Lohutusruno itsemurhan tehneen vanhemmlle

" Niinkuin aalto uittaa aallon yli valtameren,

niin mekin selviydymme,toinen toistamme tukien "



Voimia ja osanotto suruunne...





Tässä yksi joka tuli mieleeni!

mutta en laittaisi tuota ehdotusta. Se "toinen toistamme"-kohta voi loukatakin, koska kukaan perheen ulkopuolinen ei ole kokenut yhtä kamalaa menetystä kuin he, eli ette ole samalla viivalla. En tiedä, selitinkö ymmärrettävästi.

Minusta runo ehdoituksessa ei olekkaan kysymys siitä ollaanko samalla viivalla vaan siitä,että tässä elämässä on hetki jolloin kortin laittaja tukee heitä...ja joskus taas hetki jolloin asia on toisinpäin.



Siinä minusta ilmaistaan,että "olemme täällä olemassa jos tarvitsette" tms.



Tosin voit olla ihan oikeassakin,en osannut ajatellakkaan asiaa noin...

Että em runo oli minun ehdottamani.



T. R

muistaako kukaan miten se menee? se missä sanotaan että "tein purjeet, mutta tuulille en mahtanut mitään" tms.

Tuon lisäksi minkä ensin laitoin...



Missä taivas ja meri kohtaa, minne aalto ja tuuli käy, minne aurinko nouseva hohtaa, siellä kaikki kerran toisensa kohtaa.



On raskasta luopua rakkaimmastaan, vaikka tietää: hetkeksi ainoastaan

Lähetin lapseni elämään

kuin laivan merelle.

Ompelin purjeet,

neuvoin väylät

parhaan taitoni mukaan

-mutta tuulille

en voinut mitään.



Minusta tämä taas on aavistuksen korni tähän tilanteeseen...makuasia.



T. taas R

tämä käy minusta hyvin: Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti. Ei se iäks sammu, ken elämästä lähti. Nuku tähti helmassa päivän.

Palaa kynttilä hiljalleen,

ilta pimenee.

Tuska kaivaa rintaa,

koskee, kirvelee.

Kuun valolta lohtua pyydän,

auta poloista.

Yksinäistä kulkijaa,

muiden joukossa.

Suljen silmät kostuneet

ja yhteen käteni liitän.

Pyydän rauhaa sydämeen

kirjoita siihen vain ihan yksinkertaieseti ja suroaan että "otamme osaa suruunne".



Kaikki runot ovat enemmä ntai vähemmän korneja...

On laiva valmiina lähtöön

"On laiva valmiina lähtöön 
se kaukomaille käy 
missä taivaalla illan tullen 
ei pohjan tähteä näy 
 
Kun nousee purjeet purren 
ja köydet irrotetaan 
käymme ystävä armas surren 
sua jäämme me kaipailemaan 
 
Me tiedämme että sä lähdet 
vain koska muuta et voi 
ja me toivomme että nyt sulle 
pian taas laulu onnesta soi 
 
Me kanssasi riemuita saimme 
ja katsella maailmaa 
monta ihmettä näytit sä meille 
jotka nyt meitä lohduttaa saa 
 
Ja jollet sä luoksemme tulla 
vois milloinkaan uudestaan 
niin kuitenkin sydämissämme 
sua vain aina muistellaan "
(Peppi Pitkätossun lähtölaulu, Arja Koriseva) 

mitä päätit kirjoittaa korttiin?

runon vai vain suruvalittelun?



t. R

tai lähetä pelkkä osanotto, mutta älä ainakaan mitään näennäisosaaottavaa sikermää, kun ei se oikeasti lohduta vaan on vain julkeaa esittää ymmärtävänsä kun ei ymmärrä.

on niin makuasia, etten laittaisi mitään. Esim. tuo Eino Leinon värssy kuulostaa ihan jonkun alakoululaisen tuotokselta..tiedän toki, että Eino Leino on suuri nero jne. mutta silti. En osaa samaistua tilanteeseen, mutta jos jaksaa reagoida surunvalitteluihin, niin ei niistä ainakaan pitäisi tulla huonommalle tuulelle.