Laitoin vanhemmilleni jouluaterian:

ja pentu tunnut olevan vieläkin..





ei taida itselläsi löytyä mitään kiitollisuutta vanhempiasi kohtaan,että ovat sinut kasvattaneet ja huolehtineet..??





..ja tuommoinen tuli... HÄPEÄ!!

minä pieni tuloinen yh-äiti, vanhemmilleni, sisareni 4 henkiselle perheelle ja vielä siskon anoppi tuli mukana.



Ap:n listaan vielä lisäisin omatekoiset italian-, waldorfin- ja fetasalaatin, kahvipöydän seitsemän sortin leivonnaisineen (kaikki itsetehtyjä) ja konjakkeineen, tervetuliaisjuomaksi vielä vaaleanpunaista kuohuviiniä ja lapsille limppaa.



Vasta lahjaksi sain joulutähden, josta lehdet karisivat jo joulupäivänä, villasukat ja suklaarasian.



Olin niin onnellinen, että kerrankin minulla oli vapaa jouluaatto ja sain kutsua meille kotiin joulupukin vastaanottajia. Omat lapsetkin olivat niin innoissaan.

..mitä olisit jättänyt laittamatta?



Minä ainakin laitan ihan samat jouluruoat omallekin perheelle ja anoppi menee ihan siinä sivussa. Ei todellakaan ole paljon vaivaa laittaa yksi tai kaksi lautasta lisää ruokapöytään. Vai onko ??? Parempi vain, kun on enemmän ruokailijoita, kun jouluruokaa on aina niin paljon että tähteitä jää moneksi päiväksi kun mekin nelistään syödään.



Tajuan, että on ikävää, kun toiset vain heiluttelevat lahjoja nenäsi edessä ja vetävät sitten pois sanomalla, että ei vaiskaan, ei viitsitty tuoda. Mutta ruoan kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.

Mä ymmärrän sua täysin ja osaan asettua sun asemaan.

Ensi kerralla laitat vaan tosiaan valmiit roiskeläpät pöytään ja alat luettelee mitä MEINASIT laittaa : )))



Oikeasti, kyllä toi menee ohi ja voimia, mulla myös vähemmän kivat sukulaiset..

Sulla on ollut huono säkä kun sukulaisia jaettiin... Ole tyytyväinen, että noista lähtökohdista sinusta kasvoi kuitenkin tuollainen. Älä pyydä niitä ensi jouluna tai sitten pyydät ja ilmoitat, mitä heidän pitää tuoda, esim. viinipullo ja kinkku tms.

minulla on tuollaisia sukulaisia vaikka kuinka. Kyllä käytöstapoihin kuuluu sentään viedä jotakin, itse en kehtaisi mennä kutsuttuna syömään ilman vähintään viinipulloa ja joulukukkaa, ja kyllä varmasti jotain muutakin siihen hankkisin, vaikka lapsille kivat lahjat. Meillä käy joka vuosi yhden lapsen kummi perheineen kylässä tuomassa "joululahjoja" lapselle. Kutsuvat itsensä kylään koko perheen voimin, ja sanovat aina, että ei kannata stressata sitten joululahjojen suhteen, ei heille oikein mitään tarvitse hankkia. Kun tulevat oikein viralliselle vierailulle sitä lahjaa tuomaan, tottahan tulee hankittua jotakin heillekin, noloahan se olisi olla antamatta vastalahjaa ja tehtyä tarjottavaakin heille runsain mitoin. No, tänä jouluna lapsen paketista paljastui jo toistamiseen pieni suklaarasia, mitä sai meidän lähikaupasta hintaan 1,50e.

Ensi kerralla laitat vaan tosiaan valmiit roiskeläpät pöytään ja alat luettelee mitä MEINASIT laittaa : )))

Mä en ymmärrä näitä vastauksia, eikö nämä tyypit tosiaan ole koskaan olleet itse mistään harmissaan? Eikö mitään saa odottaa vastalahjaksi? Minä ainakin olen mielestäni niin arvokas ihminen, etten ole kenenkään vedätettävä palvelija ja hyvä jos ap:kaan ei ole! Oli sitten kyseessä oma mies, vanhemmat tai ystävät, niin vastavuoroista ystävyys, rakkaus, välittäminen ja huomaavaisuus on minun elämässäni, en minä ketään kumartele ja muut sitten kohtelevat minua miten tahtovat...

Tajuan tosin toki, että ap itse ole vanhempansa kutsunut joulupöytään, mutta comoon...ei mitään kuin tyhjänpäiväisiä lauseita? Ja kiitollinen pitää olla? Just... Kyllä mä vähän luulen, että tuollaiset vanhemmat ei oo ollut silloin lapsenakaan niitä kaikkein huomaavaisimpia, että mistä sitä olisi niin hirvittävän kiitollinen? Lapsi rakastaa vanhempiaan, se on minusta vanhemmalle jo se elämän suurin kiitos, eikä niin, että lopun elämää sitten pitäisi olla kiitollisuuden velassa rahallisesti.

Eikö muita ongelmia ole?



Minä olen kuolemassa kuukauden sisään munuaissyöpään ja minun silmissäni tämä ongelma on pikkumainen!

Että vaikka minä laitan pöytään ruokaa useammalle, niin en minä silti tahdo kotiini mitään ylimääräistä lahjakrääsää jokaiselta tulijalta, vaan vain toivon, että vietetään mukavaa aikaa yhdessä.



Toki tiedän, että on kohteliasta tuoda jotain tullessaan. Minä en ole mikään älytön kokki, joten en laittaisi pahakseni, jos vieraat toisivat pöytään lisäksi jonkin väkerryssalaatin, mätimoussen, sienisalaatin, toisen jälkiruuan, juustoa, tms. Tai kukka tai suklaarasia tai kynttilä on ihan kiva ele.



Mutta joku emäntä voi myös loukkaantua siitä, jos pöytään tuodaan jotain tarjottavaa, kun emäntä on ajatellut tarjottavat valmiiksi, ja ylimääräiselle kupille ei ehkä ole tilaa pöydässä, tai emäntä ottaa sen epäluottamuksen osoituksena, että vieraiden pitää tuoda omia eväitä.



Eli koskaan ei varmasti voi kaikkia miellyttää. Mutta yritetään nauttia edes siitä, että on ruokaseuraa ja ihmisiä, jotka mielellään tulevat kylään.

Ensi kerralla laitat vaan tosiaan valmiit roiskeläpät pöytään ja alat luettelee mitä MEINASIT laittaa : )))

Mä en ymmärrä näitä vastauksia, eikö nämä tyypit tosiaan ole koskaan olleet itse mistään harmissaan? Eikö mitään saa odottaa vastalahjaksi? Minä ainakin olen mielestäni niin arvokas ihminen, etten ole kenenkään vedätettävä palvelija ja hyvä jos ap:kaan ei ole! Oli sitten kyseessä oma mies, vanhemmat tai ystävät, niin vastavuoroista ystävyys, rakkaus, välittäminen ja huomaavaisuus on minun elämässäni, en minä ketään kumartele ja muut sitten kohtelevat minua miten tahtovat...

Tajuan tosin toki, että ap itse ole vanhempansa kutsunut joulupöytään, mutta comoon...ei mitään kuin tyhjänpäiväisiä lauseita? Ja kiitollinen pitää olla? Just... Kyllä mä vähän luulen, että tuollaiset vanhemmat ei oo ollut silloin lapsenakaan niitä kaikkein huomaavaisimpia, että mistä sitä olisi niin hirvittävän kiitollinen?

Lapsi rakastaa vanhempiaan, se on minusta vanhemmalle jo se elämän suurin kiitos, eikä niin, että lopun elämää sitten pitäisi olla kiitollisuuden velassa rahallisesti.

Viittaan tuohon viimeiseen virkkeeseen: lapsi rakastaa vanhempiaan ja on vanhemmille elämän suurin kiitos...

Eikös tämä ole vähän nurinkurista. Minusta rakkaus on juuri sitä mitä ei voi rahalla mitata: haluaa rakkaudesta laittaa vanhemmille jouluateria, EIKÄ ODOTA SIITÄ MITÄÄN MAKSUA KUIN KIITOKSEN (SANALLISEN).

Minä ainakin kohtelen vanhempia toisella tavalla kuin ap ja monet muut täällä, minun rakkauttani ei rahalla saa!

Miksi ap:n vanhemmat eivät voineet olla huomaavaisia myös? Eihän ap mitään rahaa pyytänyt, vaan hänelle ilmeisesti tuli jollain tavalla hyväksikäytetty olo, kun toiset eivät olleet minkään vertaa hänen vaivannäköään arvostaneet. Minusta pahinta on se lässyttäminen miten he olisivat tehneet sitä ja sitä, jos olisivat muistaneet! Voi juma, olisiko ap:n pitänyt unohtaa tehdä ruoka ja sitten pahoitella sitä samaan tapaan kuin ap:n vanhemmat, niin sitten vasta olisi kilahtanut tajuntaan miten paha mieli sellaisesta tulee???

Oli sitten kyseessä oma mies, vanhemmat tai ystävät, niin vastavuoroista ystävyys, rakkaus, välittäminen ja huomaavaisuus on minun elämässäni, en minä ketään kumartele ja muut sitten kohtelevat minua miten tahtovat...

Lapsi rakastaa vanhempiaan, se on minusta vanhemmalle jo se elämän suurin kiitos, eikä niin, että lopun elämää sitten pitäisi olla kiitollisuuden velassa rahallisesti.

Viittaan tuohon viimeiseen virkkeeseen: lapsi rakastaa vanhempiaan ja on vanhemmille elämän suurin kiitos...

Eikös tämä ole vähän nurinkurista. Minusta rakkaus on juuri sitä mitä ei voi rahalla mitata: haluaa rakkaudesta laittaa vanhemmille jouluateria, EIKÄ ODOTA SIITÄ MITÄÄN MAKSUA KUIN KIITOKSEN (SANALLISEN).

Minä ainakin kohtelen vanhempia toisella tavalla kuin ap ja monet muut täällä, minun rakkauttani ei rahalla saa!

Ja minusta kuule sinun on paha mennä arvostelemaan ap:ta siitä miten hän vanhempiaan kohtelee, hänhän sen ruoan laittoi!

Eikö muita ongelmia ole?

Minä olen kuolemassa kuukauden sisään munuaissyöpään ja minun silmissäni tämä ongelma on pikkumainen!

tuoa suklaata kummempaa kun tulee syömään MUTTA ottaa päähän kun kerrotaan mitä meinas ostaa. Tunnen pari tuollaista "meinasin ostaa"-tyyppiä ja ihmettelen miten ovat niin tyhmiä. Se vain ja ainoastaan harmittaa jos joku meinaa ostaa jotain kivaa ja mainostaa sitä, ei tule sellainen olo et onpa kiva tyyppi kun oli ajatellut ostaa...



Mulla käy silloin tällöin ruokavieraita, enkä odota lahjoja. Ap ilmeisesti teki ekaa kertaa ruokaa perheelleen ja on siksi loukkaantunut, koska pitää lahjoja arvstuksen merkkinä, uskon et arvostivat tarjoilujasi, eivät vain osanneet sitä näyttää kuten olisit toivonut.

Tänä vuonna sanoin, että jospa toisitte tullessanne jokainen jotain. Äiti toikin itsetehdyn perunalaatikon. Muut eivät tuoneet mitään.



Olen kysynyt myös aiempina jouluina veljen perheeltä, mitä he tuovat. Vastaus on, että ei me varmaan mitään.... lisäksi vaimo on useana jouluna luetellut pöydästä ääneen ruokalajeja, joita INHOAA. Tämäkin porukka syö meillä kymmenettä joulua ilman että tuovat tullessaan koskaan mitään, siis ei viinipulloa, ei suklaata, ei kukkia.... ja sitten puhuvat että kun sinnekin PITÄÄ mennä jouluna. En ole aina edes kutsunut, mutta tulevat kun kaikki muutkin tulevat.



Vanhempani tulevat myös valmiiseen ihan luonnostaan. Toisaalta olen ajatellut juuri niin, että he ruokkivat minua lapsuuden joulut (eineslaatikoilla).

Irvailkaa vaan muut, mutta kyllähän siitä jää sellainen olo, että ei oikein arvosteta.



Pidän laittamisesta ja minusta on kiva nähdä läheisiä yhteisessä pöydässä jouluna, mutta mikä on, että ei ole peruskäytöstapoja.

Ei Ap

Minkälaisen joulun olisit laittanut, jos vanhempasi eivät olisi tulleet kylään?



Meillä oli tämmöinen ateria, kaikki muut itse tehtyjä paitsi porkkanalaatikko (kun en lukuisista yrityksistä ja eri resepteistä huolimatta osaa tehdä parempaa kuin Saarioinen) sekä piimäjuusto ja joululimppuun mulla ei ole osaa eikä arpaa, mutta mies teki sen.



Niin, mutta mä olisin tehnyt nämä tismalleen samat ruuat ja varmasti samoilla määrilläkin olisi mun vanhemmat tulleet meille syömään tai ei. Ihan itseä varten tehtiin ja ei siinä parin aikuisen "verotus" tunnu missään, hyvä vaan, jos ei päivätolkulla tarvitsekaan laatikoita syödä. Ja ihaninta on, että läheiset haluaa meidän kanssa joulua viettää.



Olen tosi onnellinen, että vihdoinkin saatiin kokoontua mun vanhempien kanssa saman pöydän ääreen - kaikki syömistapaukset elokuun jälkeen on pitänyt peruuttaa kun aina jollain meistä on ollut flunssaa tai entero-rokkoa tai märkärupea ja äitini ei saa saada mitään tautia.



Voimia tuolle munuaissyöpäiselle! Nauti siitä mitä on, niin kauan kuin vain voit.



Alkupalat

* pieniä voileipiä - voileipiä - tumman leivän päällä luomumeetwurstia ja sienisalaattia tai smetanaa, mätiä, punasipulia ja mustapippuria, vaalean leivän päällä kylmäsavulohta, tilliä ja sitruunaa tai mustaleimaa ja luomupaprikaa

* lohipastasalaatti - luomufarfallea, lohta, herkkusieniä, luomupaprikaa, basilikaa, salaattia, mustaleimaa

* leipäjuustosalaatti - leipäjuustoa, suolakurkkua, kurkkua, punakaalia, salaattia, luomuoliiveja





Pääruoka

* tillisilakat

* sinappisilakat

* luomuperunat

* perinteinen kinkku

* imeletty perunalaatikko

* porkkanalaatikko

* lanttulaatikko

* punajuuri-sinihomejuustolaatikko

* rosolli

* keltajuurisalaatti

* luomualadoobia

* piimäjuustoa

* luomujoululimppu





Jälkiruoka

* pipari-marenki-jäätelö

* luomupiimäkakku, luomuhedelmäkakku

* luomurahkajoulutortut

* tummat luomupiparit

Me oltiin ensimmäistä kertaa joulu minun veljeni kotona. En vienyt mitään tuliaisia, paitsi tietysti heidän kolmelle lapselleen lahjat. Olemme aina normaalisti joulun mieheni suvun kanssa, nyt ensimmäistä kertaa 10 vuoteen mentiin minun suvulle, piti mennä vanhemmilleni, mutta mentiinkin sitten veljelleni koska veljeni niin ehdotti. Asumme kaukana heistä, ruokaa olisi pitänyt kuskata monta tuntia läpimässä. Viiniä kysyin että tuonko, mutta ei tarvinnut kuulemma. Kiitin kyllä jälkikäteen kovasti, enkä alkanut selittelemään mitä meinasin ostaa. Kukkia sinne ei voi viedä koska veljeni on allerginen. En edes ymmärtänyt ennenkuin nyt että olin vissiin juntti kun en vienyt tuliasia ja kalliita lahjoja enemmän.

Ihme rutinaa. Miksi helvetissä ap. näkee tuollaista vaivaa ja sitten valittaa, kun ei sitä vaivaa arvosteta.

en nyt jaksa lukea tätä ritelyä tässä ketjussa.



Ymmärsin ap:n kuitenkin niin, että enemmän harmittaa se, ettei omaa vaivannäköä mitenkään arvostettu, kiitetty, lahjoin tai sanoin?



Itse en niin niistä lahjoista perustaisi tai niistä ihmisten suhtautumista lukisi, mutta paha mieli tulisi, jossei pöydässä ihasteltaisi ja kiitettäisi.

olin tosi yllättynyt, kun sain vanhemmiltani tuliaisia. En osannut odottaa. Myös veljeni perheineen tuli, enkä tullut ajatelleeksikaan, että he olisivat tuoneet jotain. Oli itsestään selvää, että minäkin voin tarjota sukulaisilleni joulupöydän. Saan tosin isomman joululahjan vanhemmiltani kuin ap, mutta mielestäni ne kaksi asiaa ei kuulu mitenkään yhteen. Toisaalta minuakin harmittaisi, jos saisin vanhemmiltani vain suklaata, mutta ei sillä silti ole mitään tekemistä ruokatarjoilun kanssa.