Miten oppii hyväksymään itsensä?
Onko kellään kokemusta aiheesta? Itse vertailen itseäni jatkuvasti muihin, vaikka oma olemus ei ole kuitenkaan pahimmasta päästä. Olen perus kivannäköinen, vartalo nyt ei ole huippu, mutta en ole lihavakaan, kiinnitän huomiota pukeutumiseeni, meikkaan, hiukset on laitettu ym. Silti olen äärettömän epävarma itsestäni ja olemuksestani. Pelkään, että kaikki arvostelevat koko ajan. Seksikin on yhtä tuskaa, pelkään että mieheni pitää minua vastenmielisenä.
Yritän puhua itselleni järkeä, mutta nämä ajatukset tulevat aina vain esille. Jos ajattelen itsestäni positiivisesti, siihen tulee aina se "mutta".
Kommentit (9)
nini olen erittäin hyvä ja en ainakaan huonompi kuin muut. Ajattele että "Antakaas mulle tietä, täältä minä tulen".
-käynti pohjalla
-minulle oikea elämänkatsomus
-upea parisuhde
saa viimeistään arvot kohdalleen (jos ei hajoa niiden alle).
Ymmärrys siitä, että kaikki ihmiset ovat ihan samassa asemassa, ei _kukaan_ toista täydellisempi.
vaikka tämä luterilainen maailma niin uskookin.
Kovat pettymykset/kokemukset saattaavat thdä ihmisestä katkeran ja lannistaa.
Mitä paremmin kykenee välttämään kriisejä, sitä paremmat mahdollisuudet elämän hallintaan ja itse tyytyväisyyteen ovat.
suosiolla unohtaa. Sisäisen haukkujaäänen kanssa ei kannata ruveta väittelemään. Sen tarkoitus on vain haukkua, ei sillä ole mitään oikeaa asiaa. Jos siivoat paljon, se haukkuu tuhlatusta ajasta. Jos siivoat vähän, saat haukut laiskottelusta.
Kun ikävä, ahdistava ajatus itsestä tulee, lopeta järkeily ja ohita puolustusmekanismismisi: rupea kuuntelmaan itseäsi hyväksyvästi. Hyväksy paha olo. Totea sen olemassaolo. Kuulosta itseäsi, miltä tuntuu kun minulla on tämä ajatus ja tämä paha olo. Miltä tuntuu vatsassa, miltä tuntuu kurkussa. Hyväksy, että tunnet niin. Hyväksy kaikki ajatukset mitä tulee (saatat yllättyä. Jos itkettää itke, jos ahdistaa, anna ahtistuksen tulla. Se on vain tunne, se ei voi tehdä pahaa, se on aina oikeassa ja se lantuu hetken päästä. Yllättävän tehokasta.
sano että voi kun minä tein tuon ja tuon hienosti, voi kun osasin keittää hyvin nuo kanamunat jne. kaikesta kehu itseäsi niin huomaat kuinka se alkaa tehoamaan pikkuhiljaa.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2009 klo 15:30"]
vaikka tämä luterilainen maailma niin uskookin.
Kovat pettymykset/kokemukset saattaavat thdä ihmisestä katkeran ja lannistaa.
Mitä paremmin kykenee välttämään kriisejä, sitä paremmat mahdollisuudet elämän hallintaan ja itse tyytyväisyyteen ovat.
[/quote]
jaa. Mutta entä, jos niitä ei pysty välttämään? Miten sitten? Jos ne kriisit ei johdu itsestä?
[quote author="Vierailija" time="03.07.2009 klo 15:34"]suosiolla unohtaa. Sisäisen haukkujaäänen kanssa ei kannata ruveta väittelemään. Sen tarkoitus on vain haukkua, ei sillä ole mitään oikeaa asiaa. Jos siivoat paljon, se haukkuu tuhlatusta ajasta. Jos siivoat vähän, saat haukut laiskottelusta.
Kun ikävä, ahdistava ajatus itsestä tulee, lopeta järkeily ja ohita puolustusmekanismismisi: rupea kuuntelmaan itseäsi hyväksyvästi. Hyväksy paha olo. Totea sen olemassaolo. Kuulosta itseäsi, miltä tuntuu kun minulla on tämä ajatus ja tämä paha olo. Miltä tuntuu vatsassa, miltä tuntuu kurkussa. Hyväksy, että tunnet niin. Hyväksy kaikki ajatukset mitä tulee (saatat yllättyä. Jos itkettää itke, jos ahdistaa, anna ahtistuksen tulla. Se on vain tunne, se ei voi tehdä pahaa, se on aina oikeassa ja se lantuu hetken päästä. Yllättävän tehokasta.
[/quote] itse olen sitä mieltä että ahdistus voi johtaa vaikkapa junan alle menemiseen. Se ei välttämättä laannu puolessa tunnissa. Se voi kestää vuosia. Se on tunne joka voi tappaa.
nini olen erittäin hyvä ja en ainakaan huonompi kuin muut. "Antakaa mulle tietä, täälät minä tulen".