wt-mamma

Onkohan osa-aikaiseen myyjän työhön samanlainen tunku? Jos soppari on 10h viikossa? Tässä odottelen kutsua haastatteluun ja mietin, voiko tuollaiseen työhön olla paljon hakemuksia..

Ja tämän aloituksen pointti oli...?

Mun eräs tuttavani, pian 5-kymppinen mies, on täysi alkoholisti joka vielä syöpäänkin sairastui. Se hoidettiin pois ja ryyppääminen sai taas jatkua. Nyt oli kännissä kaatunut kätensä päälle ja se leikattiin heti. Ja kaikki nämä ovat kustannettu meidän veronmaksajien pussista. Joten mä en takertuisi mihinkään synnytyskustannuksiin.

Vanha aloitus näemmä, mutta jatketaan keskustelua :) mulla ekaluokkalainen tyttö ja kerroin hänelle viime keväänä, ettei pukkia ole olemassa (keskustelu lähti niin luonnollisesti siihen suuntaan ja koin, että nyt on hyvä hetki kertoa) ja tyttö oli ihan innoissaan koska nyt tietää totuuden ja hän voi olla meidän aikuisten mukana "juksuttamassa" pikkusiskoja.

No, nyt kun hän on halunnut jotain lelua, olen todennut, että katsotaan mitä pukki tuo ja vinkannut silmää (pikkusiskot olleet vieressä) ja nyt olen huomannut, että hän on tainnut unohtaa, että kerroin totuuden keväällä! Puhuu taas pukista ja tontuista niinkuin ennenkin! No uskokoot sitten, ei siitä haittaakaan ole, mutta olen mä kyllä vähän ihmeissäni :D

Mulla sama juttu kuin kakkosella! Tasapainoilen elämässäni pienten lasten, koululaisen ja hänen harrastusten sekä työn välillä, ja yritän myös panostaa parisuhteeseen. En ehdi pitämään oikeastaan koskaan ystäviini yhteyttä, mutta olen aina onnellinen jos joku soittaa minulle! Facebook on pelastukseni ja sen avulla saa pidettyä helposti yhteyttä kun minulle sopii. Harmi niille jotka eivät siellä ole.

Saa olla vähän kummallinen foliohattu, jos aikuisena raivostuu siitä, että äiti on aikoinaan julkaissut jotain perhekuvia facebookiin. Olisin ehkä enemmän huolissani lapseni mielenterveydestä, jos hän olisi tolaltaan tuollaisesta asiasta. Eri juttu jos olisin julkaissut juuri niitä kylpy-tai pottakuvia.

Muistan itse, kun olin jo vähän vanhempi lapsi, mutta tykkäsin vielä leikkiä salaa barbeilla. Äitini juoruili asiasta puhelimessa monille sukulaisille ja jutteli pihalla naapureillekin siitä. Ei todellakaan ollut kiva juttu ja silloin harmitti, mutta enpä ole traumoja saanut.

Omat lapseni kasvatan avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Niin ja facebookissa kuvat näkyvät vaan kavereilleni ja kavereinani on paljon sukulaisia ja muuten vaan läheisiä ystäviä ja kavereita. Esikoinen on koululainen ja häneltä kysyn lupaa aina kaikkiin julkaisuihin. Järkeä voi käyttää näissäkin asioissa.