Etelä-Sipoo ummikkosuomalaisen kotina????
Hei,
harkitsemme muuttoa Etelä-Sipooseen (tontin ostoprosessi). Millaisia kokemuksia sinulla on Sipoon suomenkielisistä palveluista? Eritoten päiväkodit ja koulut kiinnostavat kovasti - niiden taso, koko, toimivuus.
Meitä askarruttaa se, onko Sipoo niin ruotsinkielinen paikka, että parasta palvelua saa vain, jos laittaa lapsensa suosiolla ruotsinkieliseen päiväkotiin ja sen jälkeen kouluun.
Toisaalta Etelä-Sipoosta on aika lyhyt matka Helsinkiin, onko paras konsti sittenkin ajaa lapsensa joka aamu päiväkotiin ja kouluun Helsingin puolelle, missä itse työskentelee.
Muutkin kokemukset Sipoossa asumisesta kiinnostavat kovasti. Kiitos!
Kommentit (16)
...noista koulutusmäärärahojen jakautumisesta suomen- ja ruotsinkielisten välillä on ollut keskustelua useaan otteeseen, mutta koska kunnanhallituksesta reilut 50% on (ja tulee vielä pitkään olemaan) RKP:läisiä, voi arvata ettei asiaa viedä keskustelua pidemmälle.
Itse en allekirjoittaisi edellisen kokemusta ynseistä " bättre folkin" edustajista, ainakin meidän seudulla naapurit ja muut ovat suhtautuneet tosi ystävällisesti meihin suomenkielisiin. Osa porukasta on kyllä todellisia juntteja (eivät esim. tervehdi vaikka toisen tontin läpi kulkevatkin), mutta eiköhän sellaisia löydy ihan joka paikasta.
Vaikka kyllä täälläkin saa ihan sikahuonoa palvelua, esim. lähimmän R-kioskin myyjä ei osaa tervehtiä ja juttelee omiaan kavereitten kanssa puhelimessa samalla kun hoitaa työtään, mutta sehän ei ole kieli- vaan asennekysymys.
Ei tulisi näitä " pakkoruotsin" vihaajia, jotka eivät ymmärrä ruotsia ja siksi kiukuttelevat.
Etelä Sipoo on hyvä paikka asua niin suomen- kuin ruotsinkielisille!
Tässä vihassa on kyse siitä että ruotsinkieliset yhä edelleen sortavat enemmistöä eli suomenkielisiä, korkeakouluihin ruotsinkielisten huomattavasti helpompi päästä, tv-ohjelmista liian suuri osa ruotsinkielisiä (siis FST:n ohjelmaa)
Muutenkaan en ymmärrä miksi ruotsin kieltä tulisi tässä maassa osata kun melkoinen joukko ruotsinkielisiä kieltäytyy puhumasta lainkaan suomea. Miksi saamelaisilla ei ole samanlaisia oikeuksia kuin ruotsinkielisillä? En ymmärrä että 5,6% takia pitää kallista kaksikielijärjestelmää ylläpitää joka ei edes käytännössä toimi.
Vierailija:
Ei tulisi näitä " pakkoruotsin" vihaajia, jotka eivät ymmärrä ruotsia ja siksi kiukuttelevat.Etelä Sipoo on hyvä paikka asua niin suomen- kuin ruotsinkielisille!
Ruotsinkielisten määrä Suomessa vähentyy jatkuvasti.
Se oli yhteenveto tästä keskustelusta
Mitä luokkien kokoon tulee niin luulen että se johtuu siitä että suomenkielisä lapsia on tällä hetkellä huomattavasti paljon enemmän Sipoossa kuin ruotsinkielisä lapsia. Tilanne on minun tietääkseni sama myös esim Helsingissä. Olen sitä mieltä lapsiperheen on hyvä asua Sipoossa. Ja mitä " svenska talane bättre folkiin" tulee niin luulen että tulet törmäämään siihen hyvin harvoin.
T. ruotsinkielinen eteläsipoosta, jolla ei ole ikinä ollut vaikeuksia puhua suomea, suomenkielisen kanssa.
Käytännössä Helsingissä näin ei todellakaan ole. Olen todella onnellinen jos Sipoossa asiat ovat toisin. Olemme lähiaikoina sinne muuttamassa ja olen sitä mieltä että jokaisen suomalaisen tulisi ainakin omassa asuinympäristössään saada peruspalvelut omalla äidinkielellään.
Eteläsipoossa on Södiksessä ala-aste, sekä ruotsinkielinen että suomenkielinen verekkäin. Päiväkoteja löytyy, lisää on tietääkseni tullut kuin sieniä sateessa. Neuvolakin ja tk ovat Södiksessä, tosin muutama lääkäri siellä on ihan persiistä.
Häntäni olen jo menettäny, vai olisko mulla pikku töpö jäljellä, mutta käyn siellä säännöllisesti, sukulaiset nääs asuvat siellä vielä.
Mihin päin etelä-sipoota olet muuttamassa?
Ihme puhetta, ettäkö muka ei saisi palvelua suomeksi Sipoossa. Enemmän siellä suomenkielisiä ihmisiä on, joista kukaan tuskin käyttää ruotsia päivittäisessä kanssakäymisessään. Suurin osa ruotsinkielisistä sen sijaan juttelee kyllä sujuvasti kummallakin kielellä. Asuin Sipoossa koko lapsuuteni ja nuoruuteni, en juurikaan puhu ruotsia, enkä muista, että tästä olisi koskaan ollut mitään ongelmaa, edes silloin " muinoin" ennen kuin suomenkielisistä tuli enemmistö.
En huomannut mitään bättre folk -juttuja sen kummemmin. Minusta kuitenkin suomenruotsalaisuus on säilyttämisen arvoinen asia ja paikkakunnan suomenruotsalaisuus positiivinen asia (silti en ole sitä mieltä, etteikö sinne saisi muuttaa, vaikka olisi kuinka perusteellisen suomenkielinen). Jopa paikallinen RKP oli minusta kannattamisen arvoinen - muut puolueet tuntuivat haluavan tehdä Sipoosta suunnilleen Vantaan kopion, mikä olisi sääli. Palvelua oli sekä hyvää että huonoa, ihmisiä sekä ihania ja viisaita, että karmaisevia juntteja. Kaiken kaikkiaan ihan normaali ja hyvä paikka elää.
varmaan kunnanhallituksessa ajattelevat, että ei noille huonommalle väelle tarvita pienempiä luokkakokoja. Politiikka kuvaa kuntalaisten asenteita.
t. 5
hyvä osuus, niin, ettei käy niin kuin niin monella muullakin paikkakunnalla tässä maassa... Ja olen itse suomenkielinen.
siksi, että tontteja sai muutama vuosi sitten huomattavasti halvemmalla kuin Espoosta/Vantaalta. Nyt tosin hintaerot taitavat olla jo tasaantuneet. Eivätköhän ne ruotsinkieliset osaa pitää omasta kielestään huolta ihan itsekin, vaikka muutama suomenkielinen heidän joukkoonsa muuttaisikin...
Mutta ap:n kysymykseen: ainakin neuvola- ja lääkäripalvelut ovat olleet suomenkielisillekin ihan ok (joskin synnytysvalmennukset käytiin enimmäkseen ruotsiksi). Perhepäivähoitajia on todella niukasti (kunta ei tue) ja mitään kuntalisää Sipoossa ei myöskään makseta. Suomenkielisiä päiväkoteja löytyy kyllä runsain mitoin.
Suomenkielinen opetustoimi saa lähes 30% vähemmän varoja, joka tarkoittaa isompia luokkakokoja. Alueella on pieniä ruotsinkielisiä kyläkouluja, joissa olisi tilaa myös suomenkielisille, mutta sekakouluja ei ole haluttu muodostaa juuri tuon ruotsinkielen säilymisen takia. Koulumatkat ovat siis pitkiä suomenkielisille lapsille ekaluokasta lähtien.
Rakennuslupia sai aikanaan odottaa ikuisuuden, en tiedä onko siihen tullut parannusta. Kiinteistöverot ovat korkeat, mutta haja-asutusalueella (jota suuri osa E-Sipoosta on) ei ole esim. aurausta, katuvaloja tai teiden kunnossapitoa kunnan puolesta.
kohtelivat ihan ok siihen saakka, kunnes kuulivat mun puhuvan suomea. Sen jälkeen kohtelivat kuin halpaa makkaraa.
Etelä-Sipooseen mielivä tällä toivoisi saavansa niitä lisää. Tuo suurempi luokkakoko suomenkielisillä ei tunnu kovin hyvältä asialta - ihme kun sellaisesta ei ole nostettu meteliä.