Muita Klexanea käyttäviä?

rv 14 asti ja aloitin rv 4+0 eli heti kun testi näytti plussaa.

Piikittäminen oli tietenkin ensin aika kamalaa mutta nopeasti siihenkin vain tottui.Ei kyllä pyörryttänyt kertaakaan mutta aina kirveli inhottavasti kauan sen jälkeen.

Oli kanssa 40mg piikit käytössä ja joo on ne niin kaliita :( Mutta oltiin valmiita maksamaan mitä vain että raskaus vihdoin onnistuisi. 4 keskenmenoa takana :(

Ja oli siitä kyllä hyötyä omalla kohdallani koska nyt jo rv 35+5 menossa

pistän itseeni tuota klexanea (40mg) 1 piikki/päivä. Onhan se kieltämättä aikas kallista, mut toivon sen auttavan, ettei tulisi tulppia yms..

Piikitykset aloitin rv 24+1 Alussa piikin pistäminen oli tahtojen taistelua, piikkikammosta kun kärsin. Piikki sattui ja kirveli ihan hirveästi piston jälkeen. Huomasin, et kun pistoskohtaa hieroskeli piikityksen jälkeen, kipu helpottui. Nyt on useampi viikko piikityksiä takana ja enään pisto ei jännitä ja pelota niin paljoa. Myöskään mulla piikki ei enään kirvele hirmuisesti, välillä pistäminen ei tunnu lainkaan.

Tsemppiä odotukseenne.



Sara rv 30+3

Sara, sun kanssa taidettiin olla helmikuisten pinossa, siihen asti kun mulle tuli keskenmeno. Hienoa kuulla, että sulla maha-asukas pysyi mukana!



Nyt 10 piikkiä pistetty ja siihen alkaa tottumaan, ainakin näin kun masu ei ole vielä kova. Mun pitää jatkaa tuota pari kuukautta synnytyksen jälkeen, joten jokunen piikki tulee pistettyä.



Mustelma jää jokaisesta pistoksesta, joten maha on aika huvittavan näköinen.



Enkelinäiti rv 7+3

Juu, samassa porukassa oltiin. Mä olen toivonut peukut pystyssä, et sullakin viimein onnistaisi ja pikkuinen pysyisi mukana loppuun asti :)

Mulla tulee aina välillä mustelmia, mut olen huomannut, et piikin asento pistämisen yhteydessä ja kohta vaikuttaa paljon. Ite pistän siis vuoropäivinä vasemmalle ja oikealle ja en ihan kiinni napaan ;) Niin ja neulaa pidän viistosti, pistos siis pois päin navasta. Ensimmäistä piikkiä en oikein uskaltanut kunnolla ihooni pistää, vaan se jäi liikaa nahan alle, jolloin lääkkeestä tuli "patti" pistoskohtaan. Ja se sattui. Ja tuli iso mustelmakin muistoksi. Sisko sit rohkaisi pistämään rohkeasti syvemmälle ja edelleen viistoon ja sen jälkeen rupesi pikkuhiljaa helpottamaan. Välillä neula on osunut myös pieniin suoniin, kun on tippa vertakin tullut piikin poiston yhteydessä. Mut kyllä se siitä :)

Siskoni kieltäytyi synnytyksensä jälkeen pistämästä enään (siis häneltä kysyttiin, haluaako pistää, vai ottaa marevanit), niinpä hän oli sairaalassa muistaakseni 5 päivää, jolloin hänelle saatiin oikea marevan annostus. Olen miettinyt samaa ratkaisua myös, etenkin kun kärsin tosiaan piikkikammostakin. Nykyään piikittäminen ei ole enään niin kamalaa, kun siihen on jo hiukan tottunut. Tietenkin tuo piikkien hinta pistää miettimään sitä marevania.. Mun pitää kuulemma kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen vielä piikittää ja kun yksi piikki maksaa jo n. 5 € ja 100 kpl marevania maksaa sen 5€ (muistaakseni) niin sitä siirtyisi sen puolesta mielellään marevaniin.. (ja siskoni söi sitä muistaakseni ½-1 tablettia/päivä..)



Mukavaa joulun odotusta ja kaikkea hyvää :)



-Sara rv 30+4



P.S.

Mitkä ohjeet te olette saaneet piikkien hävityksestä? Mulle sanottiin äitipolilta, et ne pitää kerätä kannelliseen purkkiin, ja tuoteselosteissa ohjeistetaan viemään käytetyt piikit sairaalaan tai apteekkiin hävitettäväksi. Apteekista mulle sanottiin kuitenki, et ne voi kerätä esim maitopurkkiin ja heittää roskiin!

Kuitenkin tuo tuntui musta väärältä. Niinpä viimeksi piikkejä lisää apteekista hakiessani törkkäsin purkin jollekkin työntekijälle ja sanoin piikkien olevan hävitykseen. Hyvin kelpasivat...