Te joilla on pieni vauva: osaatteko keskustella
tuttujen kanssa mistään?
Siis kun itse tapaan tuttavia esim. kaupassa tai vaikka joku kaveri tulisi kyläänkin, nin minulla ei ole mitään kerrottavaa. Kuuntelen kaverin selityksiä, mutta mistä itse puhuisin???
Kun päiviini ei tällä hetkellä oikein kuulu kun vauva ja vauvan hoitoon ja imetykseen yms. liittyvät asiat, vaunulenkit ja satunnaiset kauppareissut.
Näistä ei oikein revitä juttuja, jos kuuntelija ei ole vauvajutuista kiinnostunut.
Ei oikein "naapurikin oli jo laittanut jouluvalot"-jututkaan tunnu järkeviltä.
Tuntuuko kenestäkään muusta samalta? Siis ettei osaa enää keskustella?
Kommentit (15)
Joo ei ole mitään kerrottaa/puhuttavaa. Korkeintaan jotain kaupan alennuksia ja mitäs uutta (ja vanhaa) vauva on tehny. Mitäpäs kerrot, kun ei mitään tapahdu
Tunnen itseni vaan NIIIN tyhmäksi ja tylsäksi...
-ap
itseään ketään vasten. Ja hyvin menee.
Mä ymmärrän mitä ap tarkoittaa. Nyt kun vauvani on 8kk pystyn jo jostain puhumaan, vaikka vieläkin ympyräni ovat niin pieniä, että on aika vaikeaa keksiä juttua.
Jos keskustelukumppani on työssäkäyvä, lapseton ja menevää elämää viettävä häntä ei varmastikaan kakkavaippajutut kinnosta. Pienen vauvan äidillä ei ole oikein muuta tarjota ja aivotkin on jotenkin jumissa, ajatus ei kulje. Joten vähemmästäkin tuntee itsensä tyhmäksi keskustelukumppaniksi.
vaan jostain ajankohtaisista asioista. Esim. mitä olette lehdestä lukeneet tai uutisissa nähneet.
Sen lyhyen hetken on oikeus olla täysin keskittynyt vain omaan pieneen vauvaansa.
Meillä on kolmas vauva nyt.
Olen osannut puhua erilaisista asioista ennen lapsia, eikä minun maailma rajoitu omaan napaan vaikka en töissä/työssä kävisikään.
Ettekö muka enää lue lehtiä / katso uutisia jne?
En oikein ymmärrä, etteikö olisi muka yhtään mitään, mistä osaisi puhua?
ja ei,en katso enkä lue. En ehdi.
Minulla on 8kk ikäinen moniallerginen vauva ja tuntuu,ettei mun elämässä kertakaikkiaan ole mitään (lue: EI MITÄÄN!!!!) muuta kuin oksennukset,refluksit,yökyt,ruoat,kakat,pierut ja ihottumat.
Ja sitten tietysti vielä esikoinen ja sen jutut :=)
Enkä kehtaa jatkuvasti kertoa vaan vauva-arjesta ettei lapsettomat kaverit tylsistyisi :) Ja vaikka katson uutisia ja luen lehtiä niin eipä niistä kovin pitkäksi aikaa juttua riitä..
Enkä kehtaa jatkuvasti kertoa vaan vauva-arjesta ettei lapsettomat kaverit tylsistyisi :) Ja vaikka katson uutisia ja luen lehtiä niin eipä niistä kovin pitkäksi aikaa juttua riitä..
ja katsoo uutisiakin. Mutta ei mulla jää ne jutut mieleen. Voin aloittaa kertomaan jotain, mutta kun jutusta jää unholaan tärkeät faktat eli missä tarkalleen ja kuinka monta jne. niin jutut on aika turhan päiväisiä.
-ap
Koeta kestää. Kyllä muutakin jutun juurta tulee sitten myöhemmin.
Älä ole siis huolissasi. Todelliset ystävät ymmärtävät kyllä, että vauva on nyt sun elämäsi. Ja muut pienten lasten äidit ja isät.
Mutta minä en jaksa edes kuunnella muiden juttuja, kun silmät on verestävät kuin tomaatit ja ymmärrys vähissä. Odotankin kauhulla tulevia pikkujouluja - miten ihmeessä selviän ruokailusta vaikuttamalta täysin vajaalta ja itsekeskeiseltä...?
ja katsoo uutisiakin. Mutta ei mulla jää ne jutut mieleen. Voin aloittaa kertomaan jotain, mutta kun jutusta jää unholaan tärkeät faktat eli missä tarkalleen ja kuinka monta jne. niin jutut on aika turhan päiväisiä. -ap
:D
Mä just oon tommonen. Eikä ajatus oikeen kulje.
Harmi. Siksipä kuuntelen muita joilla on muuta asiaa/kerrottavaa kun vauvat.