Oletteko suunnitelleet lomamatkoja "sitten" ajalle?
Eli tarkoitan tietysti, että sitten kun vauva on jo syntynyt? Meillä on laskettu aika helmikuun alussa ja ollaan pohdittu alustavasti, että lähdettäisiin viikoksi Ranskaan kesällä/heinäkuun alussa lasten kanssa.
Kynnelle kykenevät vanhemmat ihmiset ovat aivan kauhuissaan tästä suunnitelmasta. Minusta taas noin puolivuotias on kohtuullisen näppärä paketti ottaa perhelomalle, joka on suunniteltu kohtuullisen hyvin, eikä pakollisia aikatauluja juurikaan ole.
Toki viimeinen lähtöpäätös tehdään sitten kun vauva on syntynyt ja kun matkan ajankohta alkaa lähestyä :) Jos lapsi ei olisikaan terve tms. niin sitten suunnitelmia pitäisi muuttaa.
Kommentit (5)
Kyllä vauvan kanssa matkustaminen on lähes yhtä helppoa kun vähän näkee vaivaa ja valmistelee asioita. Kyllä itseäni hieman arvelutti, mutta päätin , että jos haluaa johonkin, niin on vain nähtävä vähän lisävaivaa.
Poikani oli 7 kk ikäinen kun lähdimme kahdestaan siskoni luokse kylään. Matkalla oli kaksi lentoa molempiin suuntiin, toinen 2,5h ja toinen 1h. Ilman kantoliinaa en olisi kyllä tullut toimeen; tätä harjoiteltiin kotona ennen matkaa ( vaunut matkustivat ruumassa).
Matkalle varasin paljon pikku syötävää ( naksuja) ja erilaisia uusia pikkuleluja. Poika nukkui ( oli helppo nukuttaa kun laittoi pojan liinaan ja nousi käytävälle heijailemaan) molempiin suuntiin pitkällä lennolla tunnin kantoliinassa ( rengasliina joka oli helppo pujottaa yhdellä kädellä pienessä tilassa), jonka aikana ehdin syödä.
Lentokentällä odotellessa koneenvaihtoa poika kulki kätevästi liinassa ja reppu oli selässä ja käteen mahtui vielä muovipussi missä oli tuliaisia kentältä...
Repussa oli vaippoja, vaihtovaatteet, ruokaa, vettä, leluja yms. yms. Rahat, passit ja liput kulkivat kantoliinan taskussa, josta ne oli helppo kaivaa esiin.
Toisen kerran matkustimme kun poika oli 8 kk ja silloin vietimme 2 vkoa Belgiassa. Silloin matkustimme koko perhe yhdessä ja se ei ollut sen kummempaa kuin itsekseen matkustaminen. Tietty lapsen ruoka ja uniaikoja joutui vähän miettimään, jotta eivät olisi osuneet pahimpiin aikoihin.
Kahdestaan matkustimme pojan ollessa 11 kk, uudelleen siskon luokse ja silloin mukana oli matkarattaat, jotka osoittautuivat todella käytännöllisiksi. Ne sai viedä portille asti ja olivat portilla odottamassa koneesta poistuttaessa. Muuten koneessa kantoliina oli taas tarpeellinen nukkumisen suhteen ja koneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa = kädet jäivät vapaaksi.
Kakkosen synnyttyä haaveilin kanssa matkasta jo vauva-aikana. Onneksi en varannut matkaa ennen syntymää, koska poika osoittautui extra allergiseksi ja koska täysimetin häntä 6 kuukautta reissulla ongelmaksi tuli minun syömiseni eli Suomessakin liikenteessä ollessani en uskaltanut kodin ulkopuolella laittaa suuhun kuin omia eväitä. Ruokavaliostani puuttui mm. maito, viljat, muna...
Kaikkea voi siis sattua ja niin kuin kirjoitit kannattaa vähän aikaa katsella millainen kaveri syntyy.
Terveisin, Matama, itsekin "helmikuinen"
on "megavammainen" lapsi tai monivammainen suomeksi sanottuna. Eli tietoa ja kokemusta yllatyksista on. Esikoisen kanssa matkustin paljon vauva-aikana ja viela hanen ollessaan alle 2. Sitten alkoi vaikeutua. Poika on nyt valtava goljatti ja vain tarkkojen suunnitelmien kera minnekaan lahtee, aina lentaen.
Mutta siis kun han oli viela vauva, niin kotimaan matkustus oli tuttua niin lentaen kuin yojunalla. Tykkasin. Kun homman suunnitteli hyvin, niin mikas oli ollessa.
Suurin kauhistelija matkustukselle taitaa olla mun ex-anoppi ja on tama nykyinenkin aika hermoheikko tapaus. Oma siskoni tuli lasten ollessa pienia aina Suomeen kesalomalla kuukaudeksi, eika sita kukaan taalla paassa ihmetellyt ;)
Sinansa jos imetysdieettia ajattelen, niin koska maaranpaana on Ranska, joka on tuttu paikka, niin en usko, etta ruokailuista tulisi ongelmaa. Me nimittain todennakoisimmin vuokraisimme mokin tms ja tekisimme paasaantoisesti itse sapuskat kuitenkin. Miehen 2 lasta kun olisivat mukana, niin siksikin ihan "perheen ehdoilla", eika aina ravintolassa.
Eli ihan mentäis Thaimaaseen ja pelkät lennot, ens syksynä, laskettu aikani on maaliskuussa!
jossitteluu siis on vielä, mutta jos kaikki menee hyvin ja on "normaalia" niin takuulla jos talous antaa myöten lähdetään! Kauhisteluja on tullu jo nyt, mutta mikäs siinä. Muistakaa; loma on lomaa, pitää arkikin pyörittää normaalisti!
suunnitelmissa on myöskin matka kesällä, vauvan pitäisi syntyä myös helmikuussa. Esikoinen kyseessä joten kokemusta ei ole siitä kuinka mahdollista se oikeasti on ja tietty riippuu vauvasta. Kuvittelisin kuitenkin että matka on ihan toteutettavissa, vauvan ehdoilla tietenkin. Kukaan ei ole ainakaan ääneen ihmetellyt suunnitelmaamme, tarkoitus olisi lähteä reissuun ystäväpariskunnan kanssa jolla suurinpiirtein saman ikäinen vauva.