Miten saada lapsi ottamaan koulun tosissaan?
Tokaluokkalainen. Lähtee yksin kouluun ja tänä vuonna on jo kolmena päivänä lintsannut. Joka ilta saa tapella läksyjen tekemisestä ja ei niitä suosiolla tee, vaikka osaakin tehdä ne ihan hyvin. Unohtelee koulukirjoja kotiin ellen huolehdi, että kaikki kirjat on repussa. Unohtelee myös kouluun kirjoja joista olisi pitänyt tehdä kotona läksyt.
Opettaja tietää lapsen lintsailusta ja läksyjen tekemättömyydestä, mutta ei puutu asiaan mitenkään. Ei kuulemma edes sanonut, että niin ei saa tehdä.
Onko tämä lapsi mielestänne koulukypsä?
Kommentit (19)
millään tavalla puutu lintsaamiseen.
Kouluun liittyvät kasvatusasiat hoituvat parhaiten vanhemman ja opettajan yhteistyöllä. Jos jompi kumpi luistaa vastuustaan, kärsii lapsi. Myös opettajan on tässä asiassa kannettava vastuunsa.
Minusta olisi kiva, jos opettaja edes sanoisi jotain kun läksyt on tekemättä. Toisissa kouluissa joutuu jäämään koulun jälkeen tekemään läksyt. Lapsi luulee, että ne saa jättää tekemättä. Ei se minua usko, kun opettaja vaan hymyilee, kun läksyt on tekemättä. Yritä siinä sitten selittää, että kyllä ne oikeasti kuuluu tehdä. Olisi myös kiva jos opettajakin kertoisi lapselle ettei koulusta saa olla poissa jos ei ole kipeä. Lapsi luulee, että minä vaan haluan, että hän menee joka päivä kouluun. Ei usko, että se on laki ja että poliisi hakee kotoonta kouluun, jos sielä ei käy. Opettajaa hän varmasti uskoisi.
Ihan varmasti ajattelinkin, että ope hakee lintsaavat lapset kouluun. Ei tarvitse sentään liioittelemaan ruveta.
Tiedän, että lapsen pitäisi uskoa minua, mutta kun ei usko ja siksi tarvitsen apua. En ole väittänyt ettei kasvatusvastuu olisi minun, mutta kun en osaa kasvattaa lastani. Yritän vain parhaani.
ns. koulupelko ilmenevät noin. Ota heti yhteyttä kuraattoriin, niin saatte selvitettyä hommaa.
Lapsella on varmasti paha olo, kun tietää itsekin etteivät asiat suju niinkuin pitäisi. Täytyy muistaa, että joku syy tuollaiseen käytökseen on aina. Kyllähän tuon ikäinen lapsi haluaaa toimia, kuten muut luokkalaiset jos kaikki ok.
Lapsi ei pysty yksin nousemaan taas "tilanteen herraksi", joten auta häntä.
Oletko ollut monesti yhteydessä opettajaan? Eikö tilanteessa tapahdu edistystä?
..säntillisesti koulunsa, jos vanhemmilla on hyvä koulutus. Lapsi-parat kun eivät saa valita vanhempiaan.
kyllä teidän vanhempien vastuulla on se, että lapsi lähtee kouluun ja tekee läksyt. Ja voithan aina viedä lapsen vaikka jonnekin kauppaan ja sanoa että tuollainen kassa sustakin tulee jos et käy kouluja... Ehkä se motivoisi.
mitä haluat mun sanovan lapsellesi kun tulette kassalleni? Opiskelen korkeakoulututkintoa ja yritän elättää perheeni. Böö!
mitä haluat mun sanovan lapsellesi kun tulette kassalleni? Opiskelen korkeakoulututkintoa ja yritän elättää perheeni. Böö!
tosissasi ja annettava sen näkyä.
Anteeksi nyt, ymmärrän kyllä, että olet tehnyt parhaasi.
Mutta lapsi oppii vanhemmiltaan sen, miten koulunkäyntiin suhtaudutaan. Jossain, jossakin vaiheessa olette viestittäneet lapsellenne kenties tahtomattanne, että koulunkäynti sujuu vasemmalla kädellä.
1) Välittömästi yhteyttä opettajaan ja jos opettaja kieltäytyy toimimasta, rehtoriin. Tokaluokkalaisen ei pidä lintsata ja jättää läksyjään tekemättä ilman, että kouluKIN puuttuu asiaan. Olet oikeassa, teidän pitää toimia yhteisrintamassa.
2) Sinä, miehesi tai kuka tahansa luottoaikuinen saattaa lapsen kouluun ainakin pari vk ja saattaa luokkaan saakka. Lapselle selitätte rauhallisesti, että koulusta ei saa olla luvatta poissa ja tässä vaiheessa saattamiseen turvaudutaan, koska lapsi ei ole noudattanut tuota sääntöä. Jos lapsi uudelleen (tuon saattamisjakson jälkeen, kun lapsi jälleen kulkee itsenäisesti kouluun) lintsaa, palaatte taas saattamiseen. Veikkaanpa, että lapsi kokee tuon kiusalliseksi.
3) Unohtuneet kirjat joutuu hakemaan. Opettaja muistuttaa, että oikeat kirjat tulevat mukaan, mutta jos siitä huolimatta kirjoja jää kouluun, lapsea ei saa "palkita" sillä, että hän siten välttää läksyjen teon.
4) Kirjojen pakkaamisen tarkistat joka aamu. Tokaluokkalainen ei parhimmillaankaan ole välttämättä tuossa asiassa kamalan itsenäinen.
5) Asetat ehdon läksyjen teolle. Ne on tehtävä ensin, ennen kuin lapsi saa tehdä jotain itselleen mieluista: katsoa lastenohjelmia, mennä ulos, pelata.
Selität lapselle, että nyt opetellaan uusi tahti koulunkäyntiin. Läksyt on tärkeä tehdä, koulusta ei saa olla poissa luvatta.
Tokaluokkalaiset eivät ole kamalan tunnollisia missään noista, se on vanhemman asia valvoa prosessia. Älä siis odota lapselta aikuismaista omatoimisuutta!
onko tuo teistä fiksu tapa motivoida lapsianne? Peloitella että teistäkin tulee rehellisiä, kunniallista työtä tekeviä kansalaisia?
Kyllä se on äidin ja isän homma.
Keskustelua, sopimista ja rangaistus sääntöjen rikkomisesta.
että käy koulut tai tulet äitisi/isäsi kaltaiseksi, putkinäköiseksi typerykseksi, joka luulee(oikeastiko?), että kassa olisi jotain sellaista, miksi ei kannata ryhtyä. ps. en ole kassa.
ja ottaa ne tosissaan, ihan pienestä pitäen. Miksiköhän muuten tänä päivänäkin suurin osa yliopisto-opiskelijoista tulee perheistä, joiden vanhemmillakin on korkeakoulutus? Miettikääpä sitä.
Ovat tosin vanhempia jo, mutta kuitenkin. Olen sanonut joskus, että kannattaa käydä kouluja tai joutuu siivoojaksi tms. Ei mulla ole siivoojia mitään vastaan, arvokasta työtä tekevät, mutta en silti haluaisi että oma lapsi joutuisi ryhtymään siivoojaksi. Tuskin se nyt kenenkään unelma-ammatti kuitenkaan on.
kerrotko millä tavalla ilmenee arvostuksesi siivoojia kohtaan. Mielestäsi he tekevät arvokasta työtä, mutta lapsiasi "pelottelet" ko ammatilla :(
jotta mahdollisuudet päästä omaan unelma-ammattiin kasvavat, haukkumatta mitään muuta ammattia. Siinä teette kyllä karhunpalveluksen lapsillenne.
Opettakaa heitä kunnioittamaan kaikkea rehellistä työtä!
Et kuitenkaan voi vierittää opettajan niskoille lapsen kouluun hakemista ja laukun pakkaamista. Itse on nyt ryhdistäydyttävä.
kerrotko millä tavalla ilmenee arvostuksesi siivoojia kohtaan. Mielestäsi he tekevät arvokasta työtä, mutta lapsiasi "pelottelet" ko ammatilla :(
mutta en kuitenkaan halua että omat lapset joutuisi sitä työtä koskaan tekemään, koska siihen ammattiin varmasti joudutaan, ei haluta. Haluan, että lapseni saavat tehdä työtä josta tykkäävät, ja siivoojan ammatti ei varmasti sellainen ole (sen näkee jo heidän omista huoneistaan)
tehtäväsi huolehtia, että läksyt on tehty ja että lapsi lähtee kouluun. Otapa itseäsi niskasta kiinni ja laita se lapsi tottelemaan. Miten pärjäät murkun kanssa, jos et pärjää kakkosluokkalaisen kanssa. Kasvatusvastuu on ensisijaisesti sinun, ei opettajan. Vai ajattelitko, että ope hakisi aamulla lapsen kouluun? Ota yhteys koulukuraattoriin, jos et pärjää.