Mistä vertaistukea uskonnottomille perheille?

mutta sellaiselle olisi varmasti kysyntää. Siis sellaiselle kiihkottomalle palstalle jossa ei heti leimaudu vapaa-ajattelijahihhuliksi ;)

tarkoitatko esim. suvivirttä, uskonnonopetusta jne?

Erityisesti päiväkodin ja koulun käytänteet aiheuttavat päänvaivaa

Suomessa on uskonnonvapaus, joka takaa sen, että lasta(kaan) ei voi pakottaa osallistumaan uskonnon harjoittamiseen ja hän saa osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Toisaalta lapsella on oikeus siihen, että häntä ei syrjitä (ei edes vanhempien uskonnottomuuden vuoksi).



Onkin vaikea päättää, miten menetellä esimerkiksi seurakunnan järjestämien viikottaisten päivänavausten kanssa, joihin sisältyy selvää uskonnon harjoittamista (rukoukset, virret). Uskonnonvapauden näkökulmasta on perusteltua, että uskonnottoman perheen lapsi ei osallistu tällaisiin tilaisuuksiin. Toisaalta äitinä joutuu pohtimaan myös sitä, kokeeko lapsi tulevansa syrjityksi, jos hänet eristetään joka viikko muista lapsista.



Tampereella päivänavauksista on keskusteltu enemmänkin:

http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8031&It…

tiukkapipoista kun ei saa edes aamunavauksiin osallistua! ei voi muuta sanoa kuin, että onpa teidänkin lapsilla ankea lapsuus

tiukkapipoista kun ei saa edes aamunavauksiin osallistua! ei voi muuta sanoa kuin, että onpa teidänkin lapsilla ankea lapsuus

muistan kuinka no aamunavaukset oli ala-asteella kiusallisia. Opettaja katsoi murhaavasti kun en ristinyt käsiäni jne. Lukion uskonnolliset aamunavaukset olivat punainen vaate, aivan uskomatonta että sellaista roskaa puhutaan jo melkein aikuisille ihmisille. Ja kun aamunavaus tulee keskusradiosta siitä on aika vaikea kieltäytyä.

Miksei aamunavauksissa voi puhua tärkeistä asioista ilman uskonnollista näkökulmaa? Mikä ihme siinä on että kouluissa on pakko opettaa lapsille satuja, voitte vanhemmat hoitaa uskontokasvatuksen ihan hyvin kotona.

ja tarhan pikkukirkkoihin ja koulujen juhliin. Sittenhän voitte kotona yhdessä keskustella asioista. Me emme kuulu kirkkoon, tai mihinkään muuhunkaan uskonnolliseen yhteisöön, eikä lapsiamme ole kastettu.Toivottovasti saavat kuitenkin jatkossa kiihkottoman opetuksen erilaisista uskonnoista, jotta voivat sitten valita oman uskomuksensa. Kotona on sitten käyty keskustelua, että isä ja äiti eivät usko kyseisiin asioihin.

ja tarhan pikkukirkkoihin ja koulujen juhliin. Sittenhän voitte kotona yhdessä keskustella asioista. Me emme kuulu kirkkoon, tai mihinkään muuhunkaan uskonnolliseen yhteisöön, eikä lapsiamme ole kastettu.Toivottovasti saavat kuitenkin jatkossa kiihkottoman opetuksen erilaisista uskonnoista, jotta voivat sitten valita oman uskomuksensa. Kotona on sitten käyty keskustelua, että isä ja äiti eivät usko kyseisiin asioihin.

kristinuskoahan siellä opetetaan (yläasteella käydään muut valtauskonnot pikaisesti läpi) ja kiihkottomuus on ikävä kyllä täysin riippuvaista opettajasta.

Vahva oman identiteetin hakeminen ja elämänkatsomuksen korostaminen kuuluu tuohon ikään. Kyllä se siitä helpottaa kun vähän vanhenet. :) Ei tarvii niin mustavalkoisesti suhtautua elämään.

tiukkapipoista kun ei saa edes aamunavauksiin osallistua! ei voi muuta sanoa kuin, että onpa teidänkin lapsilla ankea lapsuus

muistan kuinka no aamunavaukset oli ala-asteella kiusallisia. Opettaja katsoi murhaavasti kun en ristinyt käsiäni jne. Lukion uskonnolliset aamunavaukset olivat punainen vaate, aivan uskomatonta että sellaista roskaa puhutaan jo melkein aikuisille ihmisille. Ja kun aamunavaus tulee keskusradiosta siitä on aika vaikea kieltäytyä.

Miksei aamunavauksissa voi puhua tärkeistä asioista ilman uskonnollista näkökulmaa? Mikä ihme siinä on että kouluissa on pakko opettaa lapsille satuja, voitte vanhemmat hoitaa uskontokasvatuksen ihan hyvin kotona.

kerron lapselle, että se taivaan isä on vähän niinkuin joulupukki, sellainen mukava satujuttu.

kerron lapselle, että se taivaan isä on vähän niinkuin joulupukki, sellainen mukava satujuttu.

Lopeta samantien elokuvienkin katsominen. Satujahan nekin on. Mitenkähän se lapsi nyt osaa erottaa todellisuuden ja sadun välillä? Varmaan, vink, vink, äidin ja isän kypsän suhtautumisen myötä.

Joku tässä sinun logiikassasi nyt tökkii. Ehkä tämä onkin uskon asia. Kyllä sillä lapsella on oikeus tietää, että kuuntelee satuja.

kerron lapselle, että se taivaan isä on vähän niinkuin joulupukki, sellainen mukava satujuttu.

Lopeta samantien elokuvienkin katsominen. Satujahan nekin on. Mitenkähän se lapsi nyt osaa erottaa todellisuuden ja sadun välillä? Varmaan, vink, vink, äidin ja isän kypsän suhtautumisen myötä.

Miten itse suhtautuisit, jos lapsellesi kerrottaisiin kerran viikossa koulun tilaisuudessa, että Jumalaa ei ole olemassa tai että jumala onkin ihan toisenlainen olento kuin mitä itse uskot?



Niin kauan kuin maassa on uskonnonvapaus, kaikki ihmiset eivät koskaan tule uskomaan vain yhdellä tavalla. Silti eri tavalla ajattelevien ihmisten tulisi pystyä elämään yhdessä. Kaikkien oikeutta uskoa tai olla uskomatta tulisi kunnioittaa, niin kauan kuin noudatetaan maan lakeja.



Tällä hetkellä Suomessa on vielä enemmistö kristittyjä, mutta tulevaisuudessa täällä saattaa olla enemmän vaikkapa islaminuskoisia. Pitäisikö Suomessa silloin opettaa yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa uuden enemmistön mukaisesti kaikille?

Joku tässä sinun logiikassasi nyt tökkii. Ehkä tämä onkin uskon asia. Kyllä sillä lapsella on oikeus tietää, että kuuntelee satuja.

kerron lapselle, että se taivaan isä on vähän niinkuin joulupukki, sellainen mukava satujuttu.

Lopeta samantien elokuvienkin katsominen. Satujahan nekin on. Mitenkähän se lapsi nyt osaa erottaa todellisuuden ja sadun välillä? Varmaan, vink, vink, äidin ja isän kypsän suhtautumisen myötä.

mihin uskoa ja miten uskoa vai uskoakko ollenkaan. Siinä ei paljon yksi aamunavaus lapsen maailmaa silloin järkytä :)

kulttuuria. Miksi siitä pitäisi tehdä joku mörkö?

olen toki kertonut että minä en usko moisiin hööpötyksiin jumalasta jne. mutta kertonut myös tahtoni että lapsi vasta aikuisena päättäisi itse uskoakko vai ei.. koska moni aikuinenkin näihin asioihin uskoo, niin mikäs minä olen väittämään heidän olevan väärässä.. kaiki me uskotaan kai johonkin. minä siihen et jumala on tosi hyvä satu.