Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miks ilapsen nukuttaminen on niin HIRVEÄTÄ???

Vierailija
18.09.2009 |

Olen jo ihan hermoraunio! Lapsi melkein 2 vuotta ei meinaa nukahtaa, oli kyseessä päiväunet tai yöunet! Aamulla hän herää kello 7-8 aikaan, hyväntuulisena. Öisin herää kerran, 4-5 aikaan, kitisee vähän ja nukahtaa yleensä itse, joskus minun täytyy nousta ja rauhoitella. Päiväunille laitan hänet kello 12-12:30 kun tuntuu väsyneeltä. Hän nukkuu 1,5-3 tuntia jos en herätä ja herää hyväntuulisena. Yöunille laitan hänet kello 20-21 kun tuntuu väsyneeltä.



Ongelma: Nukuttaminen kestää noin kaksi tuntia! En vaan jaksa. Lapsi hölöttää sängyssään, haluaa pitää kädestäni kiinni, pyörii ympäriinsä, nousee seisomaan, yrittää tulla sängystä pois, juttelee, naureskelee, kertaa päivän tapahtumia. Jos päästän kädestä irti tai yritän jopa poistua huoneesta, alkaa hirveä huuto ja lapsi tulee pois sängystä. Noin kahden tunnin kuluttua lapsi on niin nuutunut kitisemiseen, rääkymiseen tai muuten vain että nukahtaa viimein ja nukkuu aamuyöhön asti. Mutta kello on vähintään 22, yleensä 23 ja minuakin väsyttää, siihen meni sekin ilta taas. Joskus lastenhuoneessa istuessani mietin että tässä menee taas yksi ilta kun voisi täällä istumisen sijaan lepuuttaa aivojaan netissä... Harvoin ehdin kun pitää käydä itsekin jo nukkumaan.



Olen yrittänyt vähentää päiväunia, olen herättänyt lapsen kun hän on nukkunut tunnin. Mutta nukuttamisessa menee niin kauan että kun hän on nukkunut tunnin, on jo aika myöhä ja yöunet siirtyy sitten taas... En haluaisi vielä jättää päiväunia pois, mielestäni lapsi tarvitsee ne vielä, jos ei nuku päiväunia niin on siinä kello 17 maissa jo ihan nukahtamaisillaan.

Esikoiseni jätti päiväunet 2 vuotiaana pois. Oli se aika kamalaa mutta nukahti sentään illalla sitten kunnolla. Tämä kuopus taas ei meinaa nukahtaa illalla vaikka ei olisi nukkunut edes päiväunia! Joskus ne kun jää välistä jos olemme muualla kuin kotona päiväunien aikaan, harvoin, mutta näin on joskus käynyt.



Mitä teen? Tämä on ihan hirveää kun illat ja päivät menee nukuttaessa :( Väsyttää ja harmittaa. Ei ole yhtään omaa aikaa enää.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai sitten, mikä on todennäköisempää, haluaa vain pysyä hereillä, ja tietää, että saa sinulta huomiota, eli sinut olemaan samassa huoneessa.



Mitä jos koettaisitte keksiä ihan uuden tavan nukkumaan menoon? Esim. Hampaanpesun jälkeen unilelu kainaloon, omaan sänkyyn, ja unilaulut soimaan, lähdet vaan pois huoneesta. Kun lapsi tulee ovelle, viet uudestaan takaisin. Sitkeästi vaan.

Vierailija
2/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi et vain laita häntä myöhemmin illalla sinne sänkyyn? Jos haluat omaa aikaa niin laita vaikka katsomaan jotain lasten ohjelmaa ennen sänkyyn menoa. Kyllä se ajan kanssa meillä ainakin helpotti.

Tein niin että sanoin lapselle että äiti käy vessassa ja tulee takas. Pikku hiljaa ne vessa reissut alkoi piteneen ja piteneen niin ettei lapsi hoksannut asiaa. Ja lopulta hän oppi nukahtamaan itsekseen... Voimia!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis nukuttamisen kanssa , että kestää tunnin ainakin. Se on kyl rasittavaa. Mä en osaa antaa vinkkejä tai neuvoja, mut tiedän että on rasittavaa kun kestää niin kauan. Ja sitten sitä omaa aikaa ei kuitenkaan jää.

Vierailija
4/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta lopulta on helpottanut. Me ollaan tehty niin että pikkuhiljaa on siirrytty pois lapsen läheltä, ensin vähän matkan päähän lukemaan lehteä, sitten nopeasti käymään "ripustamassa pyykkiä, odota täällä sängyssä sen aikaa" jne. Niin että pikkuhiljaa lapsi on oppinut odottamaan unta yksin. Olen myös antanut kirjoja luettavaksi sänkyyn. Ja päiväunia tosiaan vähemmälle.

Vierailija
5/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos teille! :)



Helpottavaa että on kohtalontovereita. Telkkaria tuo ei vielä oikein suostu katsomaan, tai siis ei ole kiinnostunut siitä, eli tulisi heti pörräämään mun ympärille jos yrittäisin vaikka kirjoitella netissä, painelisi näppäimiä, nykisi johtoja jne. Mun on tosi vaikea tehdä omia juttuja jos lapset on hereillä, kuten neulomista, ompelua, nettiä...



Olen yrittänyt vähentää päiväunia, mutta alle tunti on mielestäni aika lyhyt aika joten olen antanut nukkua tunnin ja sitten herätys. Mutta ei auta, yhtä vaikeaa iltaisin :( Tänään hän nukkui kello 13:30-14:30 ja aloin nukuttamaan kello 21. Kello 23 hän nukahti :(



Olen yrittänyt sanoa että äiti käy vessassa, pesee vaan hampaat jne mutta lapsi alkaa heti itkeä ja rääkyä, ei ehkä vielä ymmärrä sitä. Isomman (4 v.) kanssa se onnistuu, hän jää kiltisti sänkyyn ja nukahtaa. Hän kyllä tottelee muutenkin tässä suhteessa paremmin, kun sanon että on uniaika niin on ja hän pysyy sängyssä.



Välillä pystyn kyllä noin 1-1,5 tunnin nukuttamisen jälkeen hiipiä pois huoneesta, kun lapsi vaan hölpöttelee omiaan eikä ehkä huomaa että hiivin pois. Joskus nukahtaa sitten ihan itse, yleensä kyllä huomaa jossain vaiheessa että puutun ja alkaa huutamaan ja tulee pois sängystä.



Se olisi kyllä mahdollista, että veisin lapsen nukkumaan vasta kello 23-00 kun käyn itsekin nukkumaan, silloin hän nukahtaisi luultavasti nopeahkosti ja kivuttomammin, mutta sitten ei jää koskaan yhtään omaa aikaa minulle eikä miehelleni :(

Vierailija
6/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En varsinaisesti osaa ottaa aloittajan asiaan kantaa, koska minulla ei koskaan ole ollut vastaavaa tilannetta.



Kuitenkin sain viesteistä sen käsityksen että on kovinkin yleistä nukuttaa lasta. Siis nukuttaa vaikka vieressä istumalla..? Itse en ole koskaan lastani nukuttanut, vaan ihan pienestä asti olen laittanut omaan sänkyyn ja antanut nukahtaa itsekseen. Lapsi ei osaa edes vaatia iltaisin "seuraa", meillä aloitetaan iltatoimet 21 aikaan, pissat ja hampaiden+naaman pesut ja yökkäri päälle, lapsi on omassa sängyssä 21.15. Sen jälkeen ei muuta kuin hyvät yöt, halit, pusut ja lapsi jää rauhassa omaan huoneeseensa nukkumaan. Jossain vaiheessa oli vaihe, että yritti nousta sängystä milloin milläkin verukkeella. Lapsi oli siis tähän asti nukkunut omassa huoneessaan ovi kiinni ilman mitään yövaloja. Nyt alkoi kuitenkin pyydellä, että jättäisin oven auki ja käytävään valon.. Kerroin lapselle, että tietysti voin tehdä niin, mutta se edellyttää sitä että sängystä ei nousta nukkumaanmenon jälkeen ollenkaan. Ja se toimi.

Eli meillä lapsi nukahtaa käytännössä heti.



En kaipaa moralisointia, enkä yritä tyrkyttää omaa konstiani kenellekkään, ihmettelen vaan tässä, että olenko tosiaan ainoa joka ei koskaan nukuta lasta??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli nyt tuo nelivuotias alkaa jo pysymään sängyssä, mutta monesti vaatii, että pitäisi olla vieressä. No nyt on saman rumban aloittanut pienempi, juurikin 2v... Tsemppiä ap:lle!

Vierailija
8/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaikilla lapsilla, että en nukuttaisi. Kenelläkään ei ole tehonnut, lapset huutavat keuhkot pihalle jos "pakotan" makaamaan sängyssä ja yksin huoneessa. Edes vastasyntyneenä ei onnistunut, hirveä rääkyminen alkoi kun laskin sänkyyn. Kaikki ovat olleet sellaisia sylivauvoja että, vain ihmisen lämpö kelpaa. Onhan se toki todella rasittavaa.



Olisipa noin helppoa että lapsi vain suostuisi jäädä sänkyyn!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

menee ihan pelleilyksi, on aina mennyt, kaikilla sen jälkeen kun eivät enää ole tissille nukahtaneet. Jota tekivät aika pitkään. Lähemmäs 1v asti. Mutta sen jälkeen ovat saaneet jäädä yksin nukahtamaan. Unilelu kainaloon, ja unimusiikki soimaan.

Vierailija
10/10 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

2vuotiaaksi asti ei ole tarvinnut nukuttaa, mutta siitä eteenpäin kyllä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän viisi