Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsuudessani tapahtunut hyväksikäyttöä?
14.08.2009 |
Mulla on vasta aikuisiällä tullut vihantunteita omaa isääni kohtaan. En tiedä, mistä ne kumpuavat, mutta olen ruvennut miettimään, että voiko taustalla olla lapsuudessa tapahtunutta hyväksikäyttöä jota en muista? Voiko olla mahdollista?
Lisäksi epäilen isääni oman tyttäreni hyväksikäytöstä :-( Tätä en tietenkään voi mennä päin naamaa hänelle laukomaan, sillä sota syttyisi jos se ei pitäisikään paikkaansa. Hän mm. kun tyttäreni oli n. 1-2 v, halusi aina pestä lapseni pimpin. Itse sanoi noilla sanoilla. Kerran pääsi tän tekemään, sitten sanoin että hänen ei tarvitse sitä tehdä! Siihen loppui se.
Myös tällaista leikkiä hän leikki tyttäreni kanssa. Meni lattialle selälleen makaamaan, nosti jalkansa ylös ja laittoi tytön jalkapohjiensa päälle vatsalleen makaamaan. Sitten pudotti tytön mahallaan omien vehkeidensä päälle.
Viimeisin tempaus on, kun hän halusi ottaa tytön mukaansa kauppaan. Sitten jälkeenpäin kertoi, että kesken automatkan tytölle oli tullut pissahätä ja olivat pysähtyneet tienvarteen pissalle. Tästäkin mulle heräsi ajatus, että mikähän tässäkin oli taustalla?
En tiedä, mulla pyörii nyt nämä ajatukset päässä, ahdistaa, vihani isää kohtaan kasvaa. Miten pitäisi toimia, vai kuvittelenko mielestänne nyt vaan?
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus hypnoosin avullakin on saatu muistoja palaamaan.
Itse pitäisin sitä ennen vaan sivusilmällä huolen, että isäsi ja tyttäresi leikkivät vain valvotusti.
esim ihan yleisellä tasolla aiheesta..? katso tuleeko mitään reaktioita? tai isäsi kanssa yleisesti..
oisin kyllä vähän oudoksunu jos mun isä ois tommosia pesukommentteja sanonut.. :(
kuinka insestistä tuomitaan niin heppoisin perustein, ja kuinka syyttömiä perheidenisiä istuu vankilassa. En uskalla ottaa asiaa hänen kanssaan puheeksi. Hän on heikko ihminen, ja varmaan viimeiseen saakka puolustaisi isääni, sillä ei pysty elämään ilman häntä. Eikä varmaan uskaltaisi kohdata totuutta. Tiedä sitten, mitä hän tietää, mutta ei ole koskaan uskaltanut sanoa ajatuksiaan ääneen.
ap
en varmaankaan antaisi lastani isovanhemman kanssa olemaan, en edes valvotusti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tuolla tavalla itselleenkin uskottelee, ettei koko juttua ole olemassakaan
kuinka insestistä tuomitaan niin heppoisin perustein, ja kuinka syyttömiä perheidenisiä istuu vankilassa. En uskalla ottaa asiaa hänen kanssaan puheeksi. Hän on heikko ihminen, ja varmaan viimeiseen saakka puolustaisi isääni, sillä ei pysty elämään ilman häntä. Eikä varmaan uskaltaisi kohdata totuutta. Tiedä sitten, mitä hän tietää, mutta ei ole koskaan uskaltanut sanoa ajatuksiaan ääneen. ap
Yleensä ihminen kyllä muistaa.
Pimpin pesusta lapselle ei jää traumoja, vaikka sen tekis pedofiili, siis jos tekee sen tavallisesti. Ja tuo leikkikin kuulosti ihan normaalilta nuhjaamiselta. Vai oliko isälläsi kalu pystyssä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sinä haluat uskoa, niin miksi et muistaisi?
olen epäillyt toisinaan samaa omasta isästäni ja lapsuudestani.
Ei ole totta, että jos vain haluaa muistaa niin muistaa. Sellaiset asiat ovat niin pelottavia ja hirveitä, että ihmisen mieli tavallaan suojelee ihmistä sillä että niitä asioita ei pysty muistamaan noin vain. Ja lisäksi niitä ei vaan yksinkertaisesti pysty tuosta vaan onkimaan mielensä syvyyksistä.
Aina kun mulla pyrkii jotain pahoja asioita mieleen niin samalla tulee myös niin fyysinen paha olo, että siinä ei todellaan halua ruvetakkaan muistelemaan, niin pelottavaa se jokin on. Tällaiset voivat aiheuttaa myös rytmihäiriöitä ja vaikka tukehtumisen tunteita jne. Ei kenenkään pitäisi yksinään näitä käydä läpi.
Ota yhteys vaikka ensin terveyskeskuksen psykiatriseen ja sieltä saat lähetteen jollekkin ammatti terapeutille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua kertoa tarkempia yksityiskohtia omasta perheestäni, mutta samantyyppisiä kokemuksia täälläkin. Joudun lähes paniikkiin, jos en esim. itse ehdi mukaan tyttöni vessakäynneille ym.
tuo ei kuulosta oikein luontevalta isoisän käytökseltä, tuollaiset pimpinpesutoiveet ja muut. Kuuntele vaistoasi, luota tuntemuksiisi, suojele lastasi. Jos olet epävarma, ei kai mitään syytöksiä tarvitse ruveta esittämään tai välejä katkaista. Ota etäisyyttä ja huolehdi, ettei isäsi ole koskaan kahden tyttäresi kanssa. Yritä löytää itsellesi keskusteluapua, ehkä jonkin vertaisjärjestönkin tms kautta. Hyvästä terapeutista voisi olla apua, Kelan korvaamaa terapiaa vaan tuskin saat jos et vakavasti oireile ja ole jollain tapaa hoidon piirissä. Jos kykenet itse kustantamaan yksityisesti niin hyvä. Tai sitten hakeudu perheneuvolaan tai terveyskeskuksen kautta psykiatrian poliklinikalle keskustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostavat täysin normaalilta (tietysti leikki pitäisi nähdä, ennen kuin oikeasti tietäisin, mutta meilläkin on pidetty lasta noin ja "lennätetty" siitä vatsan päälle)
"pimpin pesu" taas kuulostaa TODELLA oudolta, tosin en voisi kuvitella oman isäni edes käyttävän tuota sanaa, niin siksi kuulostaa vähän ylioudolta minun korviini.
Lisäyksenä vielä, että esim. Tukinainen voisi olla asiantunteva taho avuksesi. Muistaakseni sivut www.tukinainen.fi tai googlaa tukinainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen ei muista, jos ei halua uskoa.
Mutta sinä haluat uskoa, niin miksi et muistaisi?
Älä jätä lasta kahden isovanhemman kanssa, jollet luota häneen.
Riittää, että joku heittää pienen epäilyksen siemenen ilmoille jostain epämiellyttävästä/ ristiriitaisesta ihmisestä, niin johan alkaa unia ja "muistoja" tulvimaan mielestä.
Itse olen vakaasti sitä mieltä, että se mikä ratkaisee on tämä päivä. Ja se mikä tapahtuu tästä eteenpäin. Voi viettää seuraavat 5 vuotta psykoterapiassa yrittäen muistaa lapsuuttasi tai voit elää tyytyväisenä omaa elämääsi eteenpäin.
Sitten taas jos sulla on oireita, jotka häiritsevät arkea, niin silloin ehdottomasti kannattaa alkaa hoidattamaan itseään.
Mutta kertomasi perusteella en vielä epäilisi mitään.
Voisitko hakeutua jonkun ammattilaisen vastaanotolle ja kertoa tunteistasi?