Miten kehittää romanttisia tunteita puolisoon seksittömässä liitossa?

Vähän jo ikääntynyt aloitus, mutta ei tuollaisesta kyllä enää mihinkään uuteen nousuun ponkaista, ainakaan niin että se halukkaampi osapuoli saa sen muutoksen aikaan eikä varsinkaan niin että halukkaampi nainen koittaa passiiviseen mieheen puhaltaa uutta kipinää. :/ 

Kyllä molemmilla pitää olla tunteita ja tahtoa. Joskus ottaa aikansa hyväksyä ettei niitä toisella ole. Been there, done that. Mutta elämä hymyilee kun pääsee pois tuollaisesta kuolleesta liitosta. Ellei sitten molemmat tykkää että on vain seksitön kämppissuhde, mutta silloinhan se on molemmille ok. 

Kaikki pisteet ap:lle siitä että haluaa työskennellä suhteen eteen eikä heti luovuta.

Minusta miehenä tuntuu siltä,että samoin kuin erektio ja seksuaalinen halu tarvitsee hyvää testosteroiini tasoa, niin samoin sitä tarvitsee romanttinen kiintymys ja tunnetaso.  Olen myös huomannut, että silloin kun seksuaaliset halut ovat korkealla ja samoi olis romanttinen tunne, mutta jos tulee pitkään torjutuksi, niin tuo romanttinen tunne muuttuu äkkiä yllättäen aivan päinvastaiseksi. Se on niin salakavalaa ja hallitsematonta. Äkkiä huomaa vaan itsensä ärtyneensi ja jopa katkeraksi. Onneksi en ole pikavihainen , niin kerkeän hallita itseni. Siinä on vaan pakko edetä ymmärryksessä .Tiettävästi korkea testosteroini taso sen tekee Romanttista tunnetta ja rakkautta on nostettava osoittamalla sitä toiselle . Ja kun toinen lähtee siihen mukaan, niin siitä se kasvaa ja palavoituu. Siinä ei saa kauniita sanoja säästellä eikä kainostella . Antaa palaa vaan !

Jos rakkaus on riippuvainen seksistä niin ei sitten varmaan mitenkään. 

Itselläni nämä kaksi eivät ole toisistaan riippuvaisia. Olen harrastanut seksiä ilman rakkautta ja rakastanut ilman seksiä. 

Nykyisessä parisuhteessani mies ei ole varsinaisesti haluton mutta kyvytön. Rakastan häntä silti. 

Niin jos lisään sen verran (43) että varmaan uudessa lyhyessä suhteessa pystyisin olemaan romanttisesti rakastunut ilman seksiä ja niin halutessa harrastamaan seksiä ilman sen suurempaa rakastumista , johon en kuitenkaan anna itselleni oikeutta suostua, mutta näin pitkässä parisuhteessa tilanne on jo  kokonaan toinen. Uusi suhde ei ole minulle enää vaihtoehto ,eikä sen pitäisi olla enää puolisollekaan. Tässä pitää löytää se yhteen sopivuus niin tunnetasolla kuin seksuaalisuudessa , tai muuten ei kumpikaan tunnu  onnistuvan. Sellainen romanttisen rakkauden säilyttäminen on käytännössä vaativampaa , kuin pelkän seksin harrastaminen.  Ehkä se nyt on juurikin meidän suhteessa näin.

Vierailija kirjoitti:

Niin jos lisään sen verran (43) että varmaan uudessa lyhyessä suhteessa pystyisin olemaan romanttisesti rakastunut ilman seksiä ja niin halutessa harrastamaan seksiä ilman sen suurempaa rakastumista , johon en kuitenkaan anna itselleni oikeutta suostua, mutta näin pitkässä parisuhteessa tilanne on jo  kokonaan toinen. Uusi suhde ei ole minulle enää vaihtoehto ,eikä sen pitäisi olla enää puolisollekaan. Tässä pitää löytää se yhteen sopivuus niin tunnetasolla kuin seksuaalisuudessa , tai muuten ei kumpikaan tunnu  onnistuvan. Sellainen romanttisen rakkauden säilyttäminen on käytännössä vaativampaa , kuin pelkän seksin harrastaminen.  Ehkä se nyt on juurikin meidän suhteessa näin.

Pitää alkaa välittämään puolisosta ja puolison tyydyttämisstä. Lisää läheisyyttä ja toistenne kuuntelemista. Keskustelu omista tunteista auttaa.  Jos puoliso ei sittenkään välitä, niin suhde on ohi. 

Joku on nostanut aloituksen, joka taitaa olla minun kirjoittamani. En voi vannoa satavarmasti, mutta ainakin olisin voinut kirjoittaa sen ja tuntuu tutulta tekstiltä.

Tilanne on nykyään yhä huono. En ole saanut erottua, mutta edelleenkään ei ole romantiikkaa, eikä ole ollut seksiä kertaakaan tällä välillä. Valmistelen eroa pikkuhiljaa ja olen alkanut käydä asuntonäytöissä, sillä lapsi muutti pois kotoa viime vuonna. Yleensä artikkeleiden mukaan parisuhde löytyy silloin uudestaan, mutta niin ei ole käynyt, vaan se on pelkkä kämppissuhde.

Välillä kun mies on ollut matkoilla, eikä lapsikaan siis enää ole ollut täällä, olen yllättynyt positiivisesti, miten siistiä kotona onkaan. Mikään muu ei ole muuttunut, mutta on ollut oma rauha. Kun sitä on kestänyt tarpeeksi monta päivää, mielessä on häivähtänyt se, että olisikohan jossain joku muu mies, joka voisi haluta minua. Välillä olen puhunut miehelle, että eroaisimmeko, mutta hän ei haluaisi erota.

T. (Luultavasti) ap

Eli seksiä on ollut tosiaan viimeksi juhannuksena 2022. Sitä ennen oli kerran jouluna. Tällä välillä ei ole ollut kertaakaan.

T. (Luultavasti) ap

Ei kyllä yhtään mitenkään. Mikähän oli alkujaan syy ryhyä koko hommaan? :o

Kyllä se romantiikkaa ja kiinnostus vaan kuolee, jos seksin otta poijes suhteesta: se nyt on tärkein yksittäinen syy olla missään läheisissä tekemisissä naisten (ja muidenkaan) kanssa. :* Kaikki muu on sitten mukavaa bonusta ja ruokkii toisiaan...pitäis olla kiitollinen, jos kumppani haluaa ja muistaa, että on paljon ihmisiä joita kukaan ei halua ja ne päivät saattaa tulla itselläkin vastaan yllättävän nopsaan, ettei kelpaa...

Moni etenki nainen valittaa esmes kuin tärkeä luottamus on suhteessa, ihan yhtä tärkeää se seksi on ja vieläpä mutkaton, iloitteleva, ei-vaativa, ei-palkkio vaan ihan sieltä vaan lähtee, kun on hyvä olla yhdessä. Sieltä  se lähtee into metatyöhön, kotitöihin jne jne ja hirveetä itsepetosta kuvitella, että yhden jalan voi tuolista sahata pois omalla, itsekkäällä päätöksellä ja sitten vielä teeskennellä/kuvitella/itsepettää, että kaikki on ihan hyvin...

Turha sitten uhriutua ja draamailla, jos kumppani jättää "ihan puskista" tai etsii läheisyyttä muualta!!!

Ei pettämiseen mikään oikeuta. Eikä seksillä osteta metatyötä tai kumppanin perushygieniaa ja panostusta yhteiseen kotiin. 

En itse saa nykyisessä suhteessa yhtään seksiä eikä tuo mies ole koskaan ollut huono kotitöiden tai miesten hommien osalta. Metatyötkin hoituu ja ruuanlaitto ja kaupassakäynti ja itsekin seksittömyydestä huolimatta pesen tiskit, pyykkään, olen useimmiten asiallinen miestä kohtaan jne. 

Olen vapaa lähtemään tästä, en ole vapaa pettämään. Olen kyllä sanonut että haluan seksiä muualta kun en ole kuukausiin häneltä saanut. Tämä ei käy. Enkä sillä toisaalta avointa suhdetta tarkoittanutkaan vaan että meidän juttu alkaa olla ohi. Ei tällainen kuitenkaan oikeuttaisi pettämistä, en ole pettäjä. Jättäjä voin kyllä olla koska en halua elää seksittömässä tai vain äärimmäisen huonoa seksiä sisältävässä liitossa. 

Kyllä se vaan on ihan ok "piipahtaa vieraissa" tai testailla markkina-arvoaan, turhaa tästä tehdä sen suurempaa draamaa! Monasti se vähemmän haluava on antanut ymmärtää jotain aivan muuta, eli on jos rikkonut luottamuksen tai ainakin sen sopimuksen...ei sääliä heitä kohtaan. Heillä ei ole yhtään mitään "oikeutta" tietää yhtään mitään näissä tilanteissa ja ovat itse tiensä valinneet. :D

Se usein se vihreämpi ruoho toimi katalysaattorina havaita surkea tilanne ja hakea parempaa suhdetta tai jopa olla ilman ja harrastaa itselle rakkaita asioita ilma parisuhteen riipakiveä! Monet naiset valitsevat mieluummin simkkuden ja niin mekin, tasokkaat ja fiksut miehet teemme. Lopulta aniharva nainen on aidosti kiehtova ja kiinnostava ja myöskin oikeasti panostaa ja tekee töitä suhteen eteen, ja se mutkaton, riittävä, monipuolinen seksi nyt vaan on yksi ja jopa tärkein kaikista. Se on myös paras yksittäinen indikaattori suhteen toimivuudesta tai toimimattomuudesta. <3

Oma itsetuntemukseni ja itsetuntoni on näin kolmikymppisenä ainakin sen verran hyvä, ettei minun pidä testailla markkina-arvoani tai ajautua pettämään tajutakseni, ettei seksitön liitto toimi minulle.

Saati että jotenkin ilkkuisin halutonta kumppaniani että ei sääliä hahaa :D 

Omasta moraalisesta kompassistani tässä on kyse. En ole valehtelija enkä pettäjä. Valehtelija ja pettäjä toki löytää aina oikeutuksen teoilleen. 

Olen kyllä katkera tuolle nk. miehelle (siis siinä mielessä nk että olisi minun mieheni kun olen hänelle jo sanonut etten tässä jatka, 3kk viime seksikerrasta) mutta ei se oikeuta mihinkään mitä en muutenkaan oikeuttaisi itseltäni. Ei henkiseen väkivaltaan, ei pettämiseen, ei esimerkiksi lyömiseen. Olen sanonut ja puhunut asiat läpi moneen kertaan, kertonut miten todennäköisesti käy jos seksiä ei saada toimimaan jne.

Ja nyt suunnittelen muuttoa ja eroa ja tämänkin hän tietää, jättäisin kertomatta eroaikeista vain jos hän olisi jotenkin vaarallinen.

Hyvä sinä! Moni nainenkin vaan on vaarallinen, ja turha näitä soihtuja ja talikoita on heilutella, koko "pettämisen" konsepti on ihan opetettu kuten muutkin sairaat sukupuoli/parisuhdemallit kuten että naiset eivät voisi olla johtajia tms. 

Lystikästä myös, kun lähes 1:1 porukka on että "seksi on vain seksiä" ja muut asiat suhteessa tärkeämpiä ja sitten auta armias kun se kultsipuppeli harrastaakin seksiä jonkun muun kanssa tai ehdotta avointa suhdetta niin perkele KIVIÄ LENTÄÄ NIIN ETTEI AURINKOA NÄY. :DDD

Niin tai ihmisiä on erilaisia? En itse halua avointa suhdetta tai irtoseksiä, mutta ei siinä ole mitään pahaa jos joku haluaa. Ja jollekin seksittömässä suhteessa on luontaisempaa hakea seksi muualta, luvalla tai pettäen (koska pelko että menettää saavutetut edut tai saa huutia, ei uskalla eikä halua kohdata tekojensa seurauksia ja varastaa toiselta oikeuden totuuteen).

Ei minulla ainakaan ole edes kotoa mitään uskollisuuden mallia eikä kasvatuksen puolestakaan, toki kulttuurisille vaikutuksille en ole immuuni. Vanhemmat pettäviä alkkiksia, pettäneet kai kaikissa liitoissaan ja olleet itse aina niitä uhreja, paitsi äiti nyt uusimman bdsm-ukkonsa kanssa ilmeisesti vuosia tyytyväinen :D 

Hyvähän se olisi jos ei avoin suhde tai että kaipaa vaihtelua ja monia kumppaneita olisi tabu. Itse kaipaisin vain yhtä, luotettavaa, seksuaalista miestä jonka kanssa synkkaisi muutenkin mutta taidan tämän jälkeen tyytyä vain johonkin panojärjestelyyn. Parisuhde itsessään sisältää kaikkea turhaa käytännön kompromissia ja läheisyyttä ja muuta paskaa kun seksi ja älylliset keskustelut ja urheilu olisi se elämän suola, jätän hipsuttelut ja paijausmiehet muille. Huoh.