Zulf

Hei! 

Alkaa vihdoinkin keskenmenopelko hillittämään ja uskallan liittyä mahankasvatusklaaniin. Meillä on rv 15+4 ja 4.10 pitäisi tyypin haluta ulos neuvolan tätien mukaan.

Jotenkin ei vaan voinut tuossa alkutaipaleella uskoa, että minä olen raskaana ja niin onnekas, ettei kaikki mene reisille. Kävin täällä ketjussa jopa itkemässä niille onnettomille, joiden hommat ei sitten ihan pelittänytkään. Oli ihan järkyttävää hormoonimyrskyä ja oksentamista helmikuun ajan ja nyt vasta alkaa olo olemaan paremmasta päästä. Mahakin näkyy selkeästi ja tuo vähän lohtua, niin uskalsin ihan jo palstalle asti kommentoimaan.

Tuntu silti ihan onnen koettelulta, kun käytiin miehen kanssa ostamassa ekat vaatteet H&Mästä. Haiskahdan potentiaaliselta kanaemolta :D

Meinas pyörtyy eteiseen. Oli nihkeä pari päivää ja selkeästi sekasin ku seinäkello. Nyt se sitten on ultrakuvista enemmän haltioissaan kun minä :D