Lue keskustelun säännöt.
Ihmisluonnon sadistisuudesta
09.12.2009 |
Stanfordin vankilakoe
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stanfordin vankilakoe oli psykologinen koe, jossa tutkittiin ihmisen reagointia valtasuhteisiin vankilanomaisessa ympäristössä. Koe toteutettiin vuonna 1971 kalifornialaisessa Stanfordin yliopistossa tutkija Philip Zimbardon johdolla.
Koehenkilöiksi valittiin 24 nuorta vapaaehtoista miesopiskelijaa, jotka oli kaikki ennen hyväksymistä testattu ja todettu henkisesti normaaleiksi. Kaikki kokeeseen osallistujat tulivat keskiluokkaisista, koulutetuista perheistä ja kenenkään taustalla ei ollut mitään mielenterveysongelmia tai päihteiden väärinkäyttöä.
Koehenkilöt jaettiin arpomalla kahteen ryhmään: puolet määrättiin esittämään vanginvartijoita, puolet vankeja. Koe toteutettiin yliopiston kellarikerroksen laboratoriossa, joka oli lavastettu näyttämään vankilalta.
Vankeja esittävät nuoret miehet riisuttiin alastomaksi, suihkutettiin desinfioivalla aineella ja heidät puettiin täsmälleen samanlaisiin, kaapumaisiin vanginasuihin, joiden rintaan oli kiinnitetty tunnusnumero. Oikeita nimiä ei käytetty. Myös vartijoilla oli yhtenäiset khaki-univormut, jonka varustuksiin kuului aurinkolasit, kumipamppu ja pilli. Vartijoille ei annettu mitään erityisiä ohjeita tai koulutusta. Vartijoita neuvottiin pelkästään huolehtimaan siitä, että vankilassa säilyy yllä kuri ja järjestys, ja että vangit käyttäytyivät heitä kohtaan kunnioittavasti. Väkivallan käyttö kuitenkin kiellettiin.
Stanfordin vankilakokeen oli määrä kestää kaksi viikkoa, mutta se jouduttiin keskeyttämään jo kuuden päivän kuluttua. Kävi ilmi, että vanginvartijoina toimivat nuoret miehet alkoivat nopeasti käyttää yhä raaempia otteita vankeja kohtaan. Vangeille määrättiin fyysisiä rangaistuksia ja heitä nöyryytettiin. Vartijat alkoivat myös manipuloida vankeja toimimaan toisiaan vastaan jakamalla suosionosoituksia ja rangaistuksia.
Stanfordin vankilakoetta on pidetty osoituksena siitä, että kuka tahansa ihminen pystyy pahaan ja toimimaan julmasti kanssaihmisiään vastaan, jos hänelle annetaan siihen rajoittamaton valta. Koe on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä. Sitä on pidetty epäeettisenä, ja sen tieteellisyys on kyseenalaistettu
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisluonto on pohjimmiltaan varmasti aika sadistinen; tämän huomaa esimerkiksi monissa työyhteisöissä (ts. missä vaan yhteisöissä), miten pikkuisenkin valtaa saanut ihminen voi muuttua kuin toiseksi ihmiseksi.
Olen joskus kuullut sellaisen hyvän ihmisen määritelmän, että hyvä ihminen on hyvä sellaistakin ihmistä kohtaan, jota kohtaan ei ole mitään velvoitteita - ts. ihminen itse ei hyödy mitään olemalla hyvä tätä toista kohtaan. Loppuviimeksi, kun ajattelee, tälläisiä ihmisiä on tässä maailmassa aika vähän. Ihan liian vähän. Itsekin ihmettelen tätä asiaa monesti.
Yli 60 prosenttia eri yhteiskuntaryhmiä edustavista koehenkilöistä oli valmis kokeenjohtajan ohjeiden mukaisesti antamaan opetettavilleen kuolettavina pitämiään sähköiskuja (450 volttia). USA:ssa normaali kotitaloussähkö on 110 volttia.
Yli 60 prosenttia eri yhteiskuntaryhmiä edustavista koehenkilöistä oli valmis kokeenjohtajan ohjeiden mukaisesti antamaan opetettavilleen kuolettavina pitämiään sähköiskuja (450 volttia)..
ja tuossa kokeessa kukaan ei saanut sähkoiskua?
mutta kokeessa mitattiinkin sitä, kuinka pitkälle yksilö on valmis menemään kehotuksen saatuaan. Yllättävän moni ja yllättävän pitkälle mielestäni. Koehenkilöt näyttelivät kokeessa saaneensa sähköiskun.
Joka ainoa sukulainen ja vanhemmat ovat kiusanneet ja nöyryyttäneet mua. Koulukiusaamisessa sentään annoin takaisin. Nyt sain hyvän syyn liittyä youtube:misantropia- yhteisöön. En pidä ihmisistä. Vihaan niitä.