Miten pärjätä sellaisen ihmisen kanssa, joka on sokea omalle toiminnalleen?

Onhan noita taktiikoita paljonkin, eräänlaista manipulaatiota. Mutta pitäisi tietää vähän yksityiskohtaisemmin, minkälaisesta asiasta on kyse. Yleensä helpointa on vain vältellä ko. ihmisen seuraa.

Välttely on hyvä kyllä.

Tuo sokeus on ihan kaikessa omassa toiminnassa, kun tuntuu kuvittelevan, etteivät muut huomaa. Eli jos töissä menee vahingossa jotain pientä rikki, niin piilottaa sen hajonneen jutun jonnekin nurkkaan ja kävelee vihellellen pois. Sitten ihmettelee, että mistä muut ovat hänelle näreissään, eihän hän tehnyt mitään. Eli vahvaa vastuun välttelyä.

Juuri tuo oman osuuden kieltäminen asioihin, ja usein tilanne on se, että muut ovat tympääntyneitä jostain hänen tekemisestään, ja vastaus on aina sama, että enhän minä tehnyt mitään.

Yritän olla mahdollisimman vähän tekemisissä eli vain silloin kun on pakko (kyseessä lähisukulainen). Ei hänen kanssa kyllä pärjää vaan ihan sietämätöntä on kaikki asioiden hoitaminen. Yritän pysyä tyynenä ja olla provosoitumatta vaikka kuinka ärsyttäisi. On turhaa yrittää puhua hänelle järkeä tai yrittää saada häntä näkemään oman käytöksensä realistisesti - sitä on kyllä yritetty eri keinoin vuosikymmenestä toiseen huonolla menestyksellä.

Eli:

1. Älä ole tekemisissä.

2. Jos on pakko olla tekemisissä, ole mahdollisimman neutraali.

Kyllä nauratti tänään sisäisesti yhden toimisto-Pirjon (en tiedä hänen nimeään, menköön yleisnimityksenä) käytös. Samassa toimistokerroksessa on kahden eri organisaation väkeä, ja tämä toimisto-Pirjo on nyt tunkenut syömään toisen organisaation taukotilassa, kun "eihän se haittaa". Samalla arvostelee taukotilan siisteyttä. Joo, ei ole kovin siisti, mutta rouva valkotukka voi ihan siivota, jos ei kelpaa. Toki se on tämän meidän organisaation vastuulla, ei hänen ylhäisyytensä taukotilapummin.

Voisi ottaa asiakseen valittaa omalle organisaatiolleen taukotilan puutteesta, mutta on varmaan liian pelkuri.