Eikös tää virikehoito ole aikalailla uus juttu? Mikä on muuttunut? (ov)
Mietin vaan, että ei ennen vanhaan edes 80-90-luvuilla kukaan lapsiaan missään virikehoidoissa pitänyt vai pitikö? Mikä on muuttunut niistä ajoista niin, että nyt virikehoitoa tarvitaan ja osin pidetään täysin tarpeellisena juttuna?
Kommentit (17)
Itsekin olin 90-luvun alussa päiväkodissa, vaikka äiti oli pikkusiskon kanssa kotona. Eikä oo kyllä mitään traumoja mulle jäänyt. Kivaa vaan kun sai uusia kavereita. :)
Vasta vähän aikaa sitten mietin, että miksi tarhassamme oli 2 poikaa, joiden vanhemmat eivät varmasti olleet töissä. Silloin sitä ei tietysti kersan näkökulmasta tullut ajateltua. Nykyään jos näkisin sen näköisiä tarhassa niin olisin lähes varma että ovat virikelapsia.
tässä määrin aiemmin käytetty. Ovatko lapset nykyään vaikeampia ettei niiden kanssa pärjää kotona vai mistä on kyse?
siitä tehtiin vaan subjektiivinen oikeus, etteivät perheet tulisi leimatuiksi, mutta kyllähän nuo virikehoitolaisten ongelmaperheet on nytkin ihan yhtä hyvin tiedossa. Mikään ei siis ole muuttunut.
ei meillä ainakaan ole ongelmaperhe vaikka 3v. menee tarhaan 2-3pvää viikossa kun olen kahden nuoremman sisaruksen kanssa kotona. häntä minä mielestäni tässä ajattelen, pääsee leikkimään muidenkin kanssa kuin "pikkuvauvojen" ja äidin.
Ei olla valmiita menettämään etuja, jotka oli ennen lapsia. Sitten ei jakseta lasten vaativuutta.
Ennenhän päivähoito oli tarveperusteinen, joten jos siellä oli lapsia, joilla vanhemmat kotona, niin se oli tarveperusteinen harkinta.
Laki astui voimaan muistaakseni ihan just lamaa ennen
Sitä ennen oikeus koski muutamia vuosia vain alle 3-vuotiaita. Eli 14 vuotta on aiheesta keskusteltu, silloin alussa ei vaan nettipalstoilla ;) Silloiset lapset ovat nyt vanhempia eivätkä muusta tiedä, joten ottavat omana oikeutenaan.
hoidossa sai olla vanhemman ollessa kotona vain esim. neuvolan lausunnolla, tai lääkärin lausunnolla. Jos jäit työttömäksi niin kuukauden kuluttua menetit hoitopaikan, sama jos jäit äitiysvapaalle.
Hän on kertonut, että silloin sai kodinhoitajan kotiin hoitamaan lapsia, jopa samana päivänä, kun soitti tarpeesta, kun hän oli kipeänä, hänen piti mennä lääkäriin(Joko yksin tai yhden lapsen kera). Kun syntyi kolmas, oli tarjottu jälleen kodinhoitajaa.
Meillä ei siis ollut mitään ongelmia, rahaa riitti ja tukea sukulaisistakin oli. Mutta tietyt kunnan tarjoamat palvelut olivat paljon paremmin kuin mitä tarjotaan esim minulle, joka olen yh. Perhetyöntekijääkään ei yh-ystäväni saa, vaikka on tehnyt itsestään uupumuksen takia lastensuojeluilmoituksia.
oli puhumassa eduskunnassa subjektiivista oikeutta vastaan, koska heidän mielestään päiväkoti ei ole paras paikka varsinkaan alle 3-vuotiaille. Mutta yhden mukana olleen psykiatrin sanoin heidät teilattiin täysin.
Päätös oli siis täysin poliittinen, ei lasten parhaaksi!!! Ja tämä on oikeasti totta.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus säädettiin tasa-arvosyistä. Kun kunnan ei ollut pakko järjestää hoitopaikkaa (kenellekään), niitä ei löytynyt ja hoitopaikka järjestyi vain riittävällä rahalla hoitajan muodossa. Siihen ei teidän lähihoitajan yms. palkat olisi riittäneet tai homma olisi mennyt ihan plus miinus nolla. Kysykää sopivan ikäisiltä isoäideiltä, millaista meno oli aikanaan, ehkä hiukan sivistytte.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus säädettiin tasa-arvosyistä. Kun kunnan ei ollut pakko järjestää hoitopaikkaa (kenellekään), niitä ei löytynyt ja hoitopaikka järjestyi vain riittävällä rahalla hoitajan muodossa. Siihen ei teidän lähihoitajan yms. palkat olisi riittäneet tai homma olisi mennyt ihan plus miinus nolla. Kysykää sopivan ikäisiltä isoäideiltä, millaista meno oli aikanaan, ehkä hiukan sivistytte.
Tällä päätöksellä ei tosiaankaan ole mitään tekemistä LAPSEN edun kanssa. Ne vanhemmat, jotka eivät haluakaan hoitaa lapsiaan, ovat vaan antaneet itsensä ymmärtää asian olevan niin :-(
Subjektiivinen päivähoito-oikeus säädettiin tasa-arvosyistä. Kun kunnan ei ollut pakko järjestää hoitopaikkaa (kenellekään), niitä ei löytynyt ja hoitopaikka järjestyi vain riittävällä rahalla hoitajan muodossa. Siihen ei teidän lähihoitajan yms. palkat olisi riittäneet tai homma olisi mennyt ihan plus miinus nolla. Kysykää sopivan ikäisiltä isoäideiltä, millaista meno oli aikanaan, ehkä hiukan sivistytte.
Tällä päätöksellä ei tosiaankaan ole mitään tekemistä LAPSEN edun kanssa. Ne vanhemmat, jotka eivät haluakaan hoitaa lapsiaan, ovat vaan antaneet itsensä ymmärtää asian olevan niin :-(
Subjektiivinen päivähoito-oikeus säädettiin tasa-arvosyistä. Kun kunnan ei ollut pakko järjestää hoitopaikkaa (kenellekään), niitä ei löytynyt ja hoitopaikka järjestyi vain riittävällä rahalla hoitajan muodossa. Siihen ei teidän lähihoitajan yms. palkat olisi riittäneet tai homma olisi mennyt ihan plus miinus nolla. Kysykää sopivan ikäisiltä isoäideiltä, millaista meno oli aikanaan, ehkä hiukan sivistytte.
Tällä päätöksellä ei tosiaankaan ole mitään tekemistä LAPSEN edun kanssa. Ne vanhemmat, jotka eivät haluakaan hoitaa lapsiaan, ovat vaan antaneet itsensä ymmärtää asian olevan niin :-(
Itsekin olin 90-luvun alussa päiväkodissa, vaikka äiti oli pikkusiskon kanssa kotona. Eikä oo kyllä mitään traumoja mulle jäänyt. Kivaa vaan kun sai uusia kavereita. :)
siitä tehtiin vaan subjektiivinen oikeus, etteivät perheet tulisi leimatuiksi, mutta kyllähän nuo virikehoitolaisten ongelmaperheet on nytkin ihan yhtä hyvin tiedossa. Mikään ei siis ole muuttunut.