Lue keskustelun säännöt.
Liity kirkkoon!
Kommentit (19)
Tietyt jutut kuuluu sinne lapsuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erosin kirkosta 1991 ja olen säästänyt tähän mennessä näiden 17 vuoden aikana lähes 8000 euroa.
Tuolla summalla saa jo melkoisen hyvät hautajaiset.
Järkisyyt kyllä puoltavat eroa siitä...
Pitääkin muistaa erota kirkosta -kiitos muistutuksesta.
Itse en kuulu kirkkoon enkä aio liittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan kokeillut? Tosi kiva olisi kuulla jos joku on kokeillut kumpaakin, että kumpi olisi parempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosin viime vuonna ja kaduttaa vain se, etten rohjennut tehdä sitä aikaisemmin. Minulla on yltiöuskovainen äiti.
en usko mihinkään jumalaan joten ei ole järkeä liittyä yhtenkään kirkkoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis niille jotka eivät usko mihinkään. Itse olen agnostikko ja eniten elämässä vaivaa se, että punainen lanka katoaa niin helposti kun ei oikeastaan usko voivansa vaikuttaa mihinkään. Eli visio on liian heikko. Harkitsen jotain lahkoa juuri siksi, että saisin vähän inspiraatiota tähän päivittäiseen raatamiseen.
Ja ei ole uskonpuutetta, sillä uskon kyllä vahvasti Jumalaan. En vain kirkon vaatimalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kristinusko ei vaan vastaa omaa maailmankuvaani.
juuri sen takia etten usko mihinkään kristittyjen Jumalaan (Jumalallahan pitäisi olla joku divine plan) ei tunnu siltä etten voi vaikuttaa mihinkään.
Siis niille jotka eivät usko mihinkään. Itse olen agnostikko ja eniten elämässä vaivaa se, että punainen lanka katoaa niin helposti kun ei oikeastaan usko voivansa vaikuttaa mihinkään. Eli visio on liian heikko. Harkitsen jotain lahkoa juuri siksi, että saisin vähän inspiraatiota tähän päivittäiseen raatamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis niille jotka eivät usko mihinkään. Itse olen agnostikko ja eniten elämässä vaivaa se, että punainen lanka katoaa niin helposti kun ei oikeastaan usko voivansa vaikuttaa mihinkään. Eli visio on liian heikko. Harkitsen jotain lahkoa juuri siksi, että saisin vähän inspiraatiota tähän päivittäiseen raatamiseen.
http://uskomaton.fi/main/uskonnottomuus-faq
"Miksi osa ihmisistä uskoo jumaliin?
Uskonnollisilla ennakkoluuloilla on pitkä historiansa, ja keskiajalla lähes kaikki olivat uskovaisia. Uudella ajalla ja erityisesti viime vuosisadalla uskovaisten määrä on olennaisesti alkanut vähentyä teollistuneimmissa maissa, ennen muuta tieteen edistyksen ja sosiaalisen turvallisuuden kasvun seurauksena. Uskonnolliset ennakkoluulot ja pelot pyritään lisäksi juurruttamaan mahdollisimman varhain lapsuudessa, jolloin niistä irrottautuminen on vaikeaa. Ajatus rakastavasta ja suojelevasta Jumalasta, kaiken takana olevasta tarkoituksesta ja ikuisesta elämästä läheisten parissa ovat monille rakkaita uskomuksia. Niiden tunnetason tärkeyden vuoksi ihmiset helposti jatkavat niihin uskomista vaikka järkiperusteet olisivat niitä vastaan. Lisäksi suuri osa ihmisistä ei usko enää jumaliin, mutta uskoo uskontoon: he ajattelevat, että on moraalisen järjestyksen kannalta parempi, että ihmiset uskovat johonkin kuin ei mihinkään.
Eikö ihminen tarvitse uskontoa tullakseen onnelliseksi?
Useimmat ihmiset näyttävät tarvitsevan jotain itseään laajempaa mielekästä toimintaa ja muiden tunnustusta tullakseen onnelliseksi. Myös uskonto ja varsinkin tunnustuksen saaminen yhteisössä voi selvästi tarjota sen, kuten valitettavasti myös useiden uskontojen tarjoama itsesuggestio omasta valittuna olemisesta tai ikuisesta elämästä. Kuitenkin ihmiset voivat olla luovia ja toimia mielekkäästi lukemattomilla tavoilla, koska yhtä elämän tarkoitusta ei ole. Lisäksi on huomautettava, että monien uskontojen pelottelu helvetillä ja kadotuksella ja henkimaailman ilmiöillä on omiaan tekemään ihmisiä onnettomiksi ja pelokkaiksi.
Ateismista ei seuraa onnea, ennemminkin surumielisyyttä.
Monelle uskonnottomalle on päinvastoin ollut suuri onni vapautua uskontojen, kirkkojen ja henkiolentojen alaisuudesta ja he kokevat suurta vapauden tunnetta voidessaan ajatella itse ja luoda vapaasti oman moraalinsa. Ilmeinen onni on myös vapaus tarpeettomasta helvetin/kadotuksen pelosta. Ateismiin kuuluu olennaisena kyllä myös maailman olemassaolevan pahuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja kärsimyksen kohtaaminen vailla illuusioita, ilman, että niitä pidettäisiin osana jonkin henkiolennon suunnitelmaa, joiden kestämisestä saisi korvauksen kuvitteellisessa kuolemanjälkeisessä elämässä. Maailmassa on paljon väärää, jota on syytäkin surra, mutta tulee myös pyrkiä muuttamaan se tämänpuoleisella toiminnalla!
Maailmankaikkeus on ateisteille pelkkä hauta, johon ihmiskunta kuopataan.
Nykyisen tieteellisen näkemyksen, ei minkään ateistisen keksinnön, mukaan maailmankaikkeus hajaantuu lopulta niin, ettei galakseista eikä taivaankappaleista jää juuri mitään jäljelle. Siihen on kuitenkin valtavasti aikaa ja maapallokin säilyy miljardeja vuosia. On syytä muistuttaa, että ihmislajin historia on vasta 200 000 vuotta. Mikäli ihmislaji pystyy säilymään hengissä itsetuhoisilta tendensseiltään, jotka liittyvät varsinkin sotaisiin uskontoihin, on sillä miljardeja vuosia aikaa löytää parhaimmat elämäntavat. Tässä vapaa-ajattelu opettaa ihmiskunnalle suhteellisuudentajua.
Eivätkö ateistit pelkää kuolemaa?
Kuoleminen voi kaikille vakaumuksesta riippumatta olla tuskallista, mutta kuolemaa sinänsä pelkäävät ennen muuta ne uskovaiset, joita on peloteltu helvetin mahdollisuudella. Ateistille kuolema on vain elämän lakkaamista. Missä me olemme ei kuolemaa ole, ja missä kuolema on, me emme ole, kuten jo Epikuros sanoi antiikissa. Mutta ateistit eivät toisaalta ole myöskään itsemurhapommittajia, niin kuin ne, jotka ryntäävät iloiten kuolemaansa huutaen: "Jumala on suuri!"."
Saatanpa liittyäkin kirkkoon, jos jonkin uskonnon jumala minua lähestyy. Toistaiseksi nautin elämästä.
Ylempänä oli hyvä vastaus, mutta ei ihan tyhjentävä. Minusta olisi kiva "uskoa" että kaikella kärsimyksellä on joku tarkoitus ja että paratiisi voisi olla maan päällä jos vain ihmiset noudattaisivat mielestäni sinänsä hyviä kristillisiä arvoja. Kun maailmanmenoa ajattelee, alkaa minua nykyään ahistaa paljon enemmän kuin nuorempana, vaikka ymmärrän kyllä että oikea uskominen korkeampaan voimaan on varmaan pelkkä heikon ihmisen kyynärsauva.
Ulkoista kirkkoa tärkeämpi onkin usko Jeesukseen.