Englannin yo-kirjoitelmassa yksi kielioppivirhe, mutta pisteitä pudotettu 9, miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tyhmä systeemi. Mä aina ajattelin, että kielten kirjoitelmissa ratkaisee SELKEYS ja KIELIOPPI. Osaan kirjoittaa hyvin runollisesti ja omaperäisesti, harrastan runoutta. Jos olisin tiennyt sen, että omaperäisyys ja luovuus ovat merkittävässä asemassa, olisin tätä vaihtoehtoa käyttänyt. Eipä kukaan kertonut. Ei koeohjeissakaan tätä mainittu. Että niin.

Mistä olet saanut päähäsi että selkoenglantia haluttaisiin? Ei varmasti lue missään ohjeessa.

Se olisikin hauskaa että selkosuomea alettaisiin pitää parhaana suomen kielenä ja tavoiteltavana kirjoitus/puhetyylinä...

Ja olet tainnut nukkua siellä lukion tunneilla kun tämä ohjeistus on kerran mennyt ohi.

Kyllä olen saanut päähäni, että kieliopillisesti korrektia englantia halutaan. Siksi, että miinuspisteitä saa kielioppivirheistä. Joten mene sinä vanhus nukkumaan. :) Juuri sinua ei kaivata tähän keskusteluun, joten hus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ytl:n arvostelijat on käynyt koulut mitä, 50 vuotta sitten. Sillon yo-kirjoituksissa vaadittiin se 10% siitä, mikä on nykyajan oppimäärä. Kaikki tantat ja papat eivät vaan tajua. Joten iloitse vaan suorituksestasi! Niin mäkin tein, vaikka C:tä tuli paljonkin. Ne kokeet on vaan yks osaamisen mittari.

Meinaatko, että se YTL:n sensori ei ole ollut missään tekemisissä englannin kielen kanssa sen jälkeen kun itse kirjoitti vuonna miekka ja kirves? Ja siksi antoi sulle vaan C:n kun ei ymmärtänyt miten viisas kokelas olit?

Ei, vaan C on varmasti ihan ansaittu ottaen huomioon muut opiskelijat. Pitkä englanti arvosanat: 8, 10, 10, 10, 8, 9, 10. Kirjoitukset C. Englannin kielen taitoani on aina kehuttu ulkomaalaisten toimesta, sanottu, että osaan kieliopin paremmin, kuin ihmiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään. Että pointtini oli se, etteivät kirjoitukset ole ainoa osaamisen mittari. Valitettavasti subjektiivisuus vaikuttaa siellä, eikä objektiivista arviointia ole kaikkien tehtävien osalta.

Objektiivisempi se YTL:n sensori ehkä kuitenkin on kuin se sinua kehunut ulkomaalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne arvostelijat on kyllä ihan ihme tyyppejä. Olen myös sitä mieltä, että vaikkapa 16-30-vuotiaiden kirjoitukset arvostelisivat ihmiset siinä ikähaarukassa, 30-45 sama homma, 45-60+ sama homma... maailmankatsomus on niin erilaista, vanhat ihmiset antavat oman persoonansa ja "viisautensa" vaikuttaa arviointiin. Kun heidän omat kirjoitelmansa... olisi kiva nähdä. Todella haluaisin nähdä, mutta mistäpä noita näkisi.

Lue laatulehtiä. Siellä niitä hyvien kirjoittajien kirjoitelmia on roppakaupalla.

Minä olen ollut kääntäjä ja opettaja 25 vuotta. Millä tavalla oletat maailmankatsomukseni eroavan nuorten maailmankatsomuksesta? Millä tavalla oletat sen vaikuttavan arviointikykyyni? Mitä haluat viesittää sillä, että olet pannut sanan "viisaus" lainausmerkkeihin?

Mielestäni "laatulehtien" kirjoitelmat eivät ole hauskoja tai hyviä. Tylsää, pitkäveteistä, "hauskaa" luettavaa. Kaikki on subjektiivista. Niin ennalta-arvattavia kirjoitelmia monissa lehdissä. Se riippuu siis ihmisestä, kuinka tekstiä tulkitsee. Kuka on sanomaan, mikä on huono tai hyvä kirjoitelma? Mielipiteet vaihtelevat arvostelijasta riippuen. Ja minulla olisi kustantaja kirjalleni, joten ihan surkea kirjoittaja en ainakaan ole.

Mainitsepa muutama laatulehti nimeltä, niin tiedetään, puhutaanko tässä edes samasta asiasta. ;)

Halusit tietää, missä näkee hyvien kirjoittajien tekstejä. Ihan joka puolella, joskus jopa iltapäivälehdissä tai keskustelupalstoilla. Sinunkin makuusi löytyy aivan varmasti sopivaa luettavaa jopa kuusikymppisten kynästä. En oikein ole varma siitä, mikä sinua nyt kiukuttaa, mutta voit täsmentää, jos haluttaa.

Minua kiinnostaa se, miten vastaisit noihin ylempänä esittämiini kysymyksiin maailmankatsomuksesta ja sen vaikutuksesta arviointikykyyn. Erityisen kiva olisi kuulla muutama esimerkki siitä, millaisia virheitä arvioitsija tekee arvioidessaan vaikka kolmekymmentä vuotta nuoremman kirjoittajan tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tyhmä systeemi. Mä aina ajattelin, että kielten kirjoitelmissa ratkaisee SELKEYS ja KIELIOPPI. Osaan kirjoittaa hyvin runollisesti ja omaperäisesti, harrastan runoutta. Jos olisin tiennyt sen, että omaperäisyys ja luovuus ovat merkittävässä asemassa, olisin tätä vaihtoehtoa käyttänyt. Eipä kukaan kertonut. Ei koeohjeissakaan tätä mainittu. Että niin.

Mistä olet saanut päähäsi että selkoenglantia haluttaisiin? Ei varmasti lue missään ohjeessa.

Se olisikin hauskaa että selkosuomea alettaisiin pitää parhaana suomen kielenä ja tavoiteltavana kirjoitus/puhetyylinä...

Ja olet tainnut nukkua siellä lukion tunneilla kun tämä ohjeistus on kerran mennyt ohi.

Kyllä olen saanut päähäni, että kieliopillisesti korrektia englantia halutaan. Siksi, että miinuspisteitä saa kielioppivirheistä. Joten mene sinä vanhus nukkumaan. :) Juuri sinua ei kaivata tähän keskusteluun, joten hus.

Selkeys ei millään tavalla sulje pois kielen vivahteita. Oletko lukenut esimerkiksi Jane Austenia englanniksi? Entä Ernest Hemingwayta? Kumpikin kirjoittaa selkeästi ja kieliopillisesti oikein, mutta eri tavoin. Siinä vaiheessa kun osaat määritellä, mikä tekee kirjoittajalle hänen oman äänensä, olet vahva kirjoittaja.

- Se 99 pistettä kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Korkeimmassa pistekategoriassa 90-99 on otsikon 'Viestinnällisyys' alla adverbi 'vivahteikkaasti'. 99 pisteen kirjoitelmassa kieli on monipuolisempaa ja tarkempaa kuin 90 pisteen kirjoitelmassa. Jostain tähän liittyvästä voi olla kyse sinun tapauksessasi.

On myös mahdollista, että käsittelet aihetta tavanomaisesti, vaikka kielitaitosi olisi erinomainen. Tavanomaisessa aiheen käsittelyssä ei tuo vivahteikkuus säväytä.

Mun lapsella oli englannin osaaminen aika vahvalla tasolla, kun oli jo neljännen luokan jälkeisestä kesästä lukenut tosi paljon kirjoja englanniksi. Kaikki lukion enkunkurssit oli kymppejä mutta aine oli se heikompi kohta. Hän ei millään meinannut hyväksyä sitä, että ei se pelkkä kirjoittaminen riitä, vaan että siinä ainekirjoituksessa on tärkeää myös osata demonstroida sitä kielitaitoaan. Vähän niin kuin hyvässä taitoluisteluesityksessä pitää olla niitä kolmoishyppyjä, niin englannin aineessa on hyvä demonstroida tietynlaisten lauserakenteiden ja idiomien hallintaa. 

Ihmettelen kyllä kovasti, jos englanninopettaja ei ole tuonut näitä asioita esiin lukion aikana! Kyllähän se vähän kuuluisi opettajankin kertoa oppilaille mitä siinä yo-aineessa kuuluu olla, että saa hyvät pisteet. Siinä pitää olla ne piruetit ja kolmoishypyt sulavasti upotettuna, jotta se aine on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ytl:n arvostelijat on käynyt koulut mitä, 50 vuotta sitten. Sillon yo-kirjoituksissa vaadittiin se 10% siitä, mikä on nykyajan oppimäärä. Kaikki tantat ja papat eivät vaan tajua. Joten iloitse vaan suorituksestasi! Niin mäkin tein, vaikka C:tä tuli paljonkin. Ne kokeet on vaan yks osaamisen mittari.

Meinaatko, että se YTL:n sensori ei ole ollut missään tekemisissä englannin kielen kanssa sen jälkeen kun itse kirjoitti vuonna miekka ja kirves? Ja siksi antoi sulle vaan C:n kun ei ymmärtänyt miten viisas kokelas olit?

Ei, vaan C on varmasti ihan ansaittu ottaen huomioon muut opiskelijat. Pitkä englanti arvosanat: 8, 10, 10, 10, 8, 9, 10. Kirjoitukset C. Englannin kielen taitoani on aina kehuttu ulkomaalaisten toimesta, sanottu, että osaan kieliopin paremmin, kuin ihmiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään. Että pointtini oli se, etteivät kirjoitukset ole ainoa osaamisen mittari. Valitettavasti subjektiivisuus vaikuttaa siellä, eikä objektiivista arviointia ole kaikkien tehtävien osalta.

Objektiivisempi se YTL:n sensori ehkä kuitenkin on kuin se sinua kehunut ulkomaalainen.

Juuri noin. Suomalaiset eivät ole tottuneet silmittömään kehumiseen, joten he lankeavat säännöllisesti noihin kehuihin. Kirjoitukset ovat yksi mittari, ulkomaalaisten kehut toinen. Minä olen saanut ylistystä muun muassa siitä, että osasin käyttää kahdenkymmenen sanan ranskanvarastoani ostosten teossa ja äänsinkin tosi upeasti. :D

Vierailija kirjoitti:

Nää ytl:n arvostelijat on käynyt koulut mitä, 50 vuotta sitten. Sillon yo-kirjoituksissa vaadittiin se 10% siitä, mikä on nykyajan oppimäärä. Kaikki tantat ja papat eivät vaan tajua. Joten iloitse vaan suorituksestasi! Niin mäkin tein, vaikka C:tä tuli paljonkin. Ne kokeet on vaan yks osaamisen mittari.

Sun käsityksesi mukaan siis ylioppilaslautakuntaan on sensoreiksi valittu 70-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat jättäneet opintonsa yo-kokeeseen, ja sen jälkeen ilmeisesti eivät kouluttauneet enempää vaan ehkäpä sitten toimineet siivojina tai jossain duunariammateissa tai muuten syrjäytyneet kaikesta akateemisesta elämästä saati kouluopetuksesta.

Tosiasiassahan sensorit eivät ole eläkeiän ylittäneitä, ja he ovat valmistuneet yliopistosta, monet suorittaneet tohtorin tutkinnon ko. aineessa, toimivat yliopistolehtoreina, kenties dosentteinakin ja osa on toiminut tietysti lukion opettajanakin.

Teepä sinäkin kunniaa saamallesi ilmaiselle sivistykselle, ja opettele ottamaan selvää asioista sen sijaan että keksit herjaavia ja virheellisiä heittoja saadaksesi pari tykkäystä somessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ytl:n arvostelijat on käynyt koulut mitä, 50 vuotta sitten. Sillon yo-kirjoituksissa vaadittiin se 10% siitä, mikä on nykyajan oppimäärä. Kaikki tantat ja papat eivät vaan tajua. Joten iloitse vaan suorituksestasi! Niin mäkin tein, vaikka C:tä tuli paljonkin. Ne kokeet on vaan yks osaamisen mittari.

Meinaatko, että se YTL:n sensori ei ole ollut missään tekemisissä englannin kielen kanssa sen jälkeen kun itse kirjoitti vuonna miekka ja kirves? Ja siksi antoi sulle vaan C:n kun ei ymmärtänyt miten viisas kokelas olit?

Ei, vaan C on varmasti ihan ansaittu ottaen huomioon muut opiskelijat. Pitkä englanti arvosanat: 8, 10, 10, 10, 8, 9, 10. Kirjoitukset C. Englannin kielen taitoani on aina kehuttu ulkomaalaisten toimesta, sanottu, että osaan kieliopin paremmin, kuin ihmiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään. Että pointtini oli se, etteivät kirjoitukset ole ainoa osaamisen mittari. Valitettavasti subjektiivisuus vaikuttaa siellä, eikä objektiivista arviointia ole kaikkien tehtävien osalta.

Jos natiivi sanoo sinulle, että osaat englannin kieliopin paremmin kuin natiivit, se voi olla joko kohteliaisuus tai sitten viittaus hyperkorrektiuteen.

Muutaman kuukauden suomea opiskellut maa han muuttaja saattaa sanoa ”me menimme”, mutta siinä vaiheessa, kun hän on kunnolla integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan, hän sanoo ”me mentiin”.

Englannin kielessä haaste on poikkeuksien suuri määrä. Varsinkin vanhahtavassa kielessä epäsäännöllisiä verbejä tuntuu jostain löytyvän aina vain lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ytl:n arvostelijat on käynyt koulut mitä, 50 vuotta sitten. Sillon yo-kirjoituksissa vaadittiin se 10% siitä, mikä on nykyajan oppimäärä. Kaikki tantat ja papat eivät vaan tajua. Joten iloitse vaan suorituksestasi! Niin mäkin tein, vaikka C:tä tuli paljonkin. Ne kokeet on vaan yks osaamisen mittari.

Meinaatko, että se YTL:n sensori ei ole ollut missään tekemisissä englannin kielen kanssa sen jälkeen kun itse kirjoitti vuonna miekka ja kirves? Ja siksi antoi sulle vaan C:n kun ei ymmärtänyt miten viisas kokelas olit?

Ei, vaan C on varmasti ihan ansaittu ottaen huomioon muut opiskelijat. Pitkä englanti arvosanat: 8, 10, 10, 10, 8, 9, 10. Kirjoitukset C. Englannin kielen taitoani on aina kehuttu ulkomaalaisten toimesta, sanottu, että osaan kieliopin paremmin, kuin ihmiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään. Että pointtini oli se, etteivät kirjoitukset ole ainoa osaamisen mittari. Valitettavasti subjektiivisuus vaikuttaa siellä, eikä objektiivista arviointia ole kaikkien tehtävien osalta.

Objektiivisempi se YTL:n sensori ehkä kuitenkin on kuin se sinua kehunut ulkomaalainen.

Juuri noin. Suomalaiset eivät ole tottuneet silmittömään kehumiseen, joten he lankeavat säännöllisesti noihin kehuihin. Kirjoitukset ovat yksi mittari, ulkomaalaisten kehut toinen. Minä olen saanut ylistystä muun muassa siitä, että osasin käyttää kahdenkymmenen sanan ranskanvarastoani ostosten teossa ja äänsinkin tosi upeasti. :D

Mutta ei kai kehuja sentään ollut ranskalainen ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ytl:n arvostelijat on käynyt koulut mitä, 50 vuotta sitten. Sillon yo-kirjoituksissa vaadittiin se 10% siitä, mikä on nykyajan oppimäärä. Kaikki tantat ja papat eivät vaan tajua. Joten iloitse vaan suorituksestasi! Niin mäkin tein, vaikka C:tä tuli paljonkin. Ne kokeet on vaan yks osaamisen mittari.

Meinaatko, että se YTL:n sensori ei ole ollut missään tekemisissä englannin kielen kanssa sen jälkeen kun itse kirjoitti vuonna miekka ja kirves? Ja siksi antoi sulle vaan C:n kun ei ymmärtänyt miten viisas kokelas olit?

Ei, vaan C on varmasti ihan ansaittu ottaen huomioon muut opiskelijat. Pitkä englanti arvosanat: 8, 10, 10, 10, 8, 9, 10. Kirjoitukset C. Englannin kielen taitoani on aina kehuttu ulkomaalaisten toimesta, sanottu, että osaan kieliopin paremmin, kuin ihmiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään. Että pointtini oli se, etteivät kirjoitukset ole ainoa osaamisen mittari. Valitettavasti subjektiivisuus vaikuttaa siellä, eikä objektiivista arviointia ole kaikkien tehtävien osalta.

Objektiivisempi se YTL:n sensori ehkä kuitenkin on kuin se sinua kehunut ulkomaalainen.

Juuri noin. Suomalaiset eivät ole tottuneet silmittömään kehumiseen, joten he lankeavat säännöllisesti noihin kehuihin. Kirjoitukset ovat yksi mittari, ulkomaalaisten kehut toinen. Minä olen saanut ylistystä muun muassa siitä, että osasin käyttää kahdenkymmenen sanan ranskanvarastoani ostosten teossa ja äänsinkin tosi upeasti. :D

Mutta ei kai kehuja sentään ollut ranskalainen ;)

Oli. Ihan ummikko ranskalainen. Siksihän minä jouduinkin panemaan kaikkeni peliin.

Minulla oli joskus tunnilla täysin virheetön enkun aine, mutta sain siitä vain 80/100.

Sain myös joskus puhelintyössä kehuja tavatessanni suomalaista nimeä soittajalle. "You speak very good English, madame!" Kiitin kauniisti ja puhelun päätyttyä nauroin.

Oikeasti olen surkea enkussa. :D Puhun kökköä kieltä tankeroaksentilla, vaikka pystynkin kertomaan asiani. Yläasteikäinen lapseni osaa enkkua paljon paremmin. Sanavarasto minulla sentään on vielä laajempi, mutta viimeistään lukiossa hän menee viuhuen ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ytl:n arvostelijat on käynyt koulut mitä, 50 vuotta sitten. Sillon yo-kirjoituksissa vaadittiin se 10% siitä, mikä on nykyajan oppimäärä. Kaikki tantat ja papat eivät vaan tajua. Joten iloitse vaan suorituksestasi! Niin mäkin tein, vaikka C:tä tuli paljonkin. Ne kokeet on vaan yks osaamisen mittari.

Meinaatko, että se YTL:n sensori ei ole ollut missään tekemisissä englannin kielen kanssa sen jälkeen kun itse kirjoitti vuonna miekka ja kirves? Ja siksi antoi sulle vaan C:n kun ei ymmärtänyt miten viisas kokelas olit?

Ei, vaan C on varmasti ihan ansaittu ottaen huomioon muut opiskelijat. Pitkä englanti arvosanat: 8, 10, 10, 10, 8, 9, 10. Kirjoitukset C. Englannin kielen taitoani on aina kehuttu ulkomaalaisten toimesta, sanottu, että osaan kieliopin paremmin, kuin ihmiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään. Että pointtini oli se, etteivät kirjoitukset ole ainoa osaamisen mittari. Valitettavasti subjektiivisuus vaikuttaa siellä, eikä objektiivista arviointia ole kaikkien tehtävien osalta.

Jos natiivi sanoo sinulle, että osaat englannin kieliopin paremmin kuin natiivit, se voi olla joko kohteliaisuus tai sitten viittaus hyperkorrektiuteen.

Muutaman kuukauden suomea opiskellut maa han muuttaja saattaa sanoa ”me menimme”, mutta siinä vaiheessa, kun hän on kunnolla integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan, hän sanoo ”me mentiin”.

Englannin kielessä haaste on poikkeuksien suuri määrä. Varsinkin vanhahtavassa kielessä epäsäännöllisiä verbejä tuntuu jostain löytyvän aina vain lisää.

Kotoutumiskoulutuksen oppikirjat toivat melkein itkun minun silmääni, kun jouduin niitä käyttämään. Kun kerran oli pakko, opetin muodot "mä oon" ja "me mennään", mutta kerroin myös oikeat muodot. Eipä silti, että monia olisi kiinnostanut.

Vähän luulen että monilla nuorilla ei ole täyttä käsitystä englanninkielestä. He ovat oppineet puhekielistä englantia ja kuvittelevat olevansa "natiivitasolla".

Mutta kirjoitelmassa on kyse tekstin kirjoittamisesta ja useinhan siellä on erityyppisiä tekstejä, joissa pitää hallita ko. tekstityypin konventiot. Ne eivät välttämättä ole samat kuin suomessa.

Esim. akateeminen essee on englanninkielisissä maissa ihan oma taiteenlajinsa. Heti kun ollaan tuolla tasolla, pitää osata myös käyttää kirjallista kieltä, eikä puhekieltä. Sanasto poikkeaa siis siitä mitä nuoret ovat tottuneet kuulemaan ja käyttämään. Yliopistoympyröissäkin näkee vielä näitä itseään natiivitasoisesti englantia osaaviksi, mutta jotka voivat kirjoittaa akateemiseen tekstiin puhekielisiä ilmaisuja ja idiomeja.

Vierailija kirjoitti:

Vähän luulen että monilla nuorilla ei ole täyttä käsitystä englanninkielestä. He ovat oppineet puhekielistä englantia ja kuvittelevat olevansa "natiivitasolla".

Mutta kirjoitelmassa on kyse tekstin kirjoittamisesta ja useinhan siellä on erityyppisiä tekstejä, joissa pitää hallita ko. tekstityypin konventiot. Ne eivät välttämättä ole samat kuin suomessa.

Esim. akateeminen essee on englanninkielisissä maissa ihan oma taiteenlajinsa. Heti kun ollaan tuolla tasolla, pitää osata myös käyttää kirjallista kieltä, eikä puhekieltä. Sanasto poikkeaa siis siitä mitä nuoret ovat tottuneet kuulemaan ja käyttämään. Yliopistoympyröissäkin näkee vielä näitä itseään natiivitasoisesti englantia osaaviksi, mutta jotka voivat kirjoittaa akateemiseen tekstiin puhekielisiä ilmaisuja ja idiomeja.

Englannin kielen kirjallisen ja suullisen taitotason arviointi on ollut olennainen osa pitkää uraani. Yksinkertaistetusti kerrottuna haastattelussa etsitään ylin taso, jolla testattava pystyy toimimaan vaivatta. Raja tulee yllättävän pian vastaan myös monella niistä kokelaista, jotka pitävät itseään natiivitasoisina ja ovat koko ikänsä kuulleet ulkomaalaisilta kehuja kielitaidostaan. Onneksi tulokset annetaan vasta jälkeenpäin, koska muuten jotkut testiin henkseleitään paukuttelemaan tulevat varmaan pieksäisivät minut niillä henkseleillä.

Näkeekö näitä esimerkillisiä englannin (ja myös ruotsin) yo-kokeiden ainekirjoitelmia netistä mistään? Olisi kiinnostavaa nähdä esim. joku 99 pistettä napannut aine niin näkisi käytännössä sitä vaatimustasoa. Olen kirjoittamassa syksyllä ruotsin ja ensi keväällä englannin. Mielestäni osaan kieltä monipuolisesti rakenteiden ja sanaston osalta, mutta en ole oikein päässyt jyvälle, millaisia ne erinomaiset ja vivahteikkaat kirjoitelmat oikein ovat. Opettajien puheissa ja ohjeistuksissa on aina samat jutut, mutta vaikea tajuta käytännössä, millaiset ovat sitten sensorien maun mukaiset tekstit. Oppikirjatekstien kaltaisia, vai kenties kolumnityyppisiä..? Ainakin minusta nuo oppikirjatekstit ovat yleensä aika puisevia ja rakenteeltaan ja tyyliltään aika mitäänsanomattomia. Tietysti uusia sanoja tulee joka kappaleessa ja saattaa olla oudompia synonyymejä, mutta onko oppikirjamainen teksti sitten sitä yo-kokeessa toivottua tekstiä?

Älkää unohtako, ettei ne aineet ole mitään sattumanvaraisia vaan annetuista otsikoista. Samasta aiheesta kirjoittaa tuhansia oppilaita, joten vertailukohtaa riittää, vaikka omista opinnoista olisi se 50 vuotta. AP:n kirjoitelma ei nyt vaan ollut yhtä hyvä kuin jonkun muun.

Onhan niissä kirjoitelmissa eroa, vaikka olisi virheettömiä. Ei siinä sensorin iästä ole kyse. 99 pisteen aine on harvinaisuus ja siinä on osoitettu poikkeuksellista sanavarastoa ja kielenhallintaa sekä joustavuutta. Asiaa voi lähestyä myös matemaattisesti. Eräs huippuoppilas kerran keräsi opettajalta etukäteen huippuaineeseen tarvittavat asiat, jonka jälkeen hän teki ranskalaisilla viivoilla listan asioista, jotka pitää aineeseen laittaa. Siis rakenteista yms. Tämän jälkeen hän ymppäsi ne väkisin siihen riittävää pituuteen. Tällä tekniikalla tuli 97 pistettä. Näissä aineissahan on se, että tekstistä tulee helposti "löysä" eli liian helppotasoinen, vaikka olisi virheetön. Tällöin siitä saa usein vain sen 90-92.

Pituussuositus oli takavuosina ainakin 150-200 sanaa. Jos haluaa korkeat pisteet, niin pituus pitää olla siellä yläpäässä, muttei kuitenkaan yli tuon 200 sanan.

Vierailija kirjoitti:

Kun valitettavasti siinä ei katsota vain virheettömyyttä. Pisteisiin vaikuttaa myös kielen aitous ja idiomaattisuus, käsittelyn monipuolisuus ja omaperäisyys, sekä sanaston ja rakenteiden luontevuus ja monipuolisuus. Pisteesi ovat todella hyvät, mutta sellainen tietty hohto siitä on puuttunut, jotta olisit yltänyt vielä parempiin.

Miksi valitettavasti? Hyvä asiahan se on. Muuten kaikki kirjoittaisivat helppoa peruskieltä täysien pisteiden toivossa.

Jos tuo yhden pisteen uupuminen noin häiritsee niin miksi et pistä tarkastettavaksi? Maksaa, mutta hyvällä tuurilla se piste irtoaa jostain.

Vierailija kirjoitti:

Onhan niissä kirjoitelmissa eroa, vaikka olisi virheettömiä. Ei siinä sensorin iästä ole kyse. 99 pisteen aine on harvinaisuus ja siinä on osoitettu poikkeuksellista sanavarastoa ja kielenhallintaa sekä joustavuutta. Asiaa voi lähestyä myös matemaattisesti. Eräs huippuoppilas kerran keräsi opettajalta etukäteen huippuaineeseen tarvittavat asiat, jonka jälkeen hän teki ranskalaisilla viivoilla listan asioista, jotka pitää aineeseen laittaa. Siis rakenteista yms. Tämän jälkeen hän ymppäsi ne väkisin siihen riittävää pituuteen. Tällä tekniikalla tuli 97 pistettä. Näissä aineissahan on se, että tekstistä tulee helposti "löysä" eli liian helppotasoinen, vaikka olisi virheetön. Tällöin siitä saa usein vain sen 90-92.

Pituussuositus oli takavuosina ainakin 150-200 sanaa. Jos haluaa korkeat pisteet, niin pituus pitää olla siellä yläpäässä, muttei kuitenkaan yli tuon 200 sanan.

Minulla ilmeisesti oli 80-luvulla äidinkielenopenani huippuopettaja. Hän esitteli meille juuri tuollaisen sapluunan, jolla huonompikin oppilas sai hyväksytyn tuloksen. Olen muutaman kerran kertonut kirjoittamisen kanssa tuskailevalle ihmiselle, kuinka esseen runko rakennetaan, ja saanut neuvoistani kiitoksia. Mitä ihmettä nykyisin koulussa opetetaan, jollei tuollainen ole ihan rutiinia? Johan kauppalistatkin on laadittava sen mukaan, missä järjestyksessä kaupan käy läpi, miksei sitten kahdensadan sanan sisältöä?

Kirjoitin äidinkielestä pistettä vaille täydet, ja huonommastakin esseestäni vielä 92/100. Kielten kokeita ei tuolloin eriteltu, mutta arvosanoistani päätellen esseet eivät niissäkään menneet huonosti. Nykyisin osaan laatia ja pitää kirjoitelman rungon päässäni, mutta tärkeämpiin tarkoituksiin teen sen edelleen kynällä ruutupaperille.