Teinin äitinä arki vie voimat ja halu katoaa tuttua?
Ajattelin jakaa ajatuksen, joka osui yllättävän lähelle omaa arkea. Teinin äitinä tuntuu usein, että parisuhteessa kaikki energia menee selviytymiseen: aikataulut, huolet, väsymys. Ei ihme, jos läheisyys ja seksi jäävät taka-alalle.
Luin juurikin artikkelin, jossa puhuttiin siitä, ettei halun katoaminen tarkoita rakkauden loppumista. Monilla halu ei enää syty itsestään, vaan vasta rauhasta, kosketuksesta ja turvallisesta ilmapiiristä ilman paineita. Tämä selitti paljon. Pienikin läheisyys ilman odotuksia voi kuulemma olla alku jollekin enemmän.
Artikkelissa oli myös ajatus, joka jäi mieleen: joskus ei kannata kysyä miksi et halua, vaan mikä auttaisi sinua rentoutumaan. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta arjessa yllättävän vaikealta.
Jos aihe koskettaa, niin tämä avasi ainakin mun ajattelua:
https://hotlips.fi/a312/pariskunnan-seksielama-arjessa-miksi-halu-katoa…
Olisi kiva kuulla, onko muilla teini-ikäisten vanhemmilla samoja fiiliksiä ja onko jotain pientä, mikä on auttanut tuomaan läheisyyttä takaisin. 💛
Kommentit (16)
Kaipa siinä auttaisi se, että teinin äiti ei kokisi vetävänsä sitä raskasta taakkaa pääosin yksin. Henkinen läheisyys, tunneyhteys.
Miten se teini vielä voimia vie? Siinäiässähän jo osaavat toimia itse, syödä ja peseytyä.
Kelvottomia ovat nykyajan naiset, -60 luvulla kolme tai useampi lapsi oli perheissä tavallista ja silti äidit olivat kuumia pakkauksia.
Kyllä, helpoin ja nopein keino pilata elämänsä on lisääntyä. Mutta omia valintoja...
Älkää tehkö niitä lapsia. Mitä saatte lapsista? Työtä, huolta, rahanmenoa. Eikä se lopu niiden aikuistumiseen. Itsellä kaksi, tiedän mistä puhun. Kun tekee lapsia, aina on olemassa sellainenkin riski, että lapsi menehtyy ennen sinua. Seuraus: Elämä pilalla. Syntyy pahasti vammaisena, tai vammautuu. Seuraus: Elämä piloilla. Sekaantuu huumeisiin: Elämä pilalla. Ja vaikka kaikki menisi suht hyvin, niin huolehdit hautaan saakka niistä. Naisilla hormonit saavat näitä ärsyttäviä kää piöitä hommaamaan. Hoitakoot naiset sitten nämä teinitkin, ja huolehtikoot samalla seksistä, jottei miehen tarvitse lähteä sitä muualta hakemaan. Miehillä kun nämä hormonit keskittyvät enemmän siihen lapsen tekoon kuin niiden hoitamiseen. Paras olisi, kun hommaisitte koiran lapsien sijaan. On sitten tonni kuussa käyttää johonkin muuhun. Ja aikaa sitä muuta tehdä. Kyllä ihminen on tyhmä.
Kun tulee ero tai syntyy vaikkapa vammainen lapsi, mies häviää välittömästi ja äidillehän ne lapset jää. Isän pitää nääs päästä vapaasti paneskelemaan muita heti. Näin se menee ihan aina, ja poikkeus vaan vahvistaa säännön.
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö niitä lapsia. Mitä saatte lapsista? Työtä, huolta, rahanmenoa. Eikä se lopu niiden aikuistumiseen. Itsellä kaksi, tiedän mistä puhun. Kun tekee lapsia, aina on olemassa sellainenkin riski, että lapsi menehtyy ennen sinua. Seuraus: Elämä pilalla. Syntyy pahasti vammaisena, tai vammautuu. Seuraus: Elämä piloilla. Sekaantuu huumeisiin: Elämä pilalla. Ja vaikka kaikki menisi suht hyvin, niin huolehdit hautaan saakka niistä. Naisilla hormonit saavat näitä ärsyttäviä kää piöitä hommaamaan. Hoitakoot naiset sitten nämä teinitkin, ja huolehtikoot samalla seksistä, jottei miehen tarvitse lähteä sitä muualta hakemaan. Miehillä kun nämä hormonit keskittyvät enemmän siihen lapsen tekoon kuin niiden hoitamiseen. Paras olisi, kun hommaisitte koiran lapsien sijaan. On sitten tonni kuussa käyttää johonkin muuhun. Ja aikaa sitä muuta tehdä. Kyllä ihminen on tyhmä.
------------------------------------
Ymmärrän, että kirjoitat omasta kokemuksesta ja selvästi aika raskaista tunteista käsin. Vanhemmuus on työtä, huolta ja rahaa vievää siitä ei varmaan kukaan täällä ole eri mieltä. Myös riskit ovat todellisia, ja ne pelottavat monia vanhempia ihan joka päivä.
Mutta se, että elämässä on riskejä, ei tee valinnoista automaattisesti tyhmiä. Kaikki merkityksellinen elämässä sisältää haavoittuvuutta: parisuhteet, rakkaus, lapset, jopa se, että kiintyy toiseen ihmiseen tai eläimeen. Se, että voi sattua, ei tarkoita että kaikki on pilalla.
Monille lapset eivät ole ärsyttäviä kääpiöitä, vaan ihmisiä, joiden kanssa elämä saa myös syvyyttä, merkitystä ja iloa vaikka samalla huolta. Se ei tee toisten valinnasta oikeaa tai väärää, vaan erilaista.
Ja tuo ajatus, että naiset hoitakoot lapset ja miehet vain lapsen teon se kuulostaa enemmän pettymykseltä tai katkeruudelta kuin biologialta. Moni mies hoitaa, kantaa vastuuta ja rakastaa lapsiaan ihan täysillä. Ja moni nainen ei halua lapsia ollenkaan eikä sekään tee heistä huonompia.
Koira on hieno valinta joillekin. Lapset toisille. Molemmat voivat olla hyviä elämiä.
Ehkä tärkeintä olisi hyväksyä, että kaikki eivät elä samalla tavalla, eikä toisten elämänvalinnat ole hyökkäys omaa kohtaan.
Itsellä teini, joka on hyvin itsenäinen. Vanhempien tehtävä on lähinnä pitää yllä turvallinen tukikohta kotona ja olla läsnä tarvittaessa. Parisuhteen haasteet eivät oikeastaan liity häneen millään tapaa.
Katsokaa nyt mitä tahansa vaikka telkusta; aina on vain nainen ja lapset, ei miestä lähimaillakaan!
Vierailija kirjoitti:
Kaipa siinä auttaisi se, että teinin äiti ei kokisi vetävänsä sitä raskasta taakkaa pääosin yksin. Henkinen läheisyys, tunneyhteys.
Omakohtaisesta kokemuksesta sanoisin, että äiti voi kokea ihan mitä vaan. Välttämättä se ei perustu todellisuuteen. Henkinen yhteys ei muodostu, vaikka mies kuinka yrittäisi, koska naista ei kiinnosta kuin puhelin.
Mulla on kaksi teiniä kotona ja yksi on muuttanut pois. Oon ehkä päässyt helpolla murrosiän jutuissa mutta ei mulla ole mitään vaikeuksia ollut eikä nytkään. Seksihaluja on jatkuvasti ja muukin jaksaminen täysin kunnossa ja teen pitkää päivää myös töissä psyykkisesti todella vaikeasti oireilevien nuorten kanssa. Toki on välillä ollut jotain ongelmia lasten kaa, mutta ne ei ole mua kuormittanut ja niistä on päässyt yli.
Kyllä ne on äidit jotka yksin lapsista huolehtivat eron jälkeen, joka muuta väittää on valehtelija!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, helpoin ja nopein keino pilata elämänsä on lisääntyä. Mutta omia valintoja...
Tämä on valitettavan totta. Ei ole vielä auennut tässä kuuden vuoden aikana, mikä tässä lapsiperhe-elämässä on se suuri onni ja autuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipa siinä auttaisi se, että teinin äiti ei kokisi vetävänsä sitä raskasta taakkaa pääosin yksin. Henkinen läheisyys, tunneyhteys.
Omakohtaisesta kokemuksesta sanoisin, että äiti voi kokea ihan mitä vaan. Välttämättä se ei perustu todellisuuteen. Henkinen yhteys ei muodostu, vaikka mies kuinka yrittäisi, koska naista ei kiinnosta kuin puhelin.
Valitettavasti tämä on myös minun kokemus
Suhteen avaaminen ja polyamoria auttaa. Kannattaa kokeilla.