Suunniteltu sektio! Positiivisia kokemuksia?

Luin juuri tänään vanhoja päiväkirjojani ja uskomatonta, miten hyvin olen toipunut sektioista, heti samana päivänä pystyyn, ei pahoja haavakipuja ja kolmen vuorokauden kuluttua hyväkuntoisena kotiin. Oletan, että suunniteltu sektio menee yleensä helpommin kuin hätäsektio ja riskit pienemmät.



Toki noissa kahdessa sektiossa on onni ollut mukana, ne ovat sairaalan henkilökunnankin mukaan oikein malliesimerkkejä hyvin onnistuneesta sektiosta ja äidin hyvästä toipumisesta, välttämättä kolmas sektioni ei tule menemään yhtä hyvin. Itselläni kuitenkin siis vaan positiivista sanottavaa!

tehdään puudutuksessa ja viilto on pieni ja jää mulla ainakin karvoituksen alle.



Samana päivänä olin pystyssä ja toivuin hyvin. Tosi iisi toimenpide. Mulla sektio perätilan takia, seuraavan synnytin normaalisti.

perätilan takia. Se kävi nopeasti ja helposti, mutta jälkikivut olivat hirvittävät, vessassakäynti tuskaa ja haava pitkään kipeä. Huhhuh. Pääsin eka kerran kotoa liikenteeseen 2 viikon kuluttua ja silloinkin nousi kauppareissulla kylmä hiki pintaan. Sairaalassa sain tosi hyvin kipulääkettä, kotona ei enää ollutkaan niin tehokkaita.



Toisaalta maito nousi ihan normaalisti ja perhehuoneessa oli mukava tutustua uuteen tulokkaaseen yhdessä mieheni kanssa (sektion jälkeen ollaan pidempään sairaalassa, yleensä). Vauvakin oli söpö ja sileäihoinen, toisin kuin alateitse syntyneet (jos jotain positiivista haetaan).

Mulla ei synnytyskokemusta, eikä hätäsektiota, mutta suunniteltu sektio tehtiin perätilan ja ahtaan lantioni takia.

Itse tapahtuma oli todella rauhallinen (mitä tuskin hätäsektio on!) ja ihan positiivinen kokemus.

Ja eikös hätäsektiossa se viilto tule pystyyn, suunnitellussa poikittain, eli paranee kai helpommin. Vertailukohdetta ei mulla tosin ole, mutta melko helpoksi koin paranemisen.



Eka vrk en voinut edes asentoa vaihtaa sängyssä, toka vrk pystyin liikkumaan jos oli tarpeeksi kipulääkettä, sitten se alkoi pikkuhiljaa tasaantua. Viidentenä päivänä päästiin kotiin. Pari viikkoa olin senverran kipeä että joka liike piti harkita, mutta pystyi kuitenkin suunnitellusti liikkumaan ihan hyvin kotona melko normaalit jutut. Vähän haava meinasi tulehtua, mutta basibactilla saatiin kuriin.



Ainoat negatiiviset asiat on, että imetys oli todella vaikeaa kun ei saanut hyvää asentoa tai edes pystynyt itse asettamaan lasta rinnalle. Ja se ettei saanut kokea synnytystä. Kun mun kohdalla se on niin etten ehkä ikinä voi, on niin epätavallisen ahdas lantio ettei suositella jos paino yhtään ylittää 3kg. Ja toki mä suosituksia sitten uskon, lapsen terveys on etusijalla.

Jos siinäkään nyt mitään positiivista on. Mä toivuin sektioista nopeasti, mutta silti hitaammin kuin synnytyksistä.

Ensimmäinen lapsi alakautta, toinen suunnitellulla sektiolla.



Tiesin syntymäpäivän kuukauden aikaisemmin, joten esikoisen hoitojärjestelyt oli helppo hoitaa :).



Leikkauksessa kaikki meni täydellisesti. Ihana henkilökunta, vauvaa näytettiin heti (oli 10 pisteen täydellinen vauva, kun ei ollut joutunut ahtamaan itseään alakautta ulos) ja pääsin pian isän ja vauvan kanssa heräämöön.



En tarvinnut kipulääkkeitä, vaan olin pystyssä samana iltana lyhyesti (ei saanut vielä lähteä kävelemään). Vauvan hoidin toisesta päivästä alkaen itse, ekana päivänä isä/hoitaja nosti vauvan syömään.



Imetys sujui heti hyvin, maito nousi tismalleen samalla tavalla kuin esikoisestakin.



Kotona ei mitään ongelmia, piti oikein muistaa, että 5 viikkoon ei saa nostaa mitään vauvaa lukuunottamatta.



Oli upeaa, kun alapää ei ollut kipeänä, ja toivuin kaiken kaikkiaan nopeammin kuin alatiesynnytyksestä!

Useimmilla haava varmasti kipeä melko pitkäänkin. Kuten kai kaikki leikkaushaavat?



Mulla takana suunniteltu sektio (perätilan takia) ja alatiesynnytys. Molemmissa hyvät ja huonot puolensa. Sektiossa lähinnä se jälkikipu, itse toimitus oli nopea ja "helppo", sain vauvan heti syliini ja maito nousi normaalisti. Vauvan kanssa nukuin ekan yön sylikkäin, kun en pystynyt silloin sängystä nousemaan saati asentoa vaihtamaan. Mutta imetys sujui hyvin ja saatiinpa olla viekukkain heti =)



Hoitajat hoiti vauvan vaipanvaihdot silloin ihan alussa. Seuraavana päivänä nousin jo itsekin pystyyn.

Minullekin on tehty hätäsektio, ja se oli melkoinen koettelemus. Suunnitellussa sektiossa ei mennä lainkaan synnytyssaliin, vaan suoraan leikkaukseen. Ympärillä pyörii useita ihmisiä. Leikkauksen jälkeen mennään toipumaan, ja kun puudutus on lakannut jaloista, viedään sängyllä osastolle. Vauvan saa viereen aika pian.

jos jollain olisi vielä kerrottavaa..

riittävällä kipulääkityksellä kivut pysyvät täysin poissa. En kokenut olevani yhtään huonommassa kunnossa kuin renkaan päällä istuvat alatiesynnyttäneet.

Jännitin etukäteen ihan hirveesti, mutta leikkaus meni hyvin ja toipuminen paremmin kuin osasin kuvitella. Leikkauspäivänä sain jotain vahvoja kipulääkkeitä, mutta kävin jo itse vessassa. Seuraavasta päivästä alkaen Buranalla ja Panadolilla ja mitään kipuja ei juurikaan ollut. Ainoa mikä oli tosi hankalaa, oli sängylle makuulle meneminen ja siitä nouseminen.



Neljän päivän päästä kotiin, eikä mitään kipulääkitystä enää silloin!

olin pidempään kipeä, toisella kertaa kaikki sujui loistavasti. En ollut kipeä kuin leikkauspäivän ajan, seuraavana päivänä itse ylös, suihkuun ja vauvaa hoitamaan, sitä seuraavana kotiin... ;) Tsemppiä, kaikki sujuu hyvin tällä kertaa varmasti. ja ennenkaikkea tunnelma rauhallinen ja hallittu kokonaisuus verrattuna ensimmäiseen. Kannattaa opetella ylösnousu oikein ja syödä säännöllisesti buranaa pari vkoa, niin ei kipuja tunne.