G: koska kävitte viihteellä ekan kerran

1. lapsi: ei ennen toisen syntymää (1,5v ikäeroa)

2. lapsi: 9kk

3. lapsi: 5kk

kun pääsee vähän kehuskelemaan omalla erinomaisuudellaan, eli



poika oli 8kk kun kävin kaverin synttäreitä juhlimassa pari tuntia



ja tyttö on nyt 4kk eikä mitään haluja vielä mihinkään viihteelle.



Ja en edes tässä välissä (3 vuotta) ole baarissa ehtinyt käymään.

en kyllä aio potea huonoa omaatuntoa, vaikka edellisen (3) kirjoituksesta sai niin päätelläkin :) Lapsen mummi ja paappa tulevat häntä vahtimaan, ja vauva on jo tottunutkin heihin..

ap

Ja kumpikin täysimetettyjä puoleen vuoteen, että eipä tarvitse siitäkään kenenkään huolestua :P

ja lapsi on 2v9kk

kun kävin sisareni kanssa terassilla siiderillä. Vauva oli isänsä kanssa sen muutaman tunnin, niin kuin muulloinkin, kun olen käynyt kaupassa tai asioilla tms.

vai mikä on viihdettä? Itse olin kampaajalla kun kuopus oli noin viikon ikäinen ja siinäkin mmeni se pari tuntia, se oli toki minulle ihan omaa viihdettä ja rentoutumista.. =)



Mutta miehen kanssa yhdessä,hmm... Kyllä me varmaan ollaan lasten ollessa (3kpl) 1-2kk ikäisiä käyty syömässä taikka leffassa, eli muutama tunti poissa...



Ja viime uutena vuotena kuopus oli 3 viikkoinen kun mummi tuli häntä hetkeksi hoitamaan, mentiin ampumaan raketteja, tosin olihan meillä esikoisemme silloin mukana, niin sitä ei lasketa..

kaupassa ja vauva on ollut isänsä kanssa-ei siis hoidossa VAAN isänsä kanssa..jotkut täällä AV:lla tuntuvat ajattelevan, että lapsi on isällään hoidossa!

ap

tarkoitan nyt nimenomaan baarittelua/ystävien kanssa illanviettoa

ap

ensimmäinen ja toinen oli 1kk ikäinen kun lähdin ekan kerran, kolmas oli 2kk.



aina on ollut hyvä ja luotettava hoitaja lapsilla enkä todellakaan ole tuntenut huonoa omaatuntoa että ole käynyt.

että vieraalla hoidossa niin sitä en tarkkaan muista. Olisikohan ollut lapsen ollessa noin 4kk kun oli mummolassa sillä aikaa kun kävimme mieheni kanssa melomassa ja saunomassa.

oli kuukauden ikäinen käytiin mieheni kanssa yhdessä katsomassa yhtä bändiä ravintolassa, mutta mä ajoin eli en juonut mitään. Lasketaankohan tämä nyt sit palstan kriteerien mukaan viihteellä käymiseksi?

Me mentiin miehen kanssa keskenämme yhen yön matkalle kun poika oli 3kk, mulla oli hinku juhlimaan. Lopputulos oli se, että ei sitten juhlituttanutkaan, olin koko matkan vaan huolissani pojasta, pumppasin maitoa 3 tunnin välein baarin vessassa ja hotellilla, yöllä en nukkunut silmäystäkään ja itkeskelinkin. No poika sen sijaan oli myhäilly tyytyväisenä mummilassa koko erossaoloajan, ja yönkin nukkunut kuin tukki. Eli mun neuvo on, että sen ikänen vauveli ei erosta kärsi, kunhan saa syliä ja maitoa. Eri asia sitten on, jos äidille tulee yllättävä eroahdistus, niin kuin mulle...

toisen lapsen ikää en edes muista, ehkä 6kk?

miten osaan olla rennosti, kun tiedän vauvan olevan kotona..kauppa- ja parturireissut kestää sen 2-3h ja ajoittuvat päikkäriaikaan, mutta nyt menemme illalla ensin kaverien luo ja voi olla klo 4-5 ennenkuin tulemme kotiin, taksijonoista riippuen

Joka sanoi minulle "pidä hauskaa", kiitos!

oli 2kk kun olin kaverini synttäreitä juhlimassa ja lapsi siis isänsä kanssa kotona...risteilylle lähdin hänen ollessa 2,5kk ja oli taas isänsä kanssa kotona...toinen oli 6vkoa kun olin taas kaverin synttäreillä ja lapset olivat isänsä kanssa kotona...baarissa tutut kyselleet"missä vauva on" ja kun olen vastannut että kotona isin kanssa niin suut loksahtelee auki...onko se jotenkin kummallista että isä "hoitaa" omia lapsiaan????

kun "viihteellä" kävin viimeksi pari viikkoa ennen kuin esikoinen sai alkunsa. Opiskelukavereiden kanssa pikkujouluissa, siitä on aikaa nyt pari viikkoa päälle viisi vuotta...



No, en ylpeile, pikemminkin hävettää ehkä. Miehen kanssa ei ole mahdollisuutta päästä kahdestaan, koska lapsille (4v ja 8kk) ei ole hoitajaa, ja sekin tavallaan nolottaa mua. Kaikilla muilla tuntuu olevan joku luottohoitaja, joka on hoitanut lapsia suunnilleen syntymästä asti säännöllisesti, ja jonka hoitoon lapset mielellään jäävät. Meillä ei ole sellaista hoitajaa, eikä edes esikoinen ole mielellään erossa minusta ja/tai isästään, kuopuksesta nyt puhumattakaan.



Kaverit puolestaan on liuenneet aika totaalisesti jo esikoisen raskausaikana, satunnaisesti joidenkin kanssa yhteyttä pidetään ja aina on puhetta, että mennään vaikka kahville tai kyläillään puolin ja toisin, mutta ei toteudu koskaan (näille kavereille ei koskaan käy). Onhan niitä joitakin "äitikavereita", mutta ei heistä moni ole niin kovin läheinen, että voisin kuvitella pyytäväni iltaa viettämään kanssani. Etenkin kun monenkaan etunimeäkään en tiedä/muista, vaan tunnen heidät lähinnä "Iitun äitinä" ja "Petterin äitinä". Tämäkin oikeasti nolottaa, ei voi olla ihmisellä näin köyhä sosiaalinen elämä! Lisäksi vielä, kun äitiyslomalla olen, ei työkavereihinkaan juuri tule yhteyttä pidettyä, ja heistä useimmat ovat roimasti mua vanhempia eivätkä mielenkiinnon kohteet kohtaa yhtään.