Miksi miehen pitää kuolettaa seksihalut jos/kun vaimoa ei haluta

runkkaamista on kieltänyt?



Ei mieheltä voi vaatia seksihalujen kuolettamista yhtään enempää kuin naiseltakaan vaatia seksiä joka tuntuu vastenmieliseltä.



Ei ole varmaan harvinaista että sellaiset "edelleen olemme ystäviä, me vain kasvoimme erilleen" -avioerot tarkoittavat oikeasti että "haluaisin muuten olla tuon kanssa naimisissa, mutta kun seksihalut eivät kohdanneet".

Mulla ei synnytysten jälkeen kauheesti haluja ole ollut. ensimmäinen kertä synnnytyksen jälkeen on suunnilleen jälkitarkastuksen jälkeen.

Kyllä mä silti annoin miehelle vaikka ei itseä hirveesti haluttanutkaan. Ehkä kerran viikkoon. kyllä ne omatkin halut pikkuhiljaa kasvoi kun vauva varttui.

en nyt tarkota mitään monen tunnin sessioita.

Mun mielestä naiset on aika julmia kun mies joutuu olemaan tuskissaan.

Itse ajattelen tämän hetkistä tilannetta kun itsellni haluttais joka toinen ilta. Olis ihan kauheeta jos mies panttais viikosta toiseen eikä suostuis seksiin.

tuskin monikaan nyt niin väsynyt on etteikö välilä vois antaakkin vaikka ei itsellä kovat halut olisikaan.

Seksiä on luvattu, kun on avioiduttu. Samoin kun on luvattu rakastaa, olla uskollisia jne. Tietenkin voi tulla terveydellisiä syitä pidättäytyä esimerkiksi seksistä, mutta kyllä sitä muuten on syytä antaa. Se on lupauksen pettämistä vetää hanat täysin kiinni.

Mutta erohan siitä helposti tulee jos toinen alkaa pitää seksiä toisen kanssa hyvin inhottavana asiana.