Poikien kaverisuhteista,

huomiota vai eikö vain kiinnosta?

Meillä 11v. poika ja kaverikuviot menee niin että saatetaan sopia jopa viikkoa aikasemmin nämä "alkamiset". Eikä se näytä näitä poikia haittaavan jos kaveri sanoo että ei nyt voi alkaa kun tämmönen systeemi on koko kaveriporukalla. Välillä kyllä pelataan isommallakin porukalla esim koulun kentällä palloa.

Olen jopa miettinyt, ovatko jutut yhdessä leikkivistä poikaporukoista vain urbaanilegenda :-)



Meillä 8v. poika leikkii aina vain yhden kaverin kanssa kerrallaan, ja jos jostain joukkoon liittyy muita, porukka hajoaa aina kahden pojan pareiksi tai jos poikia on kolme, yksi pojista on "ulkojäsen" joka pikkuhiljaa ajautuu ulos leikistä.



Olen ajatellut, että kyse on ehkä siitä, että eri kavereiden kanssa tehdään eri juttuja, ja isossa porukassa on vaikea pitää kaikki tyytyväisinä.

saman, meillä 9 v poika ja menee melkein paremmin sisarusten (itse on keskimmäinen) ja näiden kavereiden kanssa isommassa porukassa. Pojillakin tuntuu tosiaan nuo kaveriporukkakuviot muuttuneen. Vaikka on niitäkin hetkiä, kun yhden kaverin kanssa näperretään esim. legoja. Ja minusta tuntuu, että tuollaisiin leikkihetkiinkin on nykyisin vaikeampi löytää kaveria. Minusta on mukava, että on joskus porukassa pelailua, silloin tällöin voi olla koneellakin ja sitten olisi myös leikkejä kun poika niistäkin tykkää, eikä vain "oleskelua".

Olen huomannut oman pojan kaveriporukoissa, että joku on tosiaan aina se paras kaveri, kenestä ollaan mustasukkaisia ja kenen kanssa on ihan erityiset jutut. Pojat leikkivät meidän pihassa porukallakin ja siinä ei läheskään aina sen bestiksen kanssa, mutta jälkeenpäin oma poika saattaa jutella kuinka ville on sanonut, että leikkii mieluummin meidän pojan kanssa kuin pertun kanssa ja perttu sanoo, että leikitään huomenna kahdestaan eikä pyydetä villeä mukaan. :/ Tämä siis siitä huolimatta, että ovat viettäneet juuri kivan iltapäivän ja leikit sujuneet kaikilla hienosti.

poikien kaverikuvioihin? Eli esim. käskettekö ottamaan mukaan leikkeihin ns. kolmannen pyörän, ohjailetteko lastanne soittelemaan välillä eri kavereille jne. Siinä vaiheessa viimeistään vanhemmatkin varmaankin heräävät (kuten minä nyt), kun omasta pojasta tulee se kolmas pyörä. AP.

Yritetään opettaa lapsille, että voi leikkiä erilaisissa kokoonpanoissa (ettei aina vaan sen yhden kanssa), ja jos joku vaikuttaa yksinäiseltä, sitä voisi pyytää mukaan leikkiin.



Mutta toisaalta puutumme aktiivisemmin vain kaikkein räikeimpiin juttuihin, kuten tahalliseen ulosjättämiseen jne, lasten kaverisuhteissakin pitää olla "ilmaa", että saavat itse luoda sitä porukkaa ja leikkiä sellaiseksi kuin haluavat.



Meidän lapset on siis vielä sen verran nuoria, että ovat tuossa silmien alla pihapiirissä ja naapurin lasten kotona leikkimässä. Aikuiskontrolli on vielä aika vahva. :)

Meillä on aktiivinen poika joka näyttää olevan kaveriporukassa ilmeisen tykätty. Useimmiten kavereita löytyy jos ei oman luokan pojista niin sitten rinnakkaisluokan. t. 3

Minä olen neuvonut, että voi kysyä siltä, jonka kanssa on jo yhdessä, sopiiko, että otetaan myös X mukaan.

Minusta jos on jo uden kaverin kanssa yhdessä olosta sopinut, ei ole mitään syytä automaattisesti kutsua kaikkia muita soittelijoita mukaan.



Taustalla: omalle lapselle on käynyt joskus niinkin, että kaveri A hakee puistoon, ja lähtevät sinne yhdessä. Puistoon tulee sattumalta kaveri B, A ja B päättävätkin alkaa yhdessä jonkun homman, johon oma lapsi ei sopinut mukaan ja tämä palasi kotiin harmissaan.

Tuossa tilanteessa on voinut olla, että omaa lastani ei vain kiinnostanut A:n ja B:n kehittämä uusi leikki, mutta hän myös ymmärsi tilanteen hölmöyden, että oli lähtenyt puistoon A:n pyynnöstä ja koki tulleensa ohitetuksi.

Meidän poika on usein juuri se kolmas pyörä tai sitten kokonaan ulkopuolinen. Valittaa usein, että kaverit on varattu. Se oli sen kanssa jne. Koulumatkoillekaan ei löydy seuraa, kun toiset kaverit menevät jonkun tietyn kanssa...

Aiemmin luulin minäkin, että pojat ovat porukassa, mutta nyt nnäitä kirjoituksia lukiessa täytyy kai muuttaa käsityksiä.

Näin oli koko ekan luokan ja jatkuu vielä nyt kesälläkin. Se toisaalta johtuu osittain siitä, että olemme vanhempina aktiivisesti aina kutsuneet kaksi kaveria meille ja he vastavuoroisesti aina mun pojan ja sen toisen. Eli nyt kesällä poika on melkein koko ajan leikkinyt samojen kahden muun pojan kanssa. Koulussakin olivat tiivis kolmikko, tosin usein joukossa oli muutama muukin.



Mä kyllä olen nähnyt ettei pojilla ole ainakaan täälläpäin ollut bestiksiä! Mutta kai tässäkin on eroja sitten? Mun pojalla ei ainakaan bestistä ole, viihtyy tosin parhaiten just näiden kahden kanssa joita tapailee usein.



Joskus harvoin täällä voi käydä yksikin kaveri ja silloin leikit ovat mielestäni niitä parhaita. Rakentelevat legoilla tai leikkivät muita mielikuvitusleikkejä. Jos ovat isompi ryhmä tulee helpommin kinaa tai alkavat tehdä jotain kiellettyä.

Ymmärrän kyllä, melutaso nousee silloin liikaa, ja riehunta alkaa. Ulkona leikkivät mielellään porukassa, ja pienetkin sisarukset pääsevät silloin mukaan.



Niin, poikani on nyt 8v.