Mitä murretta vasta suomea oppineiden on vaikein ymmärtää

Savoa nyt ei ymmärrä syntyperäinen suomalainenkaan ellei ole siihen tottunut. Kamalaa murretta. Joku raumankieli on siihen verrattuna helppoa.

https://www.rytkonen.net/?p=423

Vierailija kirjoitti:

Veikkaisin Rauman murretta, sitä on vaikea ymmärtää välillä ihan syntyperäisenä suomalaisena. Ylipäätään kaikkea sellaista, mitä ei ole tottunut kuulemaan.

Nimenomaan vanha Rauman murre, jota Nortimo käytti, on vaikeaa ymmärtää. Ruotsin kielen taito kyllä auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Savoa. Eihän siitä ota tolkkua erkkikään. 

Kyllä erkki oli tolokun immeinen.

Kyl klaplak nät lak o, ko o vaa nät klaplak.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Savoa. Eihän siitä ota tolkkua erkkikään.  Savon murtehia puhutaan kuitehi vanhastaan noin satan tuhannen  neliökilsametrin alalla, savoa liennee siksi montaa lajia, enämpi ja vähempi korvaahelliviä.. Lappajärvellehhi on savolaisuus puskeunna. onpa siellä Savola sukunimistä yleisin (ainakin tumppi.com-sivun listalla vuodelta 2017)

 

Etelä-Pohjanmaan savolaiskiilassa puhuttu murre on luultavasti yksi helpoimmista murteista ymmärtää, koska se on vahvasti sekoitus itä- ja länsimurteita eli toisin sanoen lähellä kirjakieltä.

mimmotteilu ja simmotteilu ovat kyllä syljettäviä lounaismurteiden piirteitä. Kernaammin omaksuisin puheeseeni vaikkapa sanan "siintä" sekä pitkät konssonantit sanoissa, vaikkapa vitammiinit ja viellä (jotka otaksun kymenlaaksossa suosituiksi) . Siintän tai jopa siinttän olenkin huomannut olevan pakjon kieliystävällismmän sanan kuin täkäläisen oululaisen siitän tai siittän.

Yksinäni kun paljon höpöttelen niin sekoittelen monia murteita keskenään. Tahdonhan ilakoida siintä että aika lailla kai mikä tahansa murre voi kuin voikin alkaa miellyttää sekä suuta ja korvaa kun sitä vaan aikansa puhuu ja kuulee.

Laiskalle väärä-suomelle, kuten ketäilylle ja liian paljon harjoitetulle mitäilylle ja mikäilylle taas en lämpiä yhtään, koska herää oitis suuttumus ja tarve korjata vääriltä tuntuvia sanavalintoja, t: oulupoika 42

Kyllä vaikkapa tubettaja Muunneldun totuuden raumalaiseksi veikkaamaani puhetta on helppo ymmärtää kun se soljuu hänestä ponnisteluitta ja mietiskelyittä. Se jopa miellyttää kumpaakin oululaiskorvaani. Jotain hinnerjokelaista vaiks-pronominiä  taas en pysty sulattamaan maailman parhaimmalla tohollakaan.

Tulleet muuten ovat tutuiksi Suomen vanhatkin kunnat, kun intouduin tossaja eilen tekemään kolmeen kertaan Jetpunkin kuntavisan, kussa piti kirjottaa kolmessa vartissa kaikki net 548 kuntaa kutka olivat itsenäisesti toiminnassa vuonna 1960. 

Harmittavasti jäi hintsun vajaaksi suoritukseni joka kerta kun kaksi tai kolme kuntaa unhottui joka kerta, enimmäkseen jotain etelä- ja lounarannikon kuntia. Koitin myös vuoden 1935 kartassa olleet 601 kuntaa 50 minuutissa naputella, jäi kolmenkymmenen kunnan päähän tuosta määrästä

Keski-Suomen murre on parasta. Eivät lyhennä sanoja eivätkä töksäyttele eikä läntinen umpimielisyys kuulu sillai, että kuulijan pitäisi ymmärtää sanomatta eikä toisaalta ole itämurteiden outoksia, kuten vuolautta, kieroutta, huumoria ja itse koko ajan puhuessa luotuja sanoja. 

Kiuruvetisen sällin kanssa olen kylvöseimmenten ostelun aikaan monestikin raatannut phonelimitse ja mikäs hätä sitä nopiaa holopatusta  kuunnellessa olisi ollutkaan, mutta  ku piti keskittyä ymmärtämään ja koettaa ehtiä kuulla kaikki, niin oli se vähän hikevää menoa. Alati hääty olla tarkkana ettei menis vain mikään ensiarvoisen tärkeä viesti sivu korvan. Olen kuullut myös verkkaisempaan tahtiin puhuttua kiuruvettä (en meinaa Pottukoiraa, vaan enoni vaimoa) ja se oli aivan käypän kuuloista ja käyttökelpoa

Mitteepä höpäjät?

Vierailija kirjoitti:

Keski-Suomen murre on parasta. Eivät lyhennä sanoja eivätkä töksäyttele eikä läntinen umpimielisyys kuulu sillai, että kuulijan pitäisi ymmärtää sanomatta eikä toisaalta ole itämurteiden outoksia, kuten vuolautta, kieroutta, huumoria ja itse koko ajan puhuessa luotuja sanoja. 

Simo Salminen ja Spetehän taisivat jotain umpimielisiä hämäläisiä veljeksiä esittää ammoin ketsissä, kussa toinen lekotti pedissä, heinä suussa lapatossut  jalassa ja toinen kumaroi pöyrän ääressä, ehkä leuku tahi tikari kopran silmässä. pakisivat perin verkkaan eivätkä kuulumisiaan paljon ilmoitelleetkaan toisillensa. 

Simoltahan se taisikin luonnistua hyvin kun on hän syntyjään vanajalainen

Olisiko -Perä-Pohjolan murre -h-kirjaimineen hankalaa ainakin syntyperäinen helsinkiläinen sanoi minulle, kun ihmettelin, miksei hän vastaa minulle, hän totesi ettei ymmärrä puoliakaan, mitä puhun.

Virolaiset/eestiläiset ymmärtää hyvin Lounais-Suomen murteita, kuten Turun ja Rauman seutujen murteita ja vastavuoroisesti varsinaissuomalainen/eteläsatakuntalainen oppii viron kielen helpommin kuin itäsuomalainen. On jopa joitakin tunnistettavia yhteneväisiä sanojakin. 

Vierailija kirjoitti:

Kiuruvetisen sällin kanssa olen kylvöseimmenten ostelun aikaan monestikin raatannut phonelimitse ja mikäs hätä sitä nopiaa holopatusta  kuunnellessa olisi ollutkaan, mutta  ku piti keskittyä ymmärtämään ja koettaa ehtiä kuulla kaikki, niin oli se vähän hikevää menoa. Alati hääty olla tarkkana ettei menis vain mikään ensiarvoisen tärkeä viesti sivu korvan. Olen kuullut myös verkkaisempaan tahtiin puhuttua kiuruvettä (en meinaa Pottukoiraa, vaan enoni vaimoa) ja se oli aivan käypän kuuloista ja käyttökelpoa

Voisitko pysyä aiheessa äläkä trollata

Vierailija kirjoitti:

Olisiko -Perä-Pohjolan murre -h-kirjaimineen hankalaa ainakin syntyperäinen helsinkiläinen sanoi minulle, kun ihmettelin, miksei hän vastaa minulle, hän totesi ettei ymmärrä puoliakaan, mitä puhun.

Siinä missä hesakki sortuu aahan, siinä rovakki hoohon ja haminalainen ännään. Hesarovakkihaminakki voisihi lausua: Itavallassa syöhään ruinsleipää