Kumpi oikeassa? Mielipiteitä kaipaan... riita mieheni kanssa.

Joiden vanhempien töistä riippuen yhteiset PERHEillat voivat olla harvinaisia. Kyllä voi ihan kohteliaasti (vaikka sitten isälleen) sanoa että nyt on muuta, sopiiko huomenna?

jos tässä jutussa appiukon sijasta olisikin anoppi joka ilmoittaa tulevansa kohta kylään, olisi vastaukset varmasti hyvin erilaisia ja ap saisi enemmän ymmärrystä osakseen..



jos ette usko niin lukekaapa vaikka lukuisia anoppi ketjuja ja kommentteja siihen kun anoppi tekee tämän tyyppisiä yllätysvierailuja =)

Pahalta nimittäin kuulostavat nuo "mies ei ikinä" ja "mies aina".

ihan varmasti!



Uskon että miehesi on (ainakin sisimmässään) huomannut tossukkana olonsa suhteessa isään. Itse tiedän, että vaatii ihan äärettömän suuria käydä aikuisena vastustamaan omaa dominoivaa vanhempaa. Se voi tuntua ulkopuolisesta (ja sinä ap siis et ole ulkopuolinen, eli en tarkoita sinua!) pieneltä muutokselta: "itsenäisty nyt vihdoin hyvä mies/nainen, sullahan on oma perhekin!" mutta kun on vähitellen kasvanut tottelemaan kaikissa tilanteissa kyselemättä, vastarintaan nouseminen on älyttömän iso juttu.



Ja tämän selostuksen jälkeen totean vain, että miehesi liiallinen suuttumusreaktio kertonee juuri tuosta ahdistuksesta. Vaimo vihjaa (viattomasti ja muun asian kohdalla) kipeään kohtaan, johon tietää että pitäisi puuttua mutta uskallus ja sisu eivät vielä ylety. Tulee nurkkaan ajettu olo eikä kommunikaatio enää pelaa.



Tämä siis minun tulkintani. Luuletko, että voisi olla kyse tällaisesta? Sinähän tunnet miestäsi paremmin.

Kulttuuri on juuri tätä. Kaikilla on oma pieni perheensä. Ei puhettakaan esim. Venäjän tai Ranskan perheestä, johon siis kuuluu koko suku, ja hyvällä mäihällä vielä kaveritkin.

Miksi appia & anoppia ei voinut ottaa mukaan illanviettoon? Siis ilman mitään turhaa mökötystä siinä välissä?? Perhettähän nekin on.

Kuukautiset???



Anppiukko käy kuinka usein? Lättyjä voit paistaa vaikka joka ilta. Oma on valintasi tehdä niitä kahdesti vuodessa.

ole sovun etsiminen, vaan sen selvittäminen kuka oli väärässä ja oikeassa ja syyllinen.

Olkoon, että oli suunnitelma, mutta helpostihan sitä voi muuttaa yllätysvierailun takia, jos haluaa. Minä olisin ilahtunut, kun tulisi lisää porukkaa lettukesteille.



Eri asia on, jos appivanhemmat pukkaa jatkuvasti yllätysvierailulle - aina ei tietysti kannata joustaa ja siinä tapauksessa on miehesi asia pistää vanhemmilleen rajat.

Ymmärrän hyvin että suututtaa kun et selvästikään pidä appivanhemmistasi ja olit suunnitellut ihan toisenlaisen illan. Mutta oikeesti lettuja voi paistaa milloin vain - rehellinen vastaus kysymykseen "onko teillä suunnitelmia illaksi?" oli teidän tapauksessa että ei mitään kummempaa. Pitäisin kyllä tosi outona ja töykeänä, jos kysyisin joltakulta, sopiiko tulla kylään ja hän vastaisi "ei tänään, koska aiomme olla paistaa lettuja oman perheen kesken".



Tuo että miehesi suuttui noin pahasti... mahtoiko olla eka kerta kun huomautat appiukon vierailuista? Se on sentään miehesi isä, hänelle läheinen ja rakas ihminen. Jos vähän väliä moitit häntä, en ihmettele että mies alkaa olla varpaillaan aiheesta. Omankin perheen kesken olisi hyvä noudattaa tiettyä kohteliaisuutta ja ottaa toisen tunteet huomioon. Ja olla puuttumatta henk. koht. asioihin, joista toinen ei ehkä halua puhua.



Ja hei, minä en kestä omaa appiukkoani lainkaan! Mutta olen opetellut pitämään mölyt mahassani ja korkeintaan vähän huumorilla päivittelemään jälkeenpäin tämän sanomisia. Lisäksi olen ottanut tavaksi minimoida hienovaraisesti tapaamiset. En esim. käy mökillä yhtä aikaa heidän kanssaan kuin kerran pari vuodessa - muulloin mies menee lasten kanssa ja minulla on "muuta menoa". Mutta en kertaakaan ole haukkunut miehelle hännen isäänsä tai käynyt analysoimaan heidän suhdettaan. Eikä mieskään luojan kiitos ole minun äiti-suhteeseeni puuttunut.

(näillä antamillasi tiedoilla). Kyse ei ollut siitä, että olisitte sopineet miehesi kanssa LÄHTEVÄNNE johonkin perheenä tai viettävänne esim. romanttisen ja eroottisen kahdenkeskisen illan miehen kanssa tai muuta vastaavaa, jonka appiukon kyläily konkreettisesti pilaa ja peruuttaa.

Kyse oli illasta omassa kodissa oman perheen kesken. Miksi ihmeessä appiukon vierailu vaikuttaisi siihen mitenkään? - Perhettähän hänkin on, ja kuten sanoit, lettukestit menivät ihan kivasti isommallakin porukalla.



Meillä ainakin - jos oltaisiin sovittu, että tehdään lettuja illalla ja saunotaan - varmaan vaan ilahduttaisiin puolin ja toisin, jos joku läheinen liittyisi seuraan. Ehkä miehellesi ei tullut mieleenkään, että appiukon kyläily jotenkin sulkisi pois ja pilaisi teidän suunnitelmanne. Miksi tulisikaan?

Ja pelkästään oman perheen keskenhän voi olla mikä ilta tahansa.



Meillä ainakin olisi ihan ilmoitusluonteinen asia ja vain kivaa, että illalliselle tai lettupöytään liittyy spontaani sukulainen, ystävä tai kummi. Väännetään sitten vain vähän isompi lettutaikina.



Mites jos käännettäisiin aloituksesi miehen subjektiivisen kokemuksen kautta nähdyksi:

Vaimo aina valittaa ja harmistuu mitä omituisemmista asioista. Vaikuttaa siltä, että vaimo ei pidä isästäni ja tämän seura on hänelle vastenmielistä.

Eilen oltiin sovittu, että paistetaan lättyjä ja saunotaan, odotin iltaa ja kutsuin isänikin seuraan kun hän soitti. Vaimo sitten - tapansa mukaan - alkoi valittaa ja näki ongelmana sen, että isänikin tulee seuraan. En ymmärrä: en ollut perumassa suunnitelmiamme ja odotin todella perheen yhteistä lettu- ja saunailtaa. Miten ihmeessa vaimo voi AINA pilata mukavan tunnelman ja nähdä ongelmia kaikessa. Ihan kuin en olisikaan halunnut viettää iltaa heidän kanssa tai olisin jotenkin pyörtänyt sopimuksemme...Minähän vain kutsuin isänikin pöytään.

Ööh, siis niin kuin mitä sellaisia suunnitelmia teillä oli, jotka sulkevat pois appiukon kyläilyn tai tekevät illasta huonon kyläilyillan?



Päin vastoin, eikö lettujenpaistoilta, jolloin on sovittu, että ollaan ihan rauhassa kotosalla, ole mitä mainioin kyläilyilta sukulaisille? (Vrt. esim. ilta, jolloin on sovittu, että pestään talon katto tai käydään kaupungilla ostoksilla tai toisen vanhemman pitää tehdä töitä tms.)

Jos minä olisin sopinut miehen kanssa, että illalla saunotaan ja tehdään lettuja, ja sukulainen soittaisi ja kysyisi, käykö kyläily, ei minulle tulisi mieleenkään sanoa, että "ei ole paras mahdollinen ilta, meillä on suunnitelmia". Pikemminkin tulisi mieleen sanoa, että "Soititpa hyvään aikaan, olemme juuri lämmittämässä saunan ja aikeissa tehdä lettuja. Tervetuloa!"



Haloo, ap, löysää vähän sitä nutturaa.

Näinhän se on, toinen näkee asian toisin ja toinen toisin. Taustoja meidän eiliselle kinalle on monia ja niitä en tässä enempää pui, kiitos kuitenkin kaikille näkemyksistänne. En tietenkään itsekään ole pyhimys ja aina oikeassa ;)



Yritän taas itse muistaa olla hiljaa appiukostani. Se useimmiten onnistuu ja kaikki menee hyvin. Kyllä me mieheni kanssa tästäkin selviämme, keskustelu on jo avattu ja anteeksi pyydetty puolin ja toisin.

Ap

Miehesi reagoi sanomiseesi aivan liian jyrkästi, jos kerran vain mainitsit asiasta. Toisaalta itsekin reagoit liian jyrkästi, ehkä olisi ollut hankalaa tässä kohdassa miehesi sanoa eettä teillä on muuta.



Sopikaa riita ja jatkossa puutu appiukon ja miehesi suhteeseen sitten kun kyseessä on isompi asia.

Olet kiukutteleva kakara sinäkin. Tilanteen mukaan eletään ja elämässä pitää varautua yllätyksiin ja niin että suunnitelmat muuttuu.



Nuo teidän suunnitelmat oli arkisia asioita ja ne voi tehdä minä viikonloppuna tahansa, ette peruneet matkaa tms. jolloin suuttumuksesi olisi ollut aiheellinen.

että miestäsikin suututtaa se, ettei hän osaa pitää rajoja isälleen. Siksi mökötys ja lentävät aterimet. Olette siis samalla puolella. Eri asia sitten on, myöntääkö mies tämän ja pystyykö hän tekemään asialle mitään.

M.O.T. Eli ihan oikein tulkitsee lakia ulkomaalaisvirastokin ;)

kaikkia vastaajia. Siis jos me oltaisiin PERHE iltaa suunniteltu miehen kanssa, niin tietenkin mua harmittaisi jos siihen yhtäkkiä muitakin tulisi. Tuntuu siltä että oikeasti ap:n mies on isänsä "tossunalla". Mistä ei sitten noin vain tullakaan pois. Ja kun kerran on sovittu että pitävät perheillan. Ja sitten se appiukko pölähtää paikalle ja ilman että mies olisi voinut sanoa että tulisitko vaikka huomenna? Ihan samalla lailla se vieras voi tulla jonakin toisena päivänä. Ellei sitten matkaa ole monta sataa kilometriä.

Ja sitten kun kaikki täällä toitottaa sitä että niitä lettuja pystyy paistamaan muulloinkin, no tietenkin voi! Mutta ap aloituksessaan kirjoitti että "Lettukestit meni ihan mukavasti vieraiden ollessa mukana, siinä ei ongelmia."

Eli häntä ei varmaan haitannut se?!

illalla kyläilemään, kysymme aina toisiltamme mitä mieltä toinen on asiasta. Siis meillä käy molempien ystäviä "pyörähtämässä" useinkin, mutta jos joku/jotkut ovat tulossa kylään,eli useammaksi tunniksi,on minun mielestäni oikein kysyä siihen myös toisen mielipide.



Ap:n mies ilmeisesti vain ilmoitti puhelimessa isällensä,että juu passaa,tulkaa vain.



Joten kyllä minä ainakin ymmärrän ap:n kiukun.

# 4 Olen niin samaa mieltä kanssasi! Suomalaiset hankaloitavat omaa elmäänsä kun eivät laskee perheeseen muita kun oman miehen/vaimon ja lapset. Huh, joskus AP, sinäkin olet vanha, ja lapset eivät ehkä halua sinua itseleen kylään....koska oli suunitelmissa sauna ja lettujen paisto...no huh huh....MIKSI? Eli APlle oma vastaukseni-sinun pitäisi joustaa enemmän, ja aina olla valmiina ottaa isovanhemmat kylään....Miehesi reaktio ei ehkä ollut paras, mutta täytyy ymmärtää, että hän on paineen alla. Keskustelkaa!

Eikö suunnitelmia olisi voinut siirtää seuraavaan iltaan ja nauttia sinä iltana appiukon vierailusta. Olisi ollut kahdelle iltaa hauskaa ohjelmaa ja kaikki olisivat olleet tyytyväisiä.