa päivittäin jopa useita kertoja. Yhteenmuuton jälkeen kerrat romahtivat ja nyt tahti on kerran vuodessa jos oikein hyvä vuosi :( meillä vuosia takana kohta 14. lapsia kolme. Päivittäin mietin samaa kuin sinä miksi jatkaa tässä "suhteessa", uskallus ei vain riitä eroon.
Mutta tuossa tilanteessa, että ei seksiä/rakastelua ollenkaan, niin ... en voi ymmärtää, eroaisin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
synkkaa ystävyyden tasolla todella hyvin, kannattaa tehdä kaikkensa suhteen pelastamiseksi. En usko, että teille olisi mahdottomuus löytää tasapaino suht hyvän seksielämän ja ystävyyden välillä. Jos olette niin läheisiä kuin väität, pystytte ilmeisesti myös puhumaan kaikesta avoimesti. Kerro miehellesi ettet ole tyytyväinen seksielämäänne ja haluat hänen kanssaan yrittää parantaa sitä. Hakekaa ulkopuolista apua ja panostatakaa romanttisessa mielessä toisiinne. Kumppanuus ja läheisyys on kuitenkin niin hienoja asioita ettei niitä kannata heittää hukkaan ihan tuosta vain.
varma ettei mies käy tyydyttämässä tarpeitaan jossain muualla? Sitten sinäkin voisit tehdä niin, jos välttämättä haluat jatkaa kamuilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellisuus ole mitään hollywood-elokuvaa.
oudolta, siis tuo ettei ole (lähes) OLLENKAAN seksiä..
Kuintenkin haluja on varmasti molemmilla...
Ajattelin vain, että ei kai ole toisesta naisesta kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän tuommoista voi yksin päättää.
Olemme tosiaan hyviä ystäviä ja voimme puhua kaikesta. Myös tästä. Mutta valitettavasti tämä on asia, jossa puhuminen ei auta :(
Olemme yrittäneet tuoda romantiikkaa suhteeseemme: viime kesänä lähdimme aivan taivaalliseen ihanaan kohteeseen lomalle. Ajoitus niin, että voisimme juhlia hääpäiväämme siellä.
Matka oli kiva, kävimme rannalla ja söimme hyvin, mutta mitään romanttista ei tapahtunut. Emme rakastelleet kertaakaan. Mieheni ei suudellut minua myöskään, piti vain sylissään ja halaili vähän. Teki mieli itkeä kun näin illalla muita pariskuntia uppoutuneena toistensa seuraan rakastuneina...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kuvittele, että elämämme olisi mitään hollywood-elokuvaa, shampanjaa ja ruusuja tms.
Haluaisin tuntea itseni naiseksi joskus edes. Esim. jos ostan kauniita alusvaatteita ja mieheni näkee minut niissä, hän kääntää päänsä pois (sanottakoon, että olen timmissä kunnossa, ei ole siitä kyse, että olisin rupsahtanut). Hän ei halua koskea minuun naisena mitenkään...
En ole ripustautunut mieheeni, meillä on molemmilla omia ystäviä myös. En ole mustasukkainen, en nipota.
Tästä on keskusteltu, mieheni vastaus on vain "olen niin huono ihminen" tms jotain käsittämätöntä. En siis syytä häntä, kysyn vain miksi en miellytä häntä.
ap
heitä kirvestä kaivoon.
Menkää parisuhdekurssille. Tiedän joitakin pareja, jotka ovat saaneet sieltä apua. Viikonlopun kurssi tms.
Kysele täältä ovatko jotkut olleet parisuhdekurssilla. tsemppiä!
t. itse eronnut miehen alkoholismin vuoksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heitä kirvestä kaivoon.
Menkää parisuhdekurssille. Tiedän joitakin pareja, jotka ovat saaneet sieltä apua. Viikonlopun kurssi tms.
Kysele täältä ovatko jotkut olleet parisuhdekurssilla. tsemppiä!
t. itse eronnut miehen alkoholismin vuoksi
On mahdollista että miehesi on homo. En sano tätä ilkeilläkseni, vaan ihan tosissani. Ehkä hän ei vain ole valmis myöntämään asiaa edes itselleen.
99,9 % norm. miehistä haluaa seksiä.
Jos miehellä ei kaikki toimi normaalisti ja siitä puhuminen tai asian myöntäminen on vaikeaa.
Voihan esim. testosteronitasot olla alhaalla aj silloin ei kuulemma miehelläkään käy seksi mielessä.
Käsittääkseni homous ei voi olla pitävä selitys jo siksi, että harrastavathan homotkin seksiä ja haluavat toista seksuaalisesti. Miehellä on seksihalut hukassa ja siihen voi löytyä syy muustakin kuin homoudesta, toisesta naisesta tai siitä, että sinä et olisi seksuaalisesti haluttava.
Epäilisin kanssa homoutta. 99,9 % norm. miehistä haluaa seksiä.
Iloitse edes siitä ystävyydestä ja kiintymyksestä. Intohimo nyt useinkin hälvenee vuosien mittaan.
99,9 % norm. miehistä haluaa seksiä.
Harhaluulojen uskominen todeksi pelkällä uskomalla muuttaa ne todeksi?
Ei tuo ole mikään avioliitto. Miksi kituisit loppuelämäsi?
Tsemppiä!