Reuma(ko) minuun iski...? Apua!!
Mulla on todettu 2005 tutkimuksissa reumaan altistava geeni ja suvussa on paljon reumaa (äiti,isoveli,mummi jne)
Sairastin tuolloin 2005 parvorokon niin että reumageenin takia jäykistyin kolmeksi päivää kokonaan ja siitä lähtien oikea polvi on jäykistellyt silloin tällöin.
Sain kuopuksen tuossa muutama kk sitten ja sen jälkeen oikea korva on puutunut silloin tällöin ja samoin oikea käsi.
Nyt meillä on jyllännyt muutama flunssa peräjälkeen ja lisäksi muita ylimääräisiä stressin aiheuttajia on ollut ja tänä aamuna se oli "iskenyt",oikean käden sormet on aivan sairaan kipeät,eivät taivu ja etusormen alaosa kämmeneen asti sattuu. Mistään ei ole apua.
Soitan huomenna tk mut mitä sanon "Luulen,et mulla on reuma"?? Vai....? Miten saisin asiallista kohtelua ja ne uskomaan??
t: Asennevamma tk:ta kohtaan(ko)
Kommentit (7)
Tossukat nyhveröasiakkaat ehkä jäävät joskus epähuomiossa vähän paitsioon, mutta niinhän se aina elämässä on.
Suomalaista lääkäritoimintaa, tyypillisimmillään. Vuosia ulkomailla eläneenä ei ollut helppoa tottua siihen, että Suomessa on kaikkea hoitoa vaatimalla vaadittava, sillä tuskin kukaan ei ole oikeasti kiinnostunut potilaan auttamisesta. Onnenpeliä, minkälaiseen tk:een ja lääkärille joutuu, joku ei ota mitään tosissaan tai sitte voi käydä säkä ja lääkäri miettiikin oikeasti voisiko joku muukin kuin burana auttaa.
Huomasin saman kun kävin saksassa kello 1 yöllä sairaalassa ärhäkän virtsatietulehduksen takia. Jonoa 5 minuuttia ja paikalla urologi, jolle annoin heti näytteen ja joka katsoi rakon ja munuaiset ultralla. Tätä ei ole koskaan Suomessa tehty, jotkut eivät edes halua näytettä.
Jäin tuijottamaan suu auki kun lääkäri kysyi josko haluan antibioottien lisäksi jotain kipuun. En edes tiennyt, että virtsikseen voi saada kipulääkkeitä!
siis ohimenevää, ei välttämättä reumaa.
Mene vaan tk:een, ottavat testit.
Itse sain reumadiagnoosin hyvin "helposti", heti tuli lähete reumatologille kun sormet ei taipuneet ja kämmenselkä oli turvoksissa.
kun on raskaana,mutta helposti roihahtaa synnytyksen jälkeen. Jos on sukurasite ja tuollaiset oireet ehdottaisin minäkin tarkempia tutkimuksia.
Hoito on helpompaa mitä aikaisemmin reumapeikon saa kiinni :)
Toivottavasti et saa reumadg:a vaan olisi jotain ohimenevää.Toisaalta kyllä se elämä hymyilee vaikka olisi sairaampikin ;D
Muista kertoa kaikki ja ole "vaativa" asiakas", pidä pintasi!
t.Reumaatikkoäiti vm 76 (lapset 01 ja 02,kolmas toiveissa)
sellaiset ovat vittumaisia eivätkä saa mitään ainakaan enempää kuin mukavat ja ystävälliset asiakkaatkaan. Päinvastoin.
Tossukat nyhveröasiakkaat ehkä jäävät joskus epähuomiossa vähän paitsioon, mutta niinhän se aina elämässä on.
T. lääkäri
P.S. Reumadiagnoosi nyt ei ole mistään asenteesta kiinni. Se niveltulehdus joko on tai ei ole, ja jos on, sen selvittelyt kyllä tehdään kunnolla. Reuman diagnosointi ja hoidon aloitushan on joka tapauksessa erikoissairaanhoidon tehtävä, joten turhaan siellä tk:ssa meuhkaat. Reaktiivinen artriitti ei yleensä tule etusormeen. Jos tuo aloituksesi kuvaus pitää paikkansa ja etenkin jos labroissa jotain näkyy, eiköhän tuo tuosta lähde aika nopeasti selviämään.
tarkoitan,että uskaltaa kysyä tutkimusten perään eikä pidä lääkäriä jumalana.On meinaan kokemusta,että väsyneet lääkärit eivät jaksa ottaa tosissaan kaikkea ja ohittavat valitukset.Se,että tyytyy "ota buranaa ja tarkkaile tilannetta" lauseeseen ei aina ole hyvästä.
Mukava saa toki olla, mutta jos haluaa selvittää itseään koskevia asioita ei ole pelkkää vittumaisuutta...
Eikös sieltä tk:sta pidä saada lähete jatkotutkimuksia varten.Eihän sairaalaan voi kävellä tuosta noin vain.
Taitaa olla edellinen lääkäri meiltä tk:sta se josta meinaan tehdä valituksen...Aiheestakin vielä...Katos kyllä ne potilaatkin joskus tietävät jotain ainakin jos on sairastanut jo päälle parikymmentä vuotta- ei siinä itseään täynnä olevien kloppien kannata hyppiä silmille...
t.reumaäiti
Tossukat nyhveröasiakkaat ehkä jäävät joskus epähuomiossa vähän paitsioon, mutta niinhän se aina elämässä on.
Suomalaista lääkäritoimintaa, tyypillisimmillään.
Vuosia ulkomailla eläneenä ei ollut helppoa tottua siihen, että Suomessa on kaikkea hoitoa vaatimalla vaadittava, sillä tuskin kukaan ei ole oikeasti kiinnostunut potilaan auttamisesta.
Onnenpeliä, minkälaiseen tk:een ja lääkärille joutuu, joku ei ota mitään tosissaan tai sitte voi käydä säkä ja lääkäri miettiikin oikeasti voisiko joku muukin kuin burana auttaa.
Ehditkö soittaa, saitko ajan? nro 3 utelee