WhiteDragon

Liivin suojia en edes olisi varmaan muistanut tulla ajatelleeksi! Hyvä kun se tuli tässä esille. Meikkejä tuskin tarvitsen kun normaalistikaan en meikkaa kuin ehkä kerran kuussa puuteria tai peitepuikkoa. Tuskin siis sairaalassa iskee suuri tarve ruveta maalaamaan naamaa :)

Jostain syystä inhoan ajatusta että sotkisin omia vaatteita joten olinkin omat yöpuvut ja muut päättänyt unohtaa heti alkuunsa. Harkitsen vielä heittäisikö kassiin kuitenkin parit omat sukat. Sairaalan sukista on kuullut juttua että ne pyörivät jaloissa ja itse tykkään käyttää sukkia nukkuessakin jos ei ole hirmuisen lämmin ja jatkuva sukkien korjailu on ärsyttävää. Sukat nyt eivät veisi paljon tilaakaan jos turhaan tulevat mukaan.

Mies tilasi minulle yhdestä mangasarjasta välistä puuttuvat albumit niin ajattelin säästellä niitä ajanvietteeksi sairaalaan. Ovat kevyttä lukemista joka ei vaadi suurta keskittymistä, mutta on jotakin muutakin kuin sairaalan lehtien varassa.

Kohta kaikki pitävät minua täysin tärähtäneenä, mutta eniten koko sairaalassaolon ajalta jännitän sitä jos ei saadakaan perhehuonetta ja joudun jakamaan huoneeni jonkun kanssa. Olen suorastaan sairaalloisen epäsosiaalinen ja esimerkiksi reissussa saatan joskus jättää vaikka syömättä jos mies ei suostu tekemään ravintolassa tilausta puolestani. Jännittää vähän että saanko haettua jotain puhdasta vaatetta käytävältä tai millaisia henkisiä ponnistuksia vaatii ruuan hakeminen jos pitää kulkea toisen ohi. Tai jäädynkö täysin jos en pääsekään ikkunanpuoleiseen sänkyyn ja se joku toinen kulkeekin minun sänkyni ohi! Tai jos tämä toinen haluaakin jutella ja olla sosiaalinen kun huoneet ovat vain kahdelle hengelle. Saatan tosiaan jäätyä fyysisesti lähes täydellisen toimintakyvyttömäksi vieraiden edessä jos en ole 100% varma siitä mitä olen tekemässä.
Mutta pidetään peukkuja että sairaalassa olisi väljää kun sen aika tulee tai että olisin niin vauvan lumoissa tai töttöröö muuten etten edes tajuaisi muiden läsnäoloa. Muuten ne kätilöt pitävät minua varmaan täydellise avuttomana jos en saa edes vaippaa vaihdettua toisen ihmisen katsoessa vieressä xD

Kaikissa noissa ohjeissa siitä mitä sairaalakassiin "pitäisi" pakata puhutaan omasta aamutakista ja tohveleista ja vaikka sun mistä. Evästäkin pitäisi pakata. Te uudelleensynnyttäjät, eikös sairaalalta saa vaatteet ja ruokaakin tarvittaessa? Tai edes tuoremehua jostain automaatista jos ihan meinaa väsähtää? Mikä kaikki siellä kassissa on ollut ihan oikeasti tarpeellista ja mikä vain mukavuustekijä tai täysin turhake?

Kai sinne voi hyvin mennä ihan ilman mitään muuta kuin itsensä, mutta omat hygieniavälineet lienevät kuitenkin ihan paikallaan ja ajanviete?

Ei ole vielä kassia pakattu, mutta ajateltu on. Suunnittelin itseasiassa pakkaavani pari kassia. Toinen sellainen jossa on kamoja joita tarvitsen itse sairaalassa oloni aikana. Hammasharja, kamerat, lukemista ja muuta sellaista ja toinen sellainen mihin pakkaan pari eri kokoa Pinokkion kotiinlähtövaatteita ja ehkä omat kotiinlähtövaatteet voi pakata sinne ja katsoo onko muuta mitä voi laittaa sinne. Sairaalan osastolla on todella pienet kaapit niin turha raahata suurta määrää tavaraa. Mies voi tuoda toisen kassin perästä tai säilyttää autossa ja tuoda vaikka päivää ennen kotiin lähtöä. Tai jos saadaan perhehuone niin sen voi vaan hakea autosta sitten kun sen aika tulee. Ostan ihan erikseen hammasharjan ja tahnankin että saa oikeasti pakata laukun täysin valmiiksi jo hyvissä ajoin.

Meillä ratkaistiin koiravahtiasia niin että miehen vanhemmat hakevat koirat joko viikkoa ennen laskettua-aikaa tai sitten hälyytyksestä. Ollaan "varattu" heidät olemaan valmiudessa hakemaan koirat äitienpäivästä lähtien (LA 27.5.). Eivät siis lähde pitemmällä reissuun tai suunnittele elämäänsä niin että kumpikaan ei tarvittaessa pääsisi lähtemään muutaman tunnin sisään puhelinsoitosta. Mutta koirat onkin omalla tavallaan yksinkertaisempi kuin sisarus kun koirat voi jättää helposti muutamaksi tunniksi tarhaan jos tulee äkkilähtö.

Kuten minulle vähän lupailtiinkin niin pääsin kesälomalle lopulta tiistaina. Maanantain muistona töistä nappasin kuitenkin vatsapöpön. Aloin eilen illalla oksentaa ja vielä aamupuurotkin tuli ylös, mutta sen jälkeen olen onnistunut vähän tankkaamaan. Ihan hyvä etten  mihinkään tiputukseen  päätynyt. Oli loppujen lopuksi aika nopea ja helppo tauti. Ongelma vaan on että kohta pitäisi jaksaa lähteä hakemaan auto huollosta enkä tiedä Kantaako jalat vielä tarpeeksi hyvin.

Neuvolassa hemoglobiini oli noussut hiukan ja virtsassa ei tällä kertaa sokereita. Painoakin oli tullu vähän lisää. Eli pelkkiä hyviä uutisia. Pinokkio oli myös kääntynyt pää alaspäin. Toivottavasti pysyykin niin.

No mutta tällaiset nopeat terveiset tällä kertaa. Jos jaksaisi jossain kohtaa kirjoitella pidemmän kaavan mukaan.

Mukavaa kun täälläkin on ollut elämää :)

Minulla on pahoinvoinnit jostain syystä palanneet. Ei yhtä rajuna kuin alkuraskaudessa, mutta ruuan päälle tulee usein vähän etova olo. Yhtenä aamuna jouduin pysähtymään kesken työmatkan oksentamaan, mutta silloin Pinokkio kääntyi ympäri niin epäilen sen jotenkin painaneen sisäelimiä juuri "sopivasti".'

Hankinnoista, meillä on nyt sitten Brion Happy -vaunut. otettiin tuollaiset maantielaivat kun ei kauheasti kuljeta missään kauppakeskuksissa tai julkisilla vaan enemmän työnnellään sorateillä ja lumisohjossa.

Sisustustarrat saapuivat ja tänään olisi tarkoitus alkaa liimailemaan niitä. Tiedän kokemuksesta että siitä tulee kivaa ja samalla kamalaa. Ihanaa saada huoneeseen uusi ilme, mutta isojen osien laitto on hankalaa ja korkealle kurottelu käy hartioihin ja niskaan.

Isoja hankintoja ei enää ole. Lähinnä kosteuspyyhkeitä, vaippoja, rasvoja, terveyssiteitä yms. Vaipparoskis pitää ostaa ja kosteussuojia sänkyyn.

Minulle on vähän vihjailtu töissä että kunhan saadaan minulle sijainen niin voisin vaikka jäädä kesälomalle tai sitten jos saan puhuttua sairaslomaa niin sairaslomalle jo vähän etukäteen. Pomo petailee sitä että en jäisi yllättäen pois jos tulee jotain hankaluuksia kun meillä on työntekijöitä nyt aikalailla se minimi millä pärjätään. Ei haittaa. En tosin nyt keksi mitä kaikkea tekisin pitääkseni itseni edes jotenkin aktiivisena kun olen yksin kotona, mutta ehkä sitä sitten kun on kevät ja toivottavasti kaunista niin jotakin keksii. Lukee ja on koirien kanssa pihalla. Pakkailee sairaalakassia.

Hurja miettiä miten äkkiä aika on kulunut. Vastahan tänne aloitettiin kirjoittelemaan ja viikkoja oli niin vähän ettei edes tiennyt miten pitkälle sitä selvitään ja onko mitään vauvaa edes tulossa. Nyt se tuolla mönkii vatsassa hyvin vilkkaasti päivittäin ja äitiyslomaan on enää joitakin viikkoja. Tulee jo valmiiksi melkein haikea olo kun miettii että kohta tämä vaihe on ohi.