Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tarkoittaa paatunut? Siis ihan alkujaan?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntö lienee, että ensin sanalla on konkreettinen merkitys ja sitten sille kehittyy abstrakti, ikään kuin vertauskuvallinen merkitys. Esimerkiksi verbi ymmärtää on alun perin merkinnyt ympyröimistä. Asian tajuaminen on ikään kuin kykyä ympyröidä se mielessään. Paatumisen konkreettinen merkitys on ollut kivettyminen, karaistuminen. Nykyään sitä käytetään vain vertauskuvallisesti eli kuvaamaan tunteiden kivettymistä tai puuttumista.
Tarkoitatko, että jostakin tulee paatuessa kuin paasi? Ihan järkeenkäypä selitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntö lienee, että ensin sanalla on konkreettinen merkitys ja sitten sille kehittyy abstrakti, ikään kuin vertauskuvallinen merkitys. Esimerkiksi verbi ymmärtää on alun perin merkinnyt ympyröimistä. Asian tajuaminen on ikään kuin kykyä ympyröidä se mielessään. Paatumisen konkreettinen merkitys on ollut kivettyminen, karaistuminen. Nykyään sitä käytetään vain vertauskuvallisesti eli kuvaamaan tunteiden kivettymistä tai puuttumista.
En usko sanaakaan mitä höliset. Koulutkin jääneet selvästi käymättä...
Taitaa tuolla on ollut joku uskontoon liittyvä merkitys. Esim. Synnin tunnoton, ei noudata uskonnon sääntöjä ja kunnioita pappien oppeja.
Rikollisen tien valinnut, joka ei kadu tekojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paatunut rikollinen / valehtelija / vaimonpettäjä on parantumaton, joka ei tunne minkäänlaista omantunnontuskaa tehdessään väärin.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa tuolla on ollut joku uskontoon liittyvä merkitys. Esim. Synnin tunnoton, ei noudata uskonnon sääntöjä ja kunnioita pappien oppeja.
Viron kielessä patt on synti. Syntinen on patune. Olisiko samaa juurta kuin suomen paatunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntö lienee, että ensin sanalla on konkreettinen merkitys ja sitten sille kehittyy abstrakti, ikään kuin vertauskuvallinen merkitys. Esimerkiksi verbi ymmärtää on alun perin merkinnyt ympyröimistä. Asian tajuaminen on ikään kuin kykyä ympyröidä se mielessään. Paatumisen konkreettinen merkitys on ollut kivettyminen, karaistuminen. Nykyään sitä käytetään vain vertauskuvallisesti eli kuvaamaan tunteiden kivettymistä tai puuttumista.
Tarkoitatko, että jostakin tulee paatuessa kuin paasi? Ihan järkeenkäypä selitys.
Hyvä huomio. Paasi taipuu paaden, paatena eli senkin puolesta paatua hyvinkin voi olla samaa sanaperhettä.
Tunteettomasta ihmisestä voidaan sanoa myös, että hänen sydämensä on kiveä. Ja paasihan on iso kivi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso kivi, paasi. Paatunut, muuttunut kiveksi, kovaksi. Ei niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsääntö lienee, että ensin sanalla on konkreettinen merkitys ja sitten sille kehittyy abstrakti, ikään kuin vertauskuvallinen merkitys. Esimerkiksi verbi ymmärtää on alun perin merkinnyt ympyröimistä. Asian tajuaminen on ikään kuin kykyä ympyröidä se mielessään. Paatumisen konkreettinen merkitys on ollut kivettyminen, karaistuminen. Nykyään sitä käytetään vain vertauskuvallisesti eli kuvaamaan tunteiden kivettymistä tai puuttumista.
En usko sanaakaan mitä höliset. Koulutkin jääneet selvästi käymättä...
Olen filosofian maisteri pääaineenani suomen kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paatua. Jokin vaikuttaa sisäisesti. Ja tulee jonkinlainen. Jokin tumma valtaa sisimpää. Korrosoi. Ellei henkilö päätä mennä eri suuntaan. Mutta voi olla myös kokemusten tuoma paatuminen joka voi olla erilaista. Kuin tottunut.
Alue: Aihe vapaa
Pääsääntö lienee, että ensin sanalla on konkreettinen merkitys ja sitten sille kehittyy abstrakti, ikään kuin vertauskuvallinen merkitys. Esimerkiksi verbi ymmärtää on alun perin merkinnyt ympyröimistä. Asian tajuaminen on ikään kuin kykyä ympyröidä se mielessään. Paatumisen konkreettinen merkitys on ollut kivettyminen, karaistuminen. Nykyään sitä käytetään vain vertauskuvallisesti eli kuvaamaan tunteiden kivettymistä tai puuttumista.