Sisustajaäidit!
Te, joilla on itsellänne kauniisti sisustettu ja siisti koti: miten kestätte sitä, että lapset levittävät omat tavaransa, julisteensa, lelunsa yms. ympäri kotia? Kuinka kestätte sen, että eteinen on röykkiä kenkiä ja hiekkaa ja kukat tallattu kukkapenkissä? Missä toteutette kauneudenkaipuuta?
Kommentit (11)
Meillä asia on ratkaistu sillä, että tavaraa on vähän. Vain tarpeellista ja lapsilla leluja, joilla oikeasti leikitään. Näin siivoaminen on nopeaa, eikä eteinenkään pursu kenkiä, koska niitä ei valtavia määriä ole.
että vähän on kaunista. Kannattaa siis olla vain valikoituja esineitä ja tekstiilejä ja huonekaluja. Kannattaa panostaa suljettavin ovin varustettuihin hyllystöihin ja muihin säilytystiloihin. Silloin siivous on helpompaa. Kaiken lapsiperhemelskeen keskellä mä ainakin kaipaan sellasta tyhjää tilaa ympärilleni, en suurta tavaramäärää vaikka ne tavarat olis kauniitakin.
- esim tänään viisivuotias poika sohotti veskissä pissit lattialla huolimattomuuksissaan, annoin rätin ja neuvoin kuinka tällainen vahinko siivotaan.
- kukat, koristeet, kynttilät sisällä ja ulkona on opetettu että niitä ihaillaan vaan, kaksi vuotias osaa jo kysyä äiti onko tämä koriste saako ottaa?
- kengät jokainen laittaa paikalleen
- lapset ovat mukana jokainen kykyjensä mukaan siivouspäivässä, siinä oppii hyvin pitämään paikat siistinä ja pian vahtivat jo toinen toisiaan esim eilen 9 vuotias sanoi 8 vuotiaalle, hei et mene niihin portaisiin kengät jalassa mä luuttusin ne just tai 5 v kysyi voit sä äiti nyt sanoa mitä mä vielä voisin siivota, pyyhin jo pölyt pianosta.
Kengät laitetaan pienestä pitäen kenkätelineeseen ja kengitä putsataan suurimmat kurat ja hiekat ulkona ja tämäkin opetetaan pienstä pitäen. Pienestä pitäen opetetaan myös, että kukkapenkeissä ei kävellä.
Tätä opettamista kutsutaan kasvatukseksi ja se aloitetaan vauvasta ja on vanhempien tärkein tehtävät ja osoittaa rakkautta lasta kohtaan.
Te, joilla on itsellänne kauniisti sisustettu ja siisti koti: miten kestätte sitä, että lapset levittävät omat tavaransa, julisteensa, lelunsa yms. ympäri kotia? Kuinka kestätte sen, että eteinen on röykkiä kenkiä ja hiekkaa ja kukat tallattu kukkapenkissä? Missä toteutette kauneudenkaipuuta?
Lapset eivät levitä tavaroitaan ympäri kotia. Jos levittävät, paiskaan kaikki levitetyt jätesäkkiin ja jätesäkin vien kellariin.
Eteisessä on koko ajan valmiudessa imuri, jolla jokainen kykenenväinen imuroi hiekkoja pois.
Kukkia meillä ei nyt ole.
ja minä en ole turhan tarkka äiti, mutta ei ole kyllä ikinä ole ongelma ollut kukkapenkkien tallaus. Johdonmukaisesti ja jämäkästi kun lasten kanssa toimii pienestä pitäen, niin äkkiä ne oppivat. Samoin lapsen ripustavat julisteensa omiin huoneisiinsa, ei minnekään muualle. Ei meillä kyllä ole kukaan yrittänytkään.
Olen huomannut, että omaan siisteyden- ja kauneudentarpeeseeni auttaa riittävän iso koti, meillä kahdessa kerroksessa, ja niin, että lapsilla on omat huoneet, ja arkiolohuone oleilua varten, niin että saan rauhassa 'sisustaa' julkisempia tiloja. Pienemmässä talossa tämä ei ollut niin helppoa. Mutta tietysti ymmärrän, ettei se ole kaikille taloudellisesti mahdollista. Mutta näin meillä.
mega sisustettu ole,jotain pientä olen laitellut mutta vastaan nyt siltikkin etä ap:n aloitus kyllä kuulsoti uskomattomalta. vaikka minulla olisi minkälainen röttelö tahansa en antaisi lasten levitellä kenkiä,leluja,talsia kukkia nurin. lelut ainakin opetetaan leikinjälkeen keräämään pois,ennenkuin uutta otetaan tilalle(näin tehdään muuten myös päikyssä,vai luulitteko että hoitajat kerää puolesta?!?)
lapset kyllä levittelevät leluja ympäri asuntoa ja kyllä, vähintäänkin varpaanväleissä ja housunpunteissa tulee joka päivä hiekkaa sisälle, enkä ihan joka päivä ehdi imuroimaan. Ja kyllä, kaipaan nätisti sisustettua kotia ja siisteyttä, mutta KAMOON ÄIDIT, lapset ovat pieniä ja leikkisiä vain niin lyhyen aikaa!!! Antakaa leikkiä jalkojenne juuressa älkääkä pakottako leikkimään vain omaan huoneeseen ainakaan ihan pieniä. Koululaiset sitten asia erikseen.
Onhan se kurjaa, ettei kotona saa tehdä mitään hauskaa vain sen takia, että äidin sisustus kärsii :) (Ja kyllä, meilläkin opetetaan lapsia keräämään lelut aina ennen molempia unia, mutta joskus hyvät leikit saa jäädä olohuoneeseen yöksi levälleen, jos tiedän, että niitä jatketaan heti aamulla.)
Lasten leikeille ja leikkikaluille on omat tilansa. Huoneissa on runsaasti mielenkiintoisia säilytyspaikkoja erilaisille leluille (puusukoita, sinkkiämpäreitä, erikokoisia koreja, hyllyjä yms. kunkin huoneen sisustukseen sopivaa). Näitä on yhdessä lasten kanssa suunniteltu ja he ovat olleet myös mukana toteuttamassa joitain sisustus/säilytysratkaisuja. Lapsilla on myös oma yhteinen leikkitila huoneidensa lisäksi. Sinne he voivat kasata isompia leikkejä, eikä niitä tarvitse kerätä joka ilta pois. Välillä on meidän vanhempien osallistuttava lelujen järjestelytalkoisiin, mutta isommat lapset osaavat jo aika lailla kerätä ja järjestellä itse. Pienestä pitäen ovat osallistuneet järjestelyyn ja siitä on annettu kehuja ja joskus pieniä palkkioita (jätskit tms.). Silti mielestäni vanhempien tulee pienempien kanssa välillä ollakin mukana siivoilemassa, koska eivät he itsekseen opi, miten siivotaan ja järjestellään, vaan tarvitsevat siihen aikuisten ohjausta.
Julisteille ja piirrustuksille on omat paikkansa lasten huoneissa. (Toimivat myös sisustuksellisina ratkaisuina.) Eteisessä on lasten vaatteille ja kengille omat paikkansa ja ylipäätään mahdollisimman runsaasti "piilossa" olevaa säilytystilaa (lipastoja, koreja yms.) Välillä kenkiä kerääntyy eteiseen enemmän, kuin on käytössä (eli mahtuu siististi avokenkätelineeseen) tai lakit ja hanskat saattavat löytyä lattialta. Sitten vain taas porukalla katsellaan ne omille säilytyspaikoilleen "piiloon".
Kukkapenkit ja istutukset saavat olla meillä tyystin rauhassa. Pihalla on myös suunniteltu tilankäyttö siten, että siellä on lasten leikkialue hieman erillään niistä istutuksista, jotka eivät kestäisi lasten leikkejä. Pihaleluille on myös omat paikkansa, mutta ulkona pätee myös se sama sääntö kuin sisällä, että jos lelut ovat leikkialueella, ei niitä joka päivä tarvitse keräillä pois, jos leikki on kesken. Koko pihan alueelle en halua, että lelut leviävät tai jäävät öiksi lojumaan pitkin kiveyksiä/nurmikoita/terasseja, vaikka periaatteessa koko piha onkin lasten leikkikäytössä. Omat lapset osaavat jo varoa niitä paikkoja, joihin en halua jalkapallojen suhahtelevan. Lasten kavereille täytyy joskus sanoa, että siirtyvät leikkeihin varatulle alueelle esim. pallottelemaan.
Sanoisin, että hyvin suunniteltu on tässäkin asiassa puoliksi tehty eli kun kaikelle on omat paikkansa (sekä tavaroille että toiminnoille) ja niistä yhdessä huolehditaan ja pidetään kiinni, niin eipä sekasorto vaivaa. Eli kauneutta ja mm. lasiesineitä ja valkoisia mattoja ja kangassohvat yms. löytyy meillä talosta ja lapset saavat tästä kauneudesta myös nauttia, vaikka eivät olohuoneen sohvalla saakaan syödä tai harrastaa vesivärimaalausta...
Eihän se että on kauniisti sisustettu koti tarkoita että olisi joku siivousfriikki. Meillä koti on kaikkien käytössä, lapset saa elää siellä siinä kuin aikuisetkin. Leikit on joskus olohuoneessa ja leluja ympäriinsä. Eikä se ole mikään kasvatuksen mittari kuten joku täällä filosofoi.
Tajusin nyt, että meidän kodin ongelma on se, että tilaa on liian vähän. Olisi tietysti ihana, jos olisi 2 sisäänkäyntiä, erillinen leikkipiha lapsille, erillinen leikkihuone jne. Pääkaupunkiseudun neliö- ja tonttihinnoilla se nyt vaan ei ole mahdollista.
Pitää yrittää tsempata taas säilytyksen suhteen. Kolmen lapsen perheessä tavaraa vaan tulee meille nopeammin, kuin mitä ehdin laittaa entistä kierrätykseen, joten kaikille tavaroille ei aina ole paikkaa.
Kyllä meillä ollaan johdonmukaisia sen suhteen, että tavarat poikoilleen, kukkia ei tuhota jne. Mutta se ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aikuisen aina vahtimaan, että lapset toimivat, niinkuin käsketään. Ja ainainen naputus siisteydestä ja tappelu julisteiden paikoista yms. alkaa rasittaa...