wt-mamma

Bub. Mentiin kavereitten kaa bubiin.

Ehkä eniten mua häiritsee, kun joku kirjoittaa "reakoida". Esim "tottakai koira reakoi koviin ääniin".

😱😱😱

Samaa ap koettu. Joskus vuosia sitten sinkkuna tuli pyörittyä noissa ja muutamia tavattuakin ja olihan ne.... niin.

Osa juuri näitä kehuskelijoita. Mm.yksi oli kuulemma koko Suomen kovin autokauppias ja rahaa oli kuin roskaa, ei kiitos. Sitten oli näitä jotka heti ekojen viestien jälkeen alkoi kutsumaan kullaksi ja olivat jo suunnilleen vanhemmilleen esitelleet mun kuvan. Sitten oli hiljaisia ressukoita ja hiljaisia vihaajia, joilla ei mikään ollut hyvin. Karvaat kokemukset naisista sain heti niskaani. Ja tottakai masennuslääkitystä oltiin syöty jo vuosikaudet.

Onnekseni oma mieheni löytyi ihan jostain muualta.

Perheellistä miestä on aika helpokin vietellä, varsinkin jos pieniä lapsia perheessä. Yleensä silloin vaimokin on väsynyt ja kulahtanut ja kiukkuinen ja voi tuntua mahtavalta, kun kaunis nainen antaa huomiota. Vähän niinkuin saisi taas uuden alun. Mutta se joka miestä viettelee ja haluaisi enemmänkin kuin pelkkää seksiä, sen kannattaa muistaa että mitä todennäköisimmin mies lopulta valitsee perheensä. Jos ei valitse, kannattaa muistaa että koko perhee seuraa teitä teidän uuteen elämään (avierosta kriiseilevät lapset ja niin, se ihana ex-eukko). Jos taas mies jättää kaiken taakseen uuden naisen takia, kannattaa miettiä mitä se sulle tekee.

Joten aika pirun monta hyvää syytä jättää perheellinen rauhaan!

Lapsia kolme, kaksi taaperoa ja yksi koululainen. Vanhin sai varmaankin 40 pakettia, keskimmäinen sai n.25 (oli liikaa, ei jaksanut yhtään keskittyä) ja pienin n.10 (myöskin liikaa). Sukulaisilta tuli paljon, joten itse ei oltu lahjamäärää päättämässä. Kaikkea kivaa ja hyödyllistä tuli ja lapset ovat nyt parin päivän aikana ehtineet tutustua rauhassa kaikkeen mitä saivat, mutta lahjojen avaaminen oli silkkaa kaaosta! Paitsi esikoisella, hänellä pysyi kaikkien pakettien aikana kiinnostus ja innostus yllä :)

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan miniä ilmoitti, että synnärille ei saa tulla vauvaa katsomaan ja kotiinkin sai mennä vain hänen äitinsä. Me näimme lapsen ristiäisissä, silloinkaan ei saatu syliin, koska lapsi vierasti. Samassa tilaisuudessa kerrottiin, että pieni perhe haluaa opetella ensin olemaan yhdessä, kutsuvat sitten käymään, kunn heille sopii. Lahja-automaatoksi kelpaisimme, mutta kylään emme.

Niinkö tuon asian koet? Ihan oikeasti? Se, että haluaa aluksi sopeutua perheen kesken vauvan tuloon, ei tarkoita sitä että ette olisi enää tervetulleita heille tai ettei muuten enää haluttaisi olla tekemisissä. Järki käteen nyt siellä eikä uhriuduta. En mäkään halunnut mun anoppiani heti meille, oman äitini tietysti, onhan hän mun äitini ja itse olin kuitenkin toipilas, jolla tissit suihkusi maitoa ja alapää pursusi verta. Oman äidin kanssa oli turvallista olla. Anna aikaa.