Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi liikunnan harrastamista raskaana paheksutaan enemmän kuin vaikkapa ylensyöntiä?
12.10.2009 |
Joka paikassa lääkärit ja tutkijat yrittävät vakuuttaa että raskaana ollessa saa ja pitää liikkua ja se on turvallista, ja silti joka paikassa odottajat kyselevät että voinko käydä lenkillä tai haittaakohan sikiötä että käyn jumpassa.
Itse olen saanut kuulla niin ihmeellistä kommentointia että oksat pois: yritätkö saada vauvan syntymään etuajassa, ei niillä raskauskiloilla niin väliä ole (onko ainoa syy liikkua kilot?!), älä sitten rehki liikaa ettei vauvalle käy mitään jne jne.
Miksi urheilu raskaana nähdään yhä itsekkäänä ja ulkonäkökeskeisyytenä, mutta esim. mässäilylle vain myhäillään, samoin jotkut suhtautuvat erittäin sallivasti raskausajan tupakointiin.
On ihan normaalia, että ylipainoinen odottaja puhisee "mä haistatan vitut sille diabeteshoitajalle, ei se mun syömisiä määrää" vaikka kyseessä olisi ihan aiheellinen neuvo ja todistetusti esim. liika sokerin syönti ei tee hyvää vauvalle. Porukka vaan myhäilee että hemmottele nyt itseäsi, ei se niin tarkkaa ole. Mutta annas olla kun sanot että olen rv32 ja ajattelin lähteä lenkille - koko huone hiljenee ja silmien pyörittely voi alkaa.
Kommentit (18)
vaan sitä, että hypit ja reuhdot hulluna ja näillä liukkailla keleillä vaiheessa, jossa kaatuminen on jo vaarallista. Sä saisit kyllä pidettyä ne kilot ihan kurissa pelkällä kevyellä hölkällä ja reippaalla kävelyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mielestä taas lihoa ei saisi raskaana ollessa nykyään ollenkaan vaan kaikkien pitäisi kilvan jumpata. Ja takaisin mittoissa viimeistään kaksi viikkoa synnytyksestä :)
Kukin tavallaan mutta sekä himojuokseminen viime kuukausilla ja hirmulihominen herättää kysymyksiä onko kaikki kunnossa?
siis lenkitän koiraa joka päivä monta kertaa ja käytän koirapuistossa ja se on tehtävä kun koiran on hankkinut. Olen raskausviikolla 35 ja ei se ole mikään ongelma.
Kai läskilöllösohvaperunamammoja nyppii, kun joku jaksaa pitää itsestään huolta raskaanakin. Ovat siis kateellisia liikunnallisille odottajille. Yleensäkin tuntuu siltä, että liikunnallisia ja hoikkia naisia kadehditaan. Toiset keksii kauheasti tekosyitä ja selityksi, mikei voi muka liikkua ja toiset (mielikuvituksettomat) päätyvät tälle kommentointilinjalle.
t. liikunnallinen nainen lähdössä just lenkille
Paheksunta on eriasia. Paheksunta tuottaa mielihyvää aivojen etulohkossa. Suomalaisilla on pitkät perinteet paheksunnassa. Se on sitten täysin eri juttu tai tarina se. Kerron myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan sitä, että hypit ja reuhdot hulluna ja näillä liukkailla keleillä vaiheessa, jossa kaatuminen on jo vaarallista. Sä saisit kyllä pidettyä ne kilot ihan kurissa pelkällä kevyellä hölkällä ja reippaalla kävelyllä.
Missähän minä sanoin että hypin ja reuhdon hulluna? Eikä täällä kyllä ole erityisen liukastakaan. Sitäpaitsi jos joku tuttuni näkisi minut edes "kevyellä hölkällä" niin sanomista tulisi siitäkin. Ja normaalilenkillä en ole koskaan kaatunut, huonontuuko monilla raskaana olevilla tasapaino ihan taaperon tasolle kun tuosta kaatuilusta ollaan yhtäkkiä niin huolissaan? ;) Ap
"yritätkö paisuttaa vauvasi viisikiloiseksi kun noin ahmit" "älä nyt toista munkkia ota ettei vauvalle käy jotain"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minäkin olen jokapaikasta lukenut että raskausajan liikunta tekee vain hyvää. sitten kun olin itse raskaana, terkka sanoi minulle että raskausajan liikunta nostaa verenpainetta ja saan ihan itse valita hommaanko itselleni verenpainelääkityksen vai olenko pomppimatta... WTF??? vaihdoin samana päivänä neuvolaa.
minusta tuntuu, että raskauden aikana on lupa syödä mitä vaan ja kuinka paljon tahansa. ystäväni on ihminen joka on aina huolehtinut ulkonäöstään ja kun hän tuli raskaaksi alkoi mieletön karkin ja roskaruoan mättäminen. minä olin niin ilkeä, että kerroin hänelle ettei ne raskauskilot kovin helposti sula pois ja älytön määrä sokeria ei tee hyvää vauvalle. tulos: raskauskiloja vain 29 ja vaavilla painoa 4,4kg.
riippuu tietysti varmaan siitä, että minkälaista liikuntaa harrastaa. Mutta jos sun kaveripiirin muuta äidit on sitten kerryttäneet kunnon läskikerroksen raskausaikana,niin ne ovat nyt vaan kateellisia kun sä et suhtaudu raskauteen sillä mentaliteetilla, että saa syödä kahden edestä donitseja eikä tarttee pitää huolta itsestään kun raskausaikana kuuluukin repsahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni kun tulee niin huono olo, että liikkumaan pystyn suunnilleen vain varpailla hiipien, niin kyllähän se vähän itkettää, että toiset voi käydä lenkillä. Kyllä mäkin haluaisin.
Mutta en mä kyllä pysty syömäänkään. Se vähä mikä pysyy sisällä,, niin yritän siitä saada mahdollisimman paljon energiaa, etten laihtuisi ihan hirveästi.
"YRITÄ kävellä vaikkapa kilometri jos vaan millään jaksat ja pysähdy heti jos tuntuu pahalta" eli asenne on valmiiksi sellainen, että viimeisellä kolmanneksella on suunnilleen invalidi. Minua verrattiin neuvolassa Tuuli Matinsaloon kun kerroin käyväni kävelylenkeillä, kyllä oli naurussa pitelemistä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sä annat itsestäsi tässä ketjussa sellaisen kuvan, että suhtaudut asiaan rehvastelevasti ja muiden raskauksiin ylenkatsovasti. Tottahan ihmiset sitten reagoivat, kun sulla itselläsi on vahva asenne asiaan.
"YRITÄ kävellä vaikkapa kilometri jos vaan millään jaksat ja pysähdy heti jos tuntuu pahalta" eli asenne on valmiiksi sellainen, että viimeisellä kolmanneksella on suunnilleen invalidi. Minua verrattiin neuvolassa Tuuli Matinsaloon kun kerroin käyväni kävelylenkeillä, kyllä oli naurussa pitelemistä :D
Ja saada sut hyvälle mielelle jaksamisesta. Ja ilmeisesti onnistuivat?
Minä en ole moiseen liikunnasta varoitteluun kyllä koskaan törmännyt, enkä mässäilyn ihannointiinkaan. En neuvolassa, enkä tuttavapiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sä annat itsestäsi tässä ketjussa sellaisen kuvan, että suhtaudut asiaan rehvastelevasti ja muiden raskauksiin ylenkatsovasti. Tottahan ihmiset sitten reagoivat, kun sulla itselläsi on vahva asenne asiaan.
Kyllä meilläpäin terkka ja tuttavat neuvovat liikkumaan, tietysti kannattaa omaa kroppaa kuunnella, eikä harrastaa rääkkiliikuntaa... Siis allekirjoitan ennemmin tuon, että nykyään ihannoidaan minimaalista painonnousua raskausaikana ja kehuskellaan sillä, kuka on liikkunut eniten ja pisimmille viikoille. En varsinaisesti ymmärrä tätäkään suuntaa, oma mielipiteeni on että kukin tekee niinkuin parhaaksi näkee. Jos tuntuu hyvältä liikkua ja jaksaa syödä terveellisesti, niin go for it. Jos taas tekee mieli ottaa varovaisemmin ja hyvällä syyllä joskus hiukan herkutella niin enpä tuomitse sitäkään. Eri juttu sitten on ne ääripäät, molemmissa.
Itsellä nyt rv31 ja vointi kohtalainen. Ruokailu pakosta superterveellistä (paha raskausdiabetes) ja liikunta olosuhteiden pakosta aika reipasta (koirat ja hevoset on hoidettava ja liikutettava...). Esikoinen pitää huolen siitä, ettei ylimääräisille lepäilyille jää juuri aikaa. Mutta en tee mitään tulevan lapsen terveyden kustannuksella, tallilla jätän raskaimmat nostamiset ym. hommat muille, itse teen sen minkä pystyn ja siinä tahdissa ku hyvältä tuntuu, koirien kanssa vauhti pysyy maltillisena ja huonona päivänä kilometritkin mitataan yhden käden sormilla...
Järki käteen kaikille, oman voinnin mukaan hommia ja jos erikseen on syytä huolehtia niin sitten mennään ammattilaisten neuvojen mukaan...?
Jostain syystä oletetaan että raskaana ollessasi kuntoilet ja "reuhdot" kuin silloin kun et ole raskaana. Näinhan et tee, ei kai kukaan aivoilla varustettu niin tee! Liekö syynä sitten huono omatunto niillä jotka vain istuvat ja syövät "kahden edestä", en tiedä.
Ja lisään vielä, että liikunnalla on muitakin vaikutuksia kuin kilojen kurissa pysyminen jne. Se tekee mielenterveydelle erittäin hyvää!
vaan sitä, että hypit ja reuhdot hulluna ja näillä liukkailla keleillä vaiheessa, jossa kaatuminen on jo vaarallista. Sä saisit kyllä pidettyä ne kilot ihan kurissa pelkällä kevyellä hölkällä ja reippaalla kävelyllä.
Missähän minä sanoin että hypin ja reuhdon hulluna? Eikä täällä kyllä ole erityisen liukastakaan. Sitäpaitsi jos joku tuttuni näkisi minut edes "kevyellä hölkällä" niin sanomista tulisi siitäkin. Ja normaalilenkillä en ole koskaan kaatunut, huonontuuko monilla raskaana olevilla tasapaino ihan taaperon tasolle kun tuosta kaatuilusta ollaan yhtäkkiä niin huolissaan? ;) Ap
ongelma on ylipaino, ei "hullu rehkiminen".
Suurin osa odottajista pitää raskautta tekosyynä ottaa rennosti ja lihoa. Valitettavasti ne syntyvät vauvat maksavat kertyneet ns. velat.
Minusta on upeaa, että jollain on vointi niin hyvä ja halu olla hyvässä kunnossa.
Aniharva katuu sitä, että liikkui raskauden aikana. Kiloja sentään katuu moni.
Alue: Aihe vapaa
t. mammajumppari