Miksi mulle tulee aina neuvolassa olo että pitää olla puolustuskannalla lapseni asioissa?

aina puutelistoja?

aina puutelistoja?

Ovat muuten....

Yleensähän siinä puhutaan pituus-painokäyrästä ja poikasi on siis siinä -20 käyrällä.



Ajattelepa näin:



1. lapsesi ei ole pullukka ylipainoinen

2. lapsesi saattaa olla normaalia pitempi ja siksi paino laahaa (eipä tule ainakaan lyhyt tappi pojasta)

Meillä ainakin on ärsyttävä terveydenhoitaja, joka ei koskaan sano lapsesta mitään hyvää. Nekin asiat, joista äitinä olen ollut erityisen mielissäni, terveydenhoitaja jotenkin latistaa. Sanoo, vaikka että on ihan ikätasoista tms. Paljonko maksais vaivaa tervedyenhoitajalta vähän kehaista jokaista lasta vastaanotolla (aina jotain kehuttavaa löytyy). Jokaiselle vanhemmalle se oma lapsi on kuitenkin niin tärkeä, että hyvälle mielelle tulisi, kun terveydenhoitajakin huomaisi, että lapsi on ihana ja tärkeä ja hirmu hienosti oppinut vaikka jotain.

varten, että huomataan ne ongelmat ja saadaan ne hoitoon, jos on tarve. Tietysti vanhemuuden tukeminen ja muu lässynlää on mukana agendassa, mutta pääsyy on lapsen kehityksen seuraaminen.



Ja hoitsut ilmaisevat asiat omalla tavallaan. Joku kehuu, toinen sanoo vain negatiivisista, se, mistä ei mainita on ok. Such is life.

Jokaiselle vanhemmalle se oma lapsi on kuitenkin niin tärkeä, että hyvälle mielelle tulisi, kun terveydenhoitajakin huomaisi, että lapsi on ihana ja tärkeä ja hirmu hienosti oppinut vaikka jotain.

joka sanoo myös lapsesta/lapselle jotain kivaa kehityksestä. Hän laittaa myös neuvolakorttiin jonkun mukavan asian lapsesta, vaikkei olisi mitenkään oleellinen juttu.

kiva, joka antoi aina positiivista palautetta. Tutki hyvin ja KAtsoi käyrät ja hoisi hommansa asiallisesti. Mutta hänellä oli aina jotain kivaa sanottavaa tyyliin "tyytyväinen vauva, näkee, että äiti hoitaa hyvin" tms. liirumlaarumia. Kummasti se kuitenkin tuntui esikoisen epävarmasta äidistä kivalta.



Muutimme ja täällä onkin toinen systeemi. Käyritä katsotaan ja tutkitaan ja kukaan lapsistamme ei ole pysynyt käyrillä. Aina saan moitteita siitä, että nyt on käyrän yläpuolella tai alapuolella.



Sekin saatiin jotenkin käännettyä negatiiviseksi, että yksi lapsi on verbaalisesti lahjakas ja vastasi siinä kohden ikätasoaan korkeampaa tasoa. Ja oikeastaan kaikki on saatu jotenkin vaikuttamaan sellaiselta, että nyt pitää olla huolissaan kun ei tämä nyt ole ihan normikäyrällä jne..



Merkinnät neuvolakorttiinkin on aina tyyliin "ei yhteistyöhaluinen lapsi". Edellisessä paikassa merkinnät oli "iloinen ja hyvän tuulinen"



Lapset ovat jo koululaisia, vanhimmat jo yläasteella. Hyvin ovat pärjänneet, vaikka eivät käyrillä pysyneet ja piti olla niiiiiiiin huolissaan. Äidillä olisi ehkä ollut parempi mieli jos th.lla olisi ollut joskus jotain positiivista sanottavaa.

kun lapsi ei pysy käyrällä.



Että kyllä se puolustelu voi olla ihan siitä terkastakin kiinni, eikä sun kyvyttömyydestä niellä kaikkea sontaa.

meillä eka terkkari oli ärsyttävä, kutsui neuvolaa jännittävää kaksivuotiasta "vaativaksi lapseksi" (kun itki että ei mene huoneeseen) ja puuttui päivähoitokuvioihin (mieluummin olisi pitänyt viedä pph:lle kuin olla mummolassa). Sekä saivarteli ruokajutuista (vauvalle ei olisi saanut antaa velliä, en tajua miksi)

Mutta sittemmin on terkka vaihtunut, nyt jo toinenkin lapsi tällä uudella käynyt, enkä mistään ole joutunut olemaan puolustuskannalla. Neutraali, ystävällinen, järkevä eli ihanneneuvolatäti!

Meillä on myös th, joka on todella rasittava. (Tai sitten minä en osaa ottaa lapsestani vastaan negatiivista palautetta.) 3-vuotisneuvolassa oli yksi "tehtävä" mitä poika ei suostunut tekemään ja th hermostui täysin. Kirjoitti neuvolakorttiin ainoastaan "Yhteistyö ei nyt onnistunut", vaikka kaikki muut tehtävät poika teki aivan mallikkaasti. Ei jäänyt äidille ainakaan hyvä mieli.