Miten lastenne pväkodeissa nukkumiset/lepotauot vanhemmille lapsille? ov

eli sadun ajan ja sen verran, että unta tarvitsevat saavat nukahtaa. Sitten pääsee hiljaisiin leikkeihin. Koita motivoida lasta siihen, että antaa toisille (pienemmille?) unirauhan.

sadun kera ollaan makkarissa vajaa tunti.

ketkä nukkuu saa nukkua tunnin. Kai ne hoitajat ehtii kahvinsa juomaan siinä ajassa, yksi on nukkarissa.

ja itselleni tulee aina mieleen kuinka saataisiin tämä epäkohta kaikille sopivaksi.



Olen ollut n.20 vuotta alalla niin yksityisissäkin kuin kunnallisissakin päiväkodeissa.



On totta, että ne lapset jotka ovat väsyneitä, tulleet aikaisin heräten monia muita aiemmin, saavat onneksi nukkua jos kerran nukuttaa. annetaan nukkua sopiva aika, viimeistään välipalalle herätetään.



Mutta on sellaisia lapsia, jotka ovat virkeitä vielä puolen tunnin sadun jälkeen, ovat heränneet heille biologiseen kelloonsa sopivasti aamulla eikä tosiaan väsytä päivällä, illalla sitten nukuttaa mukavasti omassa sängyssä.



Voi vain kuvitella lapsen "tuskaa" koittaa maata hiljaa paikallaan kun mielessä olisi tekemiset ja kaverien kanssa olemiset. Lapset saattavat olla vielä 15 min. sadun jälkeen ennen kuin päästetään pukemaan ja ryhmän tiloihin. Kello voi olla 13.00, joissain enemmänkin ja esim. pelkkien esikoululaisten pakollinen lepohetki n.30min sadun kuuntelua, jonka jälkeen yleensä he saavat nousta, mutta muutakin on av:lla saanut lukea.



Odottavan aika on pitkä, taustalla saattaa kuulua hiljaista rauhallista musiikkia, mutta ei satua.



Jotkut lapset tulevat pakkomakuulla hyvinkin vaikeiksi, heille joudutaan olemaan välillä jopa vihaisiakin, lapset kyselevät milloin pääseee pois, jotkut valveilla olevat lapset alkavat ääntelemään, häiritsemään, -aikuinen kieltää, lapsi jatkaa ja ollaan kierteeessä, joka toistuu uudelleen seuraavalla kerralla.



"Huonoimmin" käyttäytyjät saatetaan aettaa lepäämään hoitajan tuolin molemmin puolin, josta hoitaja saa hallittua paremmin heitä kuin liikkumalla perälle...Kuulin yleisessä kulkuneuvossa erään äidin tuskaisen jutun minkä kertoi kaverilleen, kuinka lapsellaan oli jälkiä jossain ja lto oli kertonut niiden tulleen lapsen pitämisestä aloillaan sängyssä, ettei äiti ihmettele kun näkee jäljet...surullista.



Joissain paikoissa henkilökunnalla on kahvitauko juuri lepohetken aikaan, osa hoitajista on lähtenyt aikaisen vuoron loputtua iltapäivällä pois, on palavereja, koulutusta ja suunnittelua sekä kirjallisia töitä, lasten vaatteiden laittoa paikalleen kuivumasta jne. Moni kuittaakin pakollisen olon lepohuoneessa juuri henkilökunnan vähyydestä johtuvaksi.



Mutta lapset ovat kärsijöinä kun ei päivällä nukuta ja ahdistaa pakollinen lepo sekä useat perheet kärsivät iltaisin kun lapsi onkin nukkunut reippaat päiväunet hoidossa eikä illalla saa nukuttua, sitten aamulla herätetään lyhyen yöunen jälkeen, hoidossa nukkuu ja kotona ei illalla...



Päivähoidon laatua tulisi kehittää. Monesti puhutaan kuinka kunta takaa laadun jne. On arvot ja asenteet...Onko huonosti voivien lasten hoito laadullista? Minäkin työssäni haluaisin että iltapäivisin olisi vapautuneita iloisia lapsia eikä pakolla pidettyjä sängyssä, vain sadun kuuntelun ajan. Monesti lapsella on paha mieli hoitajan joutuessa olemaan tiukka eikä hoitajakaan ole iloisin muistaessaan mitä lepohetkellä tapahtui.



On sattunut kohdalleni hyvin toimivia lepohetkiä joissain päiväkodeissa, lapset ovat saaneet nousta heti sadun päätytyä ja nukkujat ovat jääneet, kunnes itse ovat heränneet, loput pehmeästi esim. musiikin herättäessä välipalalle.



Itse toivoisin lapsille vapautusta sadun jälkeen jos ei näytä nukuttavan. Yksi ihminen ei vain pysty rutiineja asioita muuttamaan, vaan siihen tarvittaisiin uudenlaisia tuulia mitoitamaan päiväkodin päivä mielekkääksi ja toimivaksi kaikkia tyydyttäväksi. Vaikka itse olisin valmis ottamaan kahvikuppini ryhmän tiloihin hereillä olevien lasten lukiessa tai rakennellessa hiljaisesti, ei se vaan käy isossa "laitoksessa".



Kun varhaiskasvatuksen valtakunnallisessa linjauksessa on maininta, että "vanhempien tulee saada osallistua oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin" kannattaisi varmaan koittaa vaikuttaa uudelleen arviointia esim. pakkolevon kohdalla. Useat vanhemmat ottamaan yhteyttä vaikka korkeammalle jotta henkilökunnan lisäyksellä tai muulla saadaan ratkaisu.



Valtakunnallisia linjauksia; henkilöstömitoituksia ja lasten määrää koskevia säännöksiä tulee tarkistaa siten, että turvataan terveellinen, rauhallinen sekä turvallinen kasvuympäristö. Mainitaan myös jatkuvan parantamisen periaate varhaiskasvatuksessa.



Mennään linjauksessa hyvinvointiin; Saadessaan toimia itselleen ominaisella ja motivoivalla tavalla lapsen hyvinvointi lisääntyy. Puhutaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin tasapainosta. Kuuluu itsestään selvyyksinä mahdollisuus lepoon, mahdollisuus purkaa energiaa tarvittaessa...

satu pitää kuunnella ja hetki levähtää. Aikaa en tiedä tarkasti mutta kauan se ei ole mikä pitää sadun jälkeen olla vielä levähtämässä sillä tyttäreni nukahtaa kyllä mutta herää heti kun ei-nukkuvat saavat luvan lähteä nukkarista. Ja siis on ollut puhetta ettei meidän tyttö kuin torkahda...

saa loikoilla lattialla peiton päällä pää tyynyssä niin, ettei tarvitse riisua alusasuun. Jos joku nukkuu, OK ja muut savat nousta sadun jälkeen.



Kun esikoulu toimii vain esikouluna, on iltapäivisin vähemmän lapsia kuin aamuisin toiminnan alkaessa ja ryhmän loppupäivä sujuu aika rauhallisesti.

kuin sen, että se pakolla nukkuminen oli tosi ikävää. En ollut pienenä mikään hyvä päiväuninukkuja. Ja edelleen olen iltavirkku ja aamutorkku. Mutta on se jo jotain, jos ainoat muistot päiväkodista ovat ne ikävät päikkärit.



Ihan pienillä lapsilla perustellut ja tarpeelliset, samoin saattavat olla tarpeelliset tosi aikaisin heräämään joutuville. Mutta kyllä mäkin olen vähän sitä mieltä, että isommat lapset ovat siellä nukkarissa enemmän hoitajien tauon kuin oman tarpeensa takia. Miksi hoitajilla pitäisi olla tunnin tauko joka päivä? Siis tietty sinne nukkariin tarvitaan osa ja joku sitten sadun jälkeen niiden kanssa, jotka saavat lähteä. Mutta ilmeisesti aika yleistä, että suuremmalle osalle siinä tulee pitkä tauko. Itsellänikin on kokemusta päiväkodissa työskentelystä. Ne palaverit ja paperityöt pitäis järjestää muulloin kuin kesken hoitopäivän. Toki tämähän taitaa olla enemmän työnantajasta kuin työntekijöistä kiinni.

joista itsekin hyödyn...mutta, ryhmästä lähtee päivitäin yksi vuorollaan koska on kertynyt 21min/pvä, jolloin kerran viikossa 1h45min aikaisemmin voi lähteä työpaikalta. Ryhmään jää kaksi aikuista iltapäivällä, jos ei avustajaa. Riippuu työuorosta milloin saa lähteä. Yleensä lyhennykset otetaan kun on tultu aikaiseen aamuun, klo.6.00 tai 7.00 jolloin keskipäivällä voi lähteä.



Vaikka itsekin saan hyödyn, haittaa se toisalta meitä kaikkia vuoroon kun jäädään vähällä henkilökunnalla loppupäiväksi. Aamulla on hoitajalla mahdollisesti muutama oman ryhmän lapsi sekä jos muualta aamuhoitoa muutama tarvitsee, mutta kuitenkin vastattavana vähän lapsia. Sitten iltapäivällä on paljon lapsia ja yksi hoitaja on poistunut huolimatta lasten lukumäärästä. Näin se vaan on.



Hyvällä saadaan myös jotain vähemmän hyvää aikaan. Mikä olisi se "kultainen keskitie?"

tuskaisinta, että minun kolme vuotiaani valvoo tarhapäivinä yhteen asti yöllä, koska joutuu lepäämään tarhassa ja sitten aina lopulta nukahtaa. Kiva siinä sitten mennä aina lapsen kanssa samaan aikaan nukkumaan ja herätä kuudelta aamulla töihin... Omaa aikaa ei ole, kuin viikonloppuisin pari tuntia lapsen mentyä nukkumaan. olen vielä kaiken lisäksi kahden lapsen yksinhuoltaja. en ymmärrä miksi ei voida tarhassa tehdä mitään poikkeuksia, eikä ajatella lapsia yksilöinä. Pojalla on aina ollut uniongelmia.(Tarvitsee vähemmän unta, kuin muut.) Ennen päiväkodin aloittamista lopetin häneltä jo kaksi vuotiaana päikkärit yöllisten valvomisien takia. En tiedä miten jaksaa enää tätä...

olen 7 ja kirjoitin jo aiemmin tästä.



Kierre siitä tulee, viikonloppuisin vain saa normaalia uniaikaa kotona ja lomilla.



Olen työssäni huomannut, kuinka osa lapsista kahistelee lakanoita kun ei uni tule. Sitten lopulta kun on aikansa pyörinyt, nukahtaa viimeisimpien kanssa ja arvata saattaa kuinka on heräämisen laita kun just on päässyt uneen...



Joitakin lapsia käydään herättelemässä usein kun eivät jaksa nousta, nukkumista on saattanut olla vajaa tunti ja uni maistuisi...Kuinka suuren palveluksen tekisi lapsille ja perheille, jos ns. pakkomakaamista ei olisi, väsyneet voisivat nukkua ja pirteät lepäisivät sadun verran. Lyhyt rauhoittumishetki on monelle riittävä. Lapset kulkevat jonkin aikaa noustuaan hiljaa, kaikki ovat rauhallisia sadun kuuntelusta tultuaan, koska muualla vielä nukutaan. Tällaistakin on jossain.



On allergiapäiväkoteja, erityispedagogiikkaa tarjoavia - voisiko olla päiväkoti nukkumattomille lapsille? Juuri siinä tapauksessa luvalla nukkumatta, kun ei nukuta ja illalla menee aikaisemmin antaen perheelle iltarauhan. Vanhempien täytyisi ilmeisesti itse puuttua asiaan esim. perustamalla haluamansa päivähoito.



Vanhemmat ovat perustaneetyksityisiä Kannatusyhdistyksen ylläpitämiä päiväkoteja,ilman nukuttamista, siihen saa yksityisen hoidon tukea jne. jolloin hoitomaksu lähentelee kunnallista maksua. Näissä ei ole voittoa eikä tappiota, vanhemmat vastaavat toiminnasta valiten koulutettua henkilökuntaa jne. Joskus kunta tai kaupunki antaa jopa toimitilat, helpottaahan se jonossa kunnallisiin.



Ei taida auttaa jos kertoisit lääkärille lapsen unikierteen, pyytäisit lääkärin todistuksen päiväunilta vapautukseen, vain mahdollisesti sadun kuuntelu. Hankalaa kyllä jos yksi lapsi lähtee kesken pois, moni muukin sitten haluaisi samaa. Olisiko joku muu ratkaisu hoitoon, voisiko joku sukulainen, naapuri, isovanhempi, opiskelija jne. hakea lounaan jälkeen päiväkodista, jolloin lapsen ei tarvitse jäädä nukkumaan?



On selvää, että nämä nukkumiset ovat jonkin asteen ongelma, sillä kirjoituksia niistä näkee aika-ajoin. Voisiko kysyä esim. Perheneuvolasta kuinka toimia, kohtahan lapsi voi joutua käymäänkin siellä, jos epäsäännöllinen unirytmi jatkuu, on kierre tavallaan. Viisaat päät yhteen ja toimiin.

Eli työskentelen itse lastentarhanopettajana kolmiryhmäisessä päiväkodissa. Meidän talossa isojen (siis yli 3v.) ryhmissä pakollinen lepohetki on n. 45 min -1h. Lepohetkeen kuuluu satu ja sen jälkeen n. 15 min rauhallista musiikkia, koska on lapsia, jotka kuuntelevat sadun ja alkavat vasta sitten nukkumaan. Toki,jos näen, että ne, ketkä yleensä nukkuvat, ovat väsyneitä, luen lyhyemmän aikaa, jolloin lepääjien nukkari-aika lyhenee. Lepohetken aikana laitoshuoltaja siivoaa ryhmätilat ruokailun jäljiltä, joten lepohetken pituus riippuu myös hänen aikataulustaan.



Meidän talossa lepohetken aikaan on 3-4 päivänä palavereita. Joka ryhmä pitää yhtenä päivänä tiimipalaverin 1-1,5h, jossa suunnitellaan seuraavaa viikkoa ja keskustellaan lapsista ilman "pikku patoja". Tällöin toisen ryhmän aikuinen on ryhmän lasten kanssa lepohetkellä ja

sen jälkeen hereillä olevien kanssa ryhmätilassa, kuulostellen samalla nukkarissa olevia.



Noin joka toinen viikko on yhtenä päivänä talon palaveri n. 1h, johon osallistuu vähintään yksi per ryhmä. Lisäksi, n. kerran kuukaudessa on e-tiimi, johon osallistuu koko yksiköstä (meidän yksikössä 2 päiväkotia ja 2 ryhmistä) 1 aikuinen/ryhmä. Tiimissä johtaja kertoo ylemmiltä tahoilta tulleet linjaukset, ohjeistukset yms. asiat.



Kun näiden palavereiden lisäksi huomioi sairastapaukset ja koulutukset, joihin ei aina saada sijaista, sekä vaatehuollon (kuivauskaapin täytön ja tyhjennyksen rapakelillä), niin meidän talossa kahvikupposen juominen ryhmässä hereillä olevien leikkiessä on arkipäivää. Pyrimme kyllä siihen, että he jotka eivät ole palaverissa saisivat hetken hengäsdystauon kahvihuoneessa ilman lapsia, mutta aina se ei onnistu.



Meidänkin talossa näitä nukkumis- ja lepäämiskeskusteluja käydään jatkuvasti. Itse 5v:n (joka ei ole kolmeen vuoteen nukkunut päikkäreitä) äitinä, minulla on näkökulma puolin jos toisin. Meidän talossa lepohetki on kuitenkin paras hetki näille työhömme kuuluville pakollisille palavereille. Mielestämme on turvallisempaa, että yhden ryhmän aikuiset huolehtivat kahden ryhmän lapsista sisällä lepohetken aikana, kuin ulkoilun aikana. Eräs äiti ihmetteli, miksemme pidä palavereita iltaisin. Kysyin, olisiko hän itse valmis tekemään ensin omaa toimistotyötään tietokoneen ääreessä 8-16 ja aloittamaan sitten 17.30 parin tunnin palaverin? Meillä kyllä harratetaan näiden kaikkien palvereiden lisäksi vielä erillisiä suunnitteluiltoja, joista takaisin otetut tunnit tarkoittavat sitten sitä, että aamuvuorosta lähdetään aikaisemmin kotiin ja iltavuoroon tullaan myöhemmin (ryhmä toimii siis vajaa naisituksella).



Mutta summa summarum, pitkän vuodatuksen pointti oli selvittää, ettei lapsia makuuteta ainakaan meidän talossa turhan (siis aikuisen kahvitauon takia). Meillä toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta, mutta se vaatii suunnittelua. Ja vaikka teemme "kutsumustyötä" pienellä palkalla, niin pyrimme kuitenkin tekemään työmme työaikana. Toki,jos ryhmäkoot olisivat pienemmät tai aikuisia enemmän, niin lepohetkiinkin voisi löytyä kaikkia miellyttävä ratkaisu. Mutta nyt mennään näillä eväillä,mitä on annettu.

Meillä nukkuu vielä 7-vuotiaskin välillä päiväunet kesäisin, lomamatkoilla tms. Tykkään itsekin päikkäreistä!